Mukana olevat hahmot: Ophelia Villard ja Tyke Miron
Ajankohta: 16.3.2019
Tapahtumapaikka: La Penderie -vaatekauppa Poudlardinessa
Juoni: Kevätshoppailua ja koheltamista
Varoitukset: Sisältää erittäin todennäköisesti aivottomuuksia
Muuta: Päivän sää: https://gyazo.com/4a5f4ab346b500276a3d9d615a9408fd
Aurinko paistoi. Sää oli juuri sellainen, että saattoi aistia kevään jo tulleen ja kesän lähestyvän pikku hiljaa. Vielä ei kuitenkaan ollut niin lämmintä, että olisi uskaltanut heittäytyä kesähepeneisiin, mutta paksuimmat talvivarusteet oli sentään saanut jo jättää pois matkasta. Niin ainakin Ophelia Villard oli tehnyt. Hän oli pukeutunut beigeen pitkään villakangastakkiin, tummiin villasukkahousuihin, polviin asti yltävään viininpunaiseen hameeseen ja valkoiseen neuleeseen. Pipon ja kaulaliinan hän oli suosiolla jättänyt matkasta. Nytkin oli melkein liian lämmintä, mutta ei hän uskaltanut liian vähissä vaatteissa liikkua. Sairastuminen olisi ollut kovin kamalaa.
Ophelia oli lähtenyt viettämään päiväänsä Poudlardineen. Koska talvi oli vaihtunut kevääksi, hän tarvitsi tietysti uusia vaatteita sellaisille keleille. Niinpä hän oli päätynyt La Penderien ovista sisään ja tutkiskeli nyt suurella innolla kaupan tarjontaa. Siellä oli vaikka mitä upeaa ja totta kai myös vähemmän upeaa. Etenkin eräs vaaleanpunainen, pitsikuvioinen pusero veti häntä kummasti puoleensa. Pusero oli tismalleen hänen tyylisensä. Hän päätti ehdottomasti sovittaa sellaista. Ja vielä erästä hennon vihreää neuletakkia. Se jos mikä sopi keväisiin ilmoihin kuin nenä päähän!
Hetken mielijohteesta Ophelia päätti poiketa tutkimaan myös miesten valikoimaa. Eihän sitä tiennyt, jos vaikka Luolille löytyisi jotakin mukavaa. Ei hän välttämättä ostaisi mitään, mutta voisi ainakin vinkata poikaystävälleen asiasta. Tai tulla sitten joku kerta tuon kanssa paikan päälle. Luol vaan ei tainnut pahemmin välittää shoppailusta, mikä oli sääli. Ophelia kun olisi voinut viettää vaatekaupassa helposti tunnin jos toisenkin. Tytön kasvoilla oli sangen tyytyväinen hymy hänen silmäillessään vaatteita. Mutta mikäpä olisi ollut sen mukavampaa ajanvietettä!