Pelatut tunnit: n. 3,5 tuntia
Ajankohta: 7.9.2017, iltapäivä-alkuilta sairaalasiivessä
Juoni: Ahanu auttaa Lucyn sairaalasiipeen Ruthin paikattavaksi monnin hyökkäyksen jälkeen. Lucy jää sairaalasiipeen tarkkailuun yön yli, Ahanu pääsee nopeasti parantuvine haavoineen kuin koira veräjästä, ja Ruth on vain kertakaikkisen ihana.
[15:10] <Ahanu_Levesque> *Kaksikko oli päässyt takaisin koululle, josta Ahanu lähti suuntaamaan suoraan kohti sairaalasiipeä. Ei hän ollut siellä kunnolla edes käynyt, mutta hän tunnisti hajun, paljon vaimeamman mitä oikeassa sairaalassa, ja seuraamaan sitä. Samalla mies yritti tarkkailla Lucya, ettei tuo vain pyörtyisi kesken matkan.*
[15:12] <Lucy_Beckett> *Puristaa vasenta käsivarttaan rintaansa vasten ja yrittää pysyä Ahanun matkassa. Olo on kehno, märissä vaatteissa paleltaa, ja tyttö on valahtanut kalpeaksi kasvoiltaan.*
[15:15] <Ruth_Rousseau> *Ruth istuu sairaalasiivessä työpöytänsä ääressä kirja käsissään. Sairaalasiivessä on hiljaista ja hyvä lukurauha, sillä potilaita tai nuorempaa kollegaa ei näy.*
[15:18] <Ahanu_Levesque> *Ahanu hidasti askellustaan, antaen naisen tulla rinnalleen. Tuo näytti ihan liian kalpealta, ollakseen täysin kunnossa, mutta kerta toinen oli sanonut, että pärjäisi itsekin, Ahanu pysyi hiljaa. Onneksi sairaalasiipeen ei ollut enää pitkä matka ja kohta hän jo avasi ovea seuralaiselleen.*
[15:20] <Lucy_Beckett> Kiitos, Ahanu. *sanoo hiljaa ja astuu sairaalasiipeen sydän hakaten, portaita oli ollut aivan liikaa. Nappaa vaistomaisesti kiinni Ahanusta, kun tuntee polvien lähtevän alta. Shokki alkoi iskeä tosissaan päälle.*
[15:24] <Ruth_Rousseau> *Sairaalasiiven oven avautuessa, Ruth nostaa katseensa nopeasti ylös kirjasta ja huomaa kaksikon. Hän nousee ylös pikaisesti ja kiiruhtaa heidän luokseen.* Mitä tapahtui? *Hän kysyy nuorelta mieheltä ja viittoo heitä kädellään lähimmän sängyn suuntaan.*
[15:26] <Ahanu_Levesque> *Ahanun tuntiessa Lucyn tarttuvan kiinni hänestä, hän laskee nopeasti kätensä tukemaan tuota paremmin. Hoitajan, lääkärin, miksi noita nykyään kutsuttiinkaan, esitti kysymyksen tapahtumasta.* "Iso kala hyökkäsi" *Ahanu selitti lyhyesti. Hän ei tiennyt mikä kala oli ollut kyseessä. Hän lähti hitaasti, Lucya tukien, tulemaan lähemmäksi sänkyä.*
[15:30] <Lucy_Beckett> *Kiitollisena Ahanun tuesta paarustaa sängylle istumaan ja huolehtii niinkin oleellisesta asiasta kuin siitä, kastuuko sänky nyt pahasti hänen märistä vaatteistaan.* Se oli vahinko. *Hän selittää ja rutistaa yhä veristä kättään koulupukunsa rintamusta vasten. Muuten on selvinnyt pelkillä pintanaarmuilla ja rikkinäisillä sukkahousuilla pudottuaan kiveltä veteen. On tähän asti pinnistellyt, mutta alkaa vaikuttaa hieman sekavalta.* Se puri Ahanua.
[15:36] <Ruth_Rousseau> *Ruth nyökkää nuorelle miehelle ja kääntyy sitten sängylle istuneen naisen puoleen.* Minun täytyisi katsoa tätä sinun kättäsi. *Ruth toteaa rauhallisesti, yrittäessään nätisti saada tytön loukkaantuneen käden tutkittavakseen.*
[15:39] <Ahanu_Levesque> *Ahanu jäi seisomaan, katsoen, kuinka nainen kääntyi Lucyn puoleen, haluten tarkastella tuon kättä. Tämä sai miehen vilkaisemaan omaa kättänsä, joka oli vieläkin verinen, vaikkei hän uskonut haavoja enää olevan kuin muutaman. Hän kääntyi katsomaan huonetta ympäri, etsien allasta, jossa voisi pestä veren pois.*
[15:42] <Lucy_Beckett> *Ei pistä lainkaan hanttiin. On jo avannut paidan hihan katsottuaan kättään rannassa, mutta painanut sitten hihalla teräviä purujälkiä käsivarressaan.* Niin, mutta... Ahanu ajoi sen pois, mutta se ehti silti purra häntä. Katsoin hänen kättään. Muutamia teräviä pistohaavoja. Ne pitäisi puhdistaa.
[15:50] <Ruth_Rousseau> Hoidan Ahanunkin pian, älä huoli. *Ruth rauhoittelee Lucya tarkastellessaan pureman jättämiä teräviä jälkiä.* Kertoisitko minulle jostain? Vaikka kesälomastasi? *Ruth kysyy ystävällisesti toiveenaan, että nuori nainen alkaisi ajattelemaan jotain muuta kuin kalaa ja haavaa.*
[15:54] <Ahanu_Levesque> *Ahanu hieman säpsähtää kuullessaan Lucyn sanat. Hän vilkaisee nopeasti kättään uudelleen, ennen kuin nostaa katseensa Lucyyn ja hoitajaan.* "Minulle ei käynyt pahasti, pärjään varmasti vain haavan pesemisellä" *Ahanu sanoi, yrittäen näin päästä pälkähästä. Lucyhan se tässä pahemman iskun oli ottanut vastaan.*
[15:57] <Lucy_Beckett> Kesälomasta? *Katse poukkoili pitkin sairaalasiiven seiniä ja palasi sitten Ruthiin.* No, me muutimme Ranskaan heinäkuussa ja koko kesä meni oikeastaan laittaessa paikkoja kuntoon ja puutarhassa, ja alruunat meinasivat hukkua-- *Ahanun sanat keskeyttivät Lucyn luettelomaiset höpinät. Hän oli paljon enemmän huolissaan Ahanusta kuin itsestään, vaikka olo olikin sangen hutera.* Mutta kun... Sinä yritit varoittaa, mutta en tajunnut tulla pois.
[15:58] <Lucy_Beckett> Sinuun ei olisi sattunut, jos olisin tullut pois kiveltä. *Tosiasiassa Lucy ei juuri ollut edes ehtinyt tehdä mitään Ahanun varoituksen jälkeen.*
[16:02] <Ruth_Rousseau> Ehkä.. Katsotaan sitä sitten pian. *Ruth sanoo Ahanulle ja ottaa taikasauvan taskustaan. Kun nuori nainen eksyy taas puhumaan järvestä, Ahanusta ja onnettomuudesta, Ruth yrittää ohjata keskustelun takaisin kesälomaan.* Puutarha? Mitä teidän puutarhassanne kasvaa? *Sairaanhoitaja puhdistaa pureman yksinkertaisella loitsulla ja kutsuu taialla sideharsoa ja muita tarvittavia asioita kaukana olevasta kaapista.*
[16:05] <Ahanu_Levesque> *Ahanu ei ehtinyt sanoa mitään Lucylle, kun vanhempi nainen vie keskustelun jälleen muualle. Se oli oikeastaan ihan mukavakin, sillä nyt blondi ehti ainakin keksiä tekosyitä välttää käden tutkiminen, tai jos se ei onnistuisi ja käsi tutkittaisiin kaikesta huolimatta, hän voisi yrittää keksiä syitä miksi haavat olivat jo melkein ummessa.*
[16:07] <Lucy_Beckett> *Lucyn katse palaa Ahanusta takaisin käsivarteen ja hoitajan touhuihin.* Eh, tuota... Vähän kaikenlaista. Isällä ja äidillä on yrttipuoti Lontoossa, ja äiti tutkii taikakasveja. *Selittää yksinkertaisesti, koska kaikkien kasvien luettelemisessa ei olisi mitään järkeä.*
[16:14] <Ruth_Rousseau> Kuulostaa hienolta. *Ruth toteaa hymyillen ja asettaa sideharson ja muut asiat sängyn vieressä olevalle pöydälle.* Onko kädessäsi tuntoa? *Sairaanhoitaja kysyy koskettaessaan naisen kättä hellästi eri kohdista.* Vai onko tunto poissa joistain tietyistä kohdista?
[16:20] <Ahanu_Levesque> *Ahanu oli päätynyt improvisoimaan ja toivomaan parasta, ettei haavojen vähyys tai nopea parantuminen herättäisi liikaa kysymyksiä. Omien pohtimisen sijaan hän oli kääntänyt huomionsa takaisin naisiin, kuunnellen näiden keskustelua.*
[16:22] <Lucy_Beckett> *Lucy mietti hetken. Sormet tunsivat ja liikkuivat normaalisti. Hän osoitti oikealla kädellään kämmensyrjää peukalontyvestä ja ranteesta.* Tämä tuntuu vähän oudolta.
[16:28] <Ruth_Rousseau> *Ruth painelee hellästi naisen osoittamaa kohtaa.* Siinä kuitenkin on tunto? *Hän kysyy ja arvelee, että toisen ranne on ehkä voinut vain vääntyä ja venähtää.*
[16:29] <Ahanu_Levesque> *Ahanu astui askeleen lähemmäksi, nähdäkseen Lucyn käden paremmin ja kohdan, joka kuului olevan 'outo'.*
[16:32] <Lucy_Beckett> *Irvistää ja säpsähtää kivusta Ruthin painellessa kohtaa.* On. On tunto. ((Juu, ymmärsit kyllä.))
[16:39] <Ruth_Rousseau> *Nyökkää ja lakkaa painelemasta.* Se on hyvä. Hermovaurioita siis tuskin on. *Hän selittää ja hymyilee potilaalle. Sairaanhoitaja puhdistaa puremajäljen ja sen ympäristön vielä kerran, mutta tällä kertaa eri loitsulla. Se saattoi kirvellä potilasta hieman.*
[16:42] <Ahanu_Levesque> *Kuulosti paljon paremmalta, mitä Ahanu oli uskaltanut toivoa. Tytön vointi oli muuttunut nopeasti kehnoksi, mikä oli saanut blondin huolestumaan pahemmastakin vammasta.* "Ei siis mitään vakavaa?" *Ahanu tiedusteli viimein.*
[16:47] <Lucy_Beckett> *Puree hammasta kestääkseen kirvelyn ja katsoo Ahanua. Tuntee poskiaan kuumottavan. Hän oli niellyt jonkin verran vettä painiessaan monnin kanssa, ja se tuntui keuhkoissa pakottavana, polttavana tunteena.* Minähän sanoin, että pärjään kyllä. *Hän yritti kuulostaa rohkealta, siltä kuin oikeasti jaksaisi.* Miten se sinun kätesi?
[16:56] <Ruth_Rousseau> Ei, ei mitään vakavaa. *Ruth vastaa laittaessaan hieman rasvaa haavaan. Rasva haisi pahalta ja oli väritöntä, mutta siitä oli apua kyllä. Se nimittäin nopeutti haavojen parantumista.* Ja aah, aivan, Ahanu. Onko kädessäsi tuntoa tai kipuja? *Kysyy kierrittäessään sideharsoa naisen käden ympärille.*
[17:00] <Ahanu_Levesque> *Ahanu hymähti mietteliäänä tytön sanoille, kuulostaen siltä, ettei ollut vakuuttunut toisen sanoista. Sitten kysyttiinkin jo hänen kädestään.* "Se kaipaa vain pesua. On tunto, ei ole kipuja" *Ahanu vastasi, laskien katseensa käteensä, johon oli veri jo alkanut kuivua.*
[17:04] <Lucy_Beckett> *Lucy kurtisti kulmiaan. Hän oli nähnyt purujäljet aivan selvästi. Ne pitäisi puhdistaa ja sitoa.* Kyllä se minusta pitäisi sitoa. Se näytti aika pahalta kuitenkin. Vaikka varmasti se näytti märkänä pahemmalta, kun verta näytti olevan joka paikassa, mutta... Eivät ne olleet mitään pintanaarmuja. *Olisi varmasti yrittänyt nousta näyttämään Ahanun kättä, jos ei olisi itse vielä ollut paikattavana.*
[17:11] <Ruth_Rousseau> Hoidan sen kyllä, älä huolehdi. *Ruth lupaa ja kiertää sideharsoa ranteenkin ympärille sitä tukemaan.* Hmm, olet aivan märkä. Jouduitko veden alle? *Sairaanhoitaja kysyy ja toivoo, että tyttö ei ole vetänyt vettä keuhkoihinsa.*
[17:15] <Ahanu_Levesque> *Ahanu pudisti päätään.* "Ne saattoivat näyttää vain syviltä ja pahoilta" *Ahanu väitti, ennen kuin hiljeni, jotta sairaanhoitaja voisi tehdä työnsä nuoren naisen hoitamiseksi.*
[17:18] <Lucy_Beckett> *Lucy nyökkäsi hiljaa. Hän ei haluaisi muistella, mitä tapahtui veden alla. Hän ei ollut koskaan pelännyt niin paljoa, kun peto oli vetänyt häntä pinnan alle ja hän oli yrittänyt päästä sen otteesta ja räpiköidä pintaan. Kaikki oli ollut niin hidasta ja painostavaa. Lucy räpytteli silmiään yrittäessään pidätellä tunnemyrskyn nostattamia kyyneleitä ja nyökytteli vakavan näköisenä hoitajaa katsoen järkytys silmissään.*
[17:22] <Ruth_Rousseau> Ei kai hän ollut kauan veden alla? *Rousseau kysyi ja kääntyi katsomaan Ahanua.* Entä oliko hän hetkeäkään tajuton, onko hän yskinyt? *Sairaanhoitaja kyseli rauhallisena.*
[17:25] <Ahanu_Levesque> *Kysymykset kuullessaan, Ahanu kääntyi katsomaan hoitajaa.* "En tiedä, useita kymmeniä sekunteja. Ei ole ollut tajuton, mutta on yskinyt." *Ahanu vastasi, päätään nyökäyttäen. Hän olisi halunnut pyytää vanhempaa naista tutkimaan tässä välissä hänen kätensä, ennen kuin haavat olisivat kaikki ummessa, mutta ymmärsi, että Lucy tarvitsi tällä hetkellä kaiken huomion.*
[17:31] <Lucy_Beckett> Ei, en ollut tajuton. Ahanu sukelsi minun perääni ja ajoi sen... kalan pois. Sitten pääsin takaisin pintaan. *Lucy selitti vaitonaisesti.* Madame kiltti, voisitteko nyt katsoa Ahanun kättä? *Lucy pyysi rohisten ja sortui yskimään.*
[17:39] <Ruth_Rousseau> Selvä.. *Rousseau vastaa Ahanun sanoihin mietteliäänä ja kääntyy sitten takaisin nuoremman naisen puoleen, joka kertoo myös, että ei ole ollut tajuton. Nainen sanoo jälleen Ahanun kädestä ja pyytää sairaanhoitajaa katsomaan sitä. Ruth huokaisee ja siirtyy Ahanun luokse. Vanhempi nainen katsoo kättä tarkoin ja hämmästelee kuinka jäljet näyttävät jotenkin.. parantuneilta?* Hoiditko sinä tämän itse?
[17:42] <Ahanu_Levesque> *Ahanu pysyi päällisin puolin tyynenä, vaikka sisimmässä olikin kunnon sekasorto. Jos hän olisi antanut sille vallan, hän olisi saattanut vain paeta koko tilanteesta. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan hän antoi vanhemman naisen katsoa hänen kättänsä.* "En ole ehtinyt. Mutta purema ei vain ollut niin vakava" *Ahanu vastasi, toivoen toisen nielevän selityksen.*
[17:45] <Lucy_Beckett> *Lucy kurkotteli kaulaansa nähdäkseen paremmin. Hän oli hämmästynyt. Hän oli aivan selvästi nähnyt puremajäljet. Hän yritti nousta seisomaan.* Niin, mutta... Minähän katsoin sitä. Se näytti paljon pahemmalta... *Hän oli ymmällään ja toivoi, että häntä uskottaisiin.*
[17:49] <Ruth_Rousseau> *Rousseau tuhahti ja katsoi nuorta miestä syvälle silmiin. Luuliko toinen tosissaan, että hän ei tunnistaisi parantuvaa haavaa tuoreesta haavasta? Oli toisella otsaa. Ruth ei kuitenkaan sanonut mitään, sillä hän oli tottunut siihen, että oppilaat eivät aina puhuneet totta.* Ehkä näit väärin. *Ruth totesi nuoren naisen sanoihin.* Onko sinun vaikea hengittää? *Hän kysyi ja katsoi sängyllä olevaa potilasta. Rousseauta huoletti kovin vesi toisen keuhkoissa - jos vettä siis vain oli siellä. Se ei ollut vielä täysin varmaa, mutta sairaanhoitajalla oli epäilyksensä.*
[17:56] <Ahanu_Levesque> *Ahanu arvasi heti, ettei vanhempi nainen uskonut häntä, tuhahduksesta ja katseesta päätellen. Mutta toinen ei alkanut väittää vastaan, joka oli helpotus. Hoitaja kääntyi takaisin Lucyn puoleen, Ahanun rentoutuessa. Hän ei tiennyt mitä nainen ajatteli hänestä, mutta mitään uhkaavaa se tuskin oli.*
[17:57] <Lucy_Beckett> *Lucy oli yhä hämillään Ahanun nopeasti parantuvista haavoista eikä ensin oikein tajunnut, että hoitaja kysyi häneltä jotain.* Tuntuu vähän raskaalta ja polttelee ja yskittää.
[18:14] <Ruth_Rousseau> Se on ihan normaalia. Hyvä, että yskit. *Rousseau sanoo lyhyesti ja hymyilee.* Saat jäädä tänne yöksi. Ei ole mitään hätää, mutta tilaasi on ihan hyvä tarkkailla yön aikana. *Hän selittää.* Täällä ei valitettavasti vaihtovaatteita ole, mutta.. *Ruth sanoo hieman pahoillaan ja heilauttaa sauvaansa sängyn ja Lucyn suntaan. Pienen loitsun avulla järven kosteus katoaa naisen vaatteista ja sängyltä, mutta ne saattavat tuntua yhä kylmiltä ja hieman kosteilta.*
[18:18] <Ahanu_Levesque> *Kuullessaan, että Lucy joutuisi jäämään sairaalasiipeen yöksi, Ahanu hieman nyökkäsi.* "Parempi tosiaan niin. Olen pahoillani, että tapaaminen päättyi tällaiseen onnettomuuteen, mutta nautin seurastasi kaikesta huolimatta." *Ahanu sanoi, kääntyen sitten sairaanhoitajan puoleen.* "Minä voin varmaan lähteä?"
[18:20] <Lucy_Beckett> *Lucy nyökkää ymmärtävänsä.* Kiitos, madame. *Hän nosti katseensa Ahanuun ja yritti hymyillä. Hän oli todella viihtynyt nuorukaisen kanssa, kunnes järvipeto oli tehnyt liian läheistä tuttavuutta hänen kanssaan ja pilannut kaiken.*
[18:22] <Lucy_Beckett> Mennään joskus uudestaan. Ilman hirviöitä.
[18:26] <Ruth_Rousseau> Voit lähteä. *Rousseau vastaa Ahanulle ja katsoo sitten nuoremman naisen vaatteita. Ruth ei ollut oikein koskaan oppinut kunnolla arkielämässä tarvittavia taikoja.* Äh, ne ovat yhä märät. *Hän toteaa päätään pudistellen.*
[18:27] <Ruth_Rousseau> Täällä kyllä on sellaisia ohuita pyjaman tapaisia. Ne eivät ehkä ole parhaimpia, mutta ne ainakin ovat kuivia. Haluaisitko sellaisen?
[18:28] <Ahanu_Levesque> *Ahanu nyökkää kiitokseksi, luvasta poistua, ja kääntyy vielä Lucyn puoleen.* "Ehdottomasti" *Hän vastasi nuorelle naiselle, pienen hymyn käydessä suupielessä.* "Lepää ja parane. Tulen tapaamaan sinua huomenna" *Ahanu vielä lupasi, ennen kuin kääntyi ja poistui huoneesta.*
[18:31] <Lucy_Beckett> Nähdään. *Lucy toivotti Ahanulle. Nuoren miehen lupaus tulla katsomaan häntä lämmitti kovasti.* Voisin minä sellaisen pyjaman ottaa. Se ei ainakaan olisi mutainen ja verinen. *Hän hymyili hoitajalle. Hän tuntui rauhoittuvan. Hän saisi olla yön sairaalasiivessä, missä oli kuivaa, lämmintä ja turvallista. Se tuntui helpottavalta mutaisen painin jälkeen.* Kiitos.
[18:35] <Ruth_Rousseau> *Rousseau naurahti ja hymyili toisen huomautukselle.* Mm, niin, tuskinpa se on mutainen saatika sitten verinen. *Hän sanoo ja hakee lähellä olevasta kaapista sopivan kokoisen pyjaman.*
[18:39] <Ruth_Rousseau> *Sairaanhoitaja palaa potilaan luokse vaatteen kanssa ja antaa sen hänelle.* Olisitko tarvinnut vielä jotain muuta?
[18:40] <Lucy_Beckett> *Lucy puistaa päätään.* Ei, en usko. Kiitos kaikesta, madame.
[18:42] <Ruth_Rousseau> *Ruth nyökkää ja hymyilee.* Eipä kestä. *Hän sanoo, vetää verhon sängyn ympärille ja lähtee työpöytänsä luokse siiven toiselle puolelle.*
