Ryhmätyön lumoissa

[London Morel]

Anni siirtyi läheisen pöydän ääreen istumaan ja alkoi selata hyllystä valitsemaansa kirjaa. London jäi vielä haahuilemaan hyllyn luokse, mutta hän siirtyi istumaan tytön vastapäätä tuon pyytäessä. Hän asetti kyynärpäänsä pöydän päälle ja nojasi kasvoillaan kämmeniään vasten. Sillä aikaa Anni kirjoitti ryhmätyölle otsikon sekä aloitti ensimmäisen kappaleen kirjoittamista. London ei itse osannut tehdä ryhmätyön eteen tällä hetkellä mitään, joten hän tyytyi vain tuijottamaan Annia.

Koska pojan ei tarvinnut keskittyä ryhmätyöhön lainkaan, hänen ajatuksensa vaelsivat jossain aivan muualla. Hän mietti, seurustelikohan Anni vai olikohan tuo sinkku. Jos tyttö oli varattu, kukahan oli hänen poikaystävänsä - tai tyttöystävänsä. Poika ei kuitenkaan uskonut, että tyttö olisi ollut homoseksuaali. Tuo oli nimittäin aivan liian viehättävä sellaiseksi. Londonin kasvoille levisi pieni virne, kun hän mietiskeli tulevia tapaamisia Annin kanssa. Pakkohan hänen oli viettää tämän tytön kanssa aikaa myös jatkossa.

London heräsi ajatuksistaan, kun hän kuuli Annin kysymyksen. Tuo oli kysynyt, oliko pergamentille muodostunut teksti hyvä alku ryhmätyölle. Poika vilkaisi pergamenttia kohti, muttei lukenut sanaakaan sen sisällöstä. "Se on tosi hyvä!", London kehui tyttöä, "Mä en ikinä olisi pystynyt samaan", hän jatkoi ja naurahti sitten. Ehkä olisi parempi, että Anni tekisi ryhmätyön kokonaan, koska poika ei edes kunnolla muistanut aiheen sisältöä.

London käänsi keskustelun hetkeksi pois ryhmätyöstä, ja Anni kertoi opiskelleensa ennen Châteauhon tuloa Beauxbatonsissa. Lisäksi tuo kertoi harrastavansa teatteria, cheerleadingia, sekä olevansa koulun toimittajakerhossa. Poika hymyili tytölle. "Mä harrastan huispausta, en oikeastaan muuta", hän kertoi lyhyesti ja naurahti, "Suosittelen suakin liittymän koulun huispauskerhoon, koska sillä on maailman parhaat johtajat, nimittäin mä ja Rebe...", London kertoi ja piti pienen tauon. Pahus, hän oli tuonut Rebecan nimen esille, vaikkei niin ollut tarkoitus, "...Rebe on mun kaveri", hän lisäsi lopuksi ja hymyili tytölle jälleen kerran.

[Anni Swan]

Seuraavaksi aloin kirjoittaa lisätietoja aiheestamme. London ei kauheasti minua ryhmätyössä auttanut, mikä ei minua kyllä kovasti haitannut, riitti, että hän on täällä kanssani, eikä vain lähtenyt pois tilanteesta. London tuli istumaan ilokseni minua vastapäätä. Katsoin häntä silmiin hymyillen ja sitten siirryin taas kirjoittamaan tekstiä. Sen perusrunko alkoi olla kohta valmiina, mutta tekstiä piti vielä muokkailla, säätää asettelua ja lisätä kuvia. London asetti kyynärpäänsä pöytää vasten ja nojasi päänsä käsiinsä. Vilkaisin häntä ja jatkoin sitten taas kirjoittamista. Aloin muokkaamaan tekstiä sujuvammaksi ja muutoinkin järkevämmän kuuloiseksi. Onneksi teksti oli jo valmiiksi kohtuullisen sujuvaa luettavaa, joten siinä ei mennyt paljoakaan aikaa. Siirryin siis sommitteluun ja kuvien etsimiseen. Aina vähän väliä vilkuilin Londonia, mutta yritin kuitenkin pitää keskittymiseni ryhmätyössä.

Noin viidentoista minuutin työn jälkeen ryhmätyö oli valmis. "Valmis," sanoin Londonille. "Tule katsomaan onko tämä mielestäsi ok." Hymyilen taas ja siirrän vähän penkkiäni, että London mahtuisi katsomaan ryhmätyötä. Aloin miettiä, mitäs sitten nyt tekisimme. Ajatus siitä, että lähtisimme jo nyt eri paikkoihin ei mielyttänyt minua laisinkaan joten kysyin Londonilta: "Onkos sulla mitään suunnitelmia loppupäiväksi?" toiveenani, että London ymmärtäisi minun haluavan viettää vielä hänen kanssaan aikaa... Mutta mitä jos London ei lainkaan pitänytkään minusta, jos hänelle riittikin minunlaisen tytön kanssa olo nyt, koska se ei ollut enää pakollista ryhmätyön valmistuttua. Toivoin todella paljon, että London olisi kiinnostunut minusta, niin kuin minä hänestä, eihän sitä koskaan voi tietää, mitä toisen päässä liikkuu... Voi kyllä olla hyvinkin todennäköistä, että hän seurusteli, koskapa hän oli noin komea ja muutenkin sellainen, että varmastikin moni oli hänestä kiinnostunut. Joten koska tuo oli sellainen, että voisi saada oikeastaan kenet vaan, miksi hän haluaisi minut? Elättelin silti toiveita mielessäni, vaikka ne saattoivat olla hyvinkin turhia.

London oli ainakin aiemmin sanonut ryhmätyön alkua hyväksi, joten toivoin, että se olisi hänenkin mielestään jo nyt valmis, koskapa en jaksanut enää säätää tämän tyhmän ryhmätyön kanssa, vaan halusin ehdottomasti tehdä Londonin kanssa jotakin muuta, jos hän nyt suostuisi enää olemaan kanssani tänään.

"Mä harrastan huispausta, en oikeastaan muuta", poika kertoi, olinkin jo arvannut, että se oli hänen harrastuksensa, koskapa hän tiesi vain niiden kirjojen sijainnin hymyilin ja nyökkäsin vastaukseksi. Sitten London jatkoi: "Suosittelen suakin liittymän koulun huispauskerhoon, koska sillä on maailman parhaat johtajat, nimittäin mä ja Rebe...". Hymyilin vaivaantuneesti kuullessani hänen puhuvan jostain Rebestä. Olinpa minä tyhmä! Varmasti hän oli Londonin tyttöystävä, jos hän piti vielä huispauksestakin. Mutta hämmestyksekseni ja ilokseni hän jatkoi: "...Rebe on mun kaveri", tuntui kuin jokin toivon pilkahdus olisi hypähtänyt sisälläni. Ainakaan hän ei ollut maininnut seurustelevansa, joten mistä sitä ikinä tietää. Vastasin nopeasti hymyillen: "Niin, jos sä vaan opetat sitten mua," sipaisen poskeani ja nojaudun penkin selkänojaan ja alan haaveilla, millaisia oppitunteja London pitäisi minulle huispauksesta...

[Rebecca Hope]

//Heii :3 Pääsisinkö minä ja Cedance Fleur mukaan :) //

[Anni Swan]

Juu, jos Londonille vain käy :)

[London Morel]

// Juttelin Cedan kanssa, ja miettittiin jos tulisitte mukaan seuraavaan peliimme. Jos me sellainen Annin kanssa pelataan? :D Laitan teille kaikille yksää. //

London nautti ryhmätöistä silloin, kun hänen roolinsa olin tämänkaltainen. Poika piti siitä, ettei hänen tarvinnut laittaa tikkua ristiin tekstin eteen, vaan riitti, että hän oli henkisenä tukena paikalla. Itse asiassa tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun pojan rooli oli tällainen - hän jäi useastikin ryhmätöissä taka-alalle ja antoi taitavampien oppilaiden hoitaa kirjoituspuolen. London katseli, kuinka Anni kirjoitti vauhdikkaasti tekstiä kauniilla käsialalla.

Kaksikon jutellessa niitä näitä Anni jatkoi kirjoittamistaan, ja yllättävän nopeasti tuo julisti ryhmätyön olevan valmis. London katsoi hämmentyneenä tyttöä kohden. Sitten poika siirsi katseensa ryhmätyöhön kohden ja hymyili hieman. Teksti oli todella pitkä, ottaen huomioon sen ajan, jonka Anni käytti työn tekemiseen. London itse olisi saanut samassa ajassa aikaiseksi vain muutaman rivin.

London siirtyi istumaan Annin viereen niin, että hänen jalkansa kosketti tytön jalkaa. Hän luki tekstin nopeasti läpi, eikä löytänyt tekstistä ainoatakaan virhettä. Poika siirsi katseensa Anniin ja hymyili tälle. "Tuo on täydellinen!", poika kehui, ja oli tosissaan sanojensa kanssa. Tyttö oli selvästi luonnonlahjakkuus koulutöiden kanssa. "Mä taidan olla sulle jotain velkaa. Voisin viedä sut vaikka joku päivä Poudlardineen kahville. Mä maksan toki", poika kertoi ja hymyili vielä kerran. Hän toivoi kovasti, että tyttö suostuisi.

"Onko sulla nyt nälkä? Mennäänkö yhdessä syömään Suurten Saliin?", London ehdotti vastauksena tytön kysymykseen. Hän itse ei ollut syönyt moneen tuntiin, joten ruokailu sopisi ainakin hänelle.

[Anni Swan]

En tiennyt, osallistuiko London ikinä tallaisiin koulun ryhmätöihin, mutta en kyllä siitä välittänytkään, minulle oli ihan sama, oliko hän kiinnostunut koulusta vai ei. Jostain syystä toivoin, ettei hän yleensä tullut edes paikalle ryhmätöitä tehdessä, mutta minä olin jollakin tasolla poikkeus. Vaikka tuskimpa se niin oli, sillä emmehän edes kunnolla tunteneet. Huomasin Londonin katselevan minua usein ja en oikein tiedä, hermostuttiko vai ihastuttiko se minua. En ollut ollenkaan varma asiasta.

Olin tyytyväinen nähdessäni Londonin hämmästyneen ilmeen, kun sanoin olevani valmis. Olinkohan tehnyt häneen vaikutuksen ripeydelläni? Hänen hymyilystään päätellen, hän taisi olla myös tyytyväinen tuotokseen. Olin siitä todella onnellinen.

London siirtyi viereeni katsomaan ryhmätyötä. Hänen jalkansa kosketti jalkaani. Vaikka se oli varmastikin puhdas vahinko lävotseni kulkee pieni väristys. London siirsi katseensa minuun, hymyili ja sanoi: "Tuo on täydellinen!" Hymyilin ja sanoin: "Kiitti, kiva, että se on ok," naurahdan pienesti. Seuraavaksi London jatkoi vielä: "Mä taidan olla sulle jotain velkaa. Voisin viedä sut vaikka joku päivä Poudlardineen kahville. Mä maksan toki." Hämmästyin kutsusta ja vastasin: "No et sä ny mitään velkaa oo, mutta kahvikutsun otan silti vastaan, sillä eihän tuollaista tarjousta voi ohittaa," en yhtään tiedä flirttailinko, vai mitä tein, mutta en jaksanut miettiä sitä sen enempää.

Olin juuri nousemassa ja lähtemässä kun London vielä ilokseni kysyi: "Onko sulla nyt nälkä? Mennäänkö yhdessä syömään Suurten Saliin?" "Juu, miksei," vastasin ja kävelin kirjaston ovelle.

//Ajattelin, että tää olis nyt mun vika viesti tässä pelissä, kun suunnittelimme jo tuota kahvilapeliä :)//

[London Morel]

Anni vaikutti hieman vähättelevältä kiittäessään Londonin ylistävää kommenttia. Tuo hymyili ja oli selkeästi mielissään saamastaan kommentista. Tyttö vähätteli yhtälailla sitä, että poika olisi hänelle velkaa, mutta totesi lopuksi, ettei kahvikutsua voinut ohittaa. London virnisti Annille tyytyväisenä ja oli näkevinään tytön katseessa flirttailua. Se oli mukavaa huomata, sillä poika itsekin oli sijoittanut katseeseensa useamminkin kun kerran pientä flirttiä.

Kaksikko nousi seisomaan, ja Anni vastasi myöntävästi Londonin kysymykseen. Poika saisi siis ruokailuseuraa lounaan ajaksi. "Hyvä! Mikään ei ole tylsempää kuin ruokailla yksin", London sanoi ja lähti kävelemään tytön kanssa kirjaston ovia kohti. Sitten poika naurahti ja perui sanansa samantien. Itseasiassa hän tiesi melko paljon asioita, jotka olivat tylsempiä kuin yksin ruokailu. "Tosin taikuuden historian oppitunnit menevät tylsyydessään senkin ohi - sekä hikipinkojen seura", poika lisäsi ja naurahti jälleen kerran.

Hän astui käytävälle Annin vieressä astellen ja vei kätensä hetkeksi tytön olalle. Oli mukava huomata, miten nopeasti hän löysi kyseisen tytön kanssa saman aaltopituuden. Heillä olisi todennäköisesti mielenkiintoinen tulevaisuus yhdessä - vähintäänkin ystävinä.

// Kiitti pelistä! :) //

[Cyan Grenier]

Kiitokset pelistä! (:

London Morel, Cerfeur: 22p
Anni Swan, Cerfeur: 20p