Yrttitiedon tunti 1/2.

[Chris Dawson]

// Tunti sijoittuu 4.8-11 klo. 9.00-11.15. Tunnille saa osallistua 8.8.2011 - 17.5.2012 välisenä aikana

Kuten yleensä tunnin voi suorittaa yhdellä tai useammalla peliviestillä, onhan osallistumisaikaa kauan. Jokainen tunnille saapuva ansaitsee 5 pistettä. Lisäpisteitä saa hyvistä ja pitkistä peliviesteistä, lisäksi mahdollisiin kysymyksiin vastaamisesta. //


Chris Dawson istui rennosti omalle tuolille, joka oli hänen pöytänsä takana kasvihuoneessa, pienessä toimistossa. Pian oli alkamassa hänen ensimmäinen yrttitiedon tuntinsa kakkosluokkalaisille. Chris haukotteli ja katsoi nopeasti kelloa. "Voi ei!" Hän huudahti. Olisi vain muutama hassu minuutti, ennen kuin oppilaat tulisivat tunnille. Chris nousi nopeasti seisomaan ja oli kolauttaa päänsä lamppuun.
'Rauhoitu..' hän sanoi itselleen ja lähti kävelemään kasvihuoneiden ulkopuolelle.
Osa oppilaista seisoskeli jo siellä, toiset olivat vasta tulossa. Chris kumartui ovesta ulos ja jäi itsekin tarkkailemaan uusi oppilaitaan. Kaikki vaikuttivat ihan mukavilta. Lopulta hän sanoi: "Hyvää huomenta, seuratkaa minua." Oppilaslauma seurasi häntä kasvihuoneen tilaan, jonne Chris vienyt muutaman pöydän ja tuoleja. Luokan edessä oli suuri liitutaulu.

"Nimeni on siis Chris Dawson, kutsukaa minua professori Dawsoniksi, näin oppitunneilla." Hän sanoi ja kääntyi taululle päin.
'Olen professori, se kuulostaa kovin vanhalta', Chris ajatteli tuijottaen liitutauluaan. Hän naurahti äänettömästi, jolloin laittoi kätensä suunsa eteen. Professori Dawson heilautti sauvaansa, jolloin taululle ilmestyi hänen nimensä. Dawson kääntyi takaisin luokkaan päin, jolloin yritti pitää naamansa peruslukemilla, mutta se ei ollut helppoa, joten hänen ilmeensä saattoi näyttää oudolta.
"Kuten voitte jo päätellä, opetan teille yrttitietoa," hän selitti ja avasi yrttitiedon kirjansa.

Oveen koputettiin. "Sisään", Dawson sanoi ja oli itsekkin hieman hämmentynyt. Ovesta astui oppilas, joka näytti juuri heränneeltä.
"Anteeksi, että olen myöhässä", oppilas virkkoi haukotellen.
Dawson tuijotti hetken oppilasta, yhä hämillään, mutta sanoi lopulta hymyillen: "No, tämä on ensimmäinen tunti, mene vain etsimään itsellesi paikka. Ensi tunnille tullaan ajoissa?"* Hän kysyi. Oppilas nyökkäsi ja istui hiljaa tuolille.
"Kuten jo sanoin, olen Chris Dawson, yrttitiedon opettajanne", Dawson toisti katsoen myöhästyneen oppilaan suuntaan.

"Teillä kaikilla pitäisi tälläinen yrttitiedon kirja." Hän totesi ja nosti kirjan näytille. "Toivon, että olette tunnillani hiljaa, nimittäin sitä nopeammin pääsette pois tunnilta. Jos jotain ei kiinnosta opiskella, niin tuolla on ovi. En pakota ketään opiskelemaan." Dawson selitti vakavasti ja viittoi ovelle päin. Samalla hän katsoi muutamaa kuiskuttelevaa oppilasta.
"Pääsemme tutustumaan tunneillani myös käytännössä kasveihin, mutta voin myös peruuttaa asian, jos joku alkaa rikkomaan kertomiani sääntöjä. Silloin istumme joka tunti vain sisällä lueskellen teorioita ja kirjoitellen muistiinpanoja. Olen teille parhaani mukaan mukava ja rento opettaja, mutta jos tässä luokassa ei osata käyttäytyä voin olla todella tiukka ja inhottava. Se päätös jää teille. " Professori jatkoi edelleen vakavana. Sen jälkeen hän tarkasti, että kaikki olivat paikalla.

"Avatkaamme sivu 3, hyppäämme sisällysluettelon yli. Ei siitä saa tässä vaiheessa muuta kuin harmaita hiuksia, koska opiskeltavaa on niin paljon." Professori Dawson hymähti ja katsoi ulos kasvihuoneen ikkunasta. Aurinko paistoi korkealla taivaalla.
'Tästä se lähtee…' Hän ajatteli.
"Lukujärjestyksen mukaan teillä on kaksoistunti yrttitietoa näin aamuisin, joten ensimmäisen tunnin tutustumme erilaisiin vaarallisiin kasveihin teoriassa, toisella tunnilla menemme mahdollisesti tuonne kasvien sekaan opettelemaan asioita käytännössä." Professori Dawson selitti katse oppilaissa.

"Ensimmäisen tunnin teoria-aihe on pirunnuora ja sen jälkeen lähdemme tutustumaan Abessinialaiseen kurttuviikunaan. Eikö kuulosta hyvältä alulta?" Mies kysyi ja odotti saavansa innokkaita vastauksia, sen sijaan kuului muutama tylsistynyt huokaisu. Chris kurtisti otsaansa.
"Ennen kurttuviikunoita, lukekaamme pirunnuorasta. Olette varmasti kuullet kyseisen nimen aiemminkin. Pirunnuorat ovat todella vaarallisia taikakasveja. Ne elävät todella pimeissä ja kosteissa paikoissa. Luonnossa pirunnuorat viihtyvät pimeissä metsissä ja luolissa. Mistä tunnistatte pirunnuoran? Niillä on iso kasa pitkiä, vihreitä ulokkeita, vähän niin kuin "lonkeroita" tai "oksia", jotka sätkivät ympäriinsä. Kaikki sen "oksiin" jääneet ihmisparat alkavat yleensä rimpuilemaan vastaan, jolloin pirunnuora tappaa uhrit kuristamalla", Dawson selitti. "Onko kukaan tietoinen miten pirunnuoran ”lonkeroista” pääsee vapaaksi?" // 2 pistettä oikeasta vastauksesta // Hän kysyi ja antoi ensimmäiselle innokkaalle viittaajalle puheenvuoron.

"Aivan niin. Jos satutte päätymään pirunnuoran lonkeroihin, muistakaa olla rauhallisia, niin otteet alkavat hellittää. Toinen tärkeä seikka on muistaa, että kasvi on todella herkkä valolle. Onkin keksitty loru, jonka jokainen painaa korvan taakse: Pirunnuora on kuolettavan hausta, mutta valon arka. Monet joutuvat paniikkiin kasvin kohdatessa, joten rauhallisena olo voi olla hieman hankalaa. Loru siis tarkoittaa, että kätevä loitsu pirunnuoran "lonkeroista" vapautumiseen olisi vaikkapa: Sytyjo. Kasvi käpristyy kauemman tulen valosta ja lämmöstä…" Mies selitti.

"Tämähän kuulostaa todella pitkästyttävältä, mutta kestäkää vielä vähän aikaa, pian päästään kasvihuoneelle." Professori totesi. Hänen jalkansa alkoivat puutua, koska oli seissyt koko ajan.
"Pirunnuorat voivat olla jopa 10 metriä korkeita, ja niiden "lonkerot" 100 metriä pitkiä, niin kuin ennätyskokoinen pirunnuora, joka asustaa Romaniassa. Miettikääpä sitä, ei ihan mikään ruukkukasvi." Hän totesi naurahtaen. "Kasvi jalostettiin n. 800 vuotta sitten teloituksiin, mutta kasvi ei suostunut yhteistyöhön. Niin itsepäinen kasvi kun on…"
"Aika rientää!" Professori Dawson huudahti katsoen kelloaan. "Okei, tehdäänpäs vähän toisenlainen harjoitus. Kirjoittakaa aluksi muistiinpanoja, minkä näköisen kasvin luulette odottavan meitä tuolla kasvihuoneessa. Eli kirjoittakaa miltä Abessinialainen kurttuviikuna teidän mielestä näyttää. Jos joku tietää tarkalleen, niin kirjoittaa sitten sen mitä tietää. En tarkasta muistiinpanoja erikseen, joten älkää häpeilkö laittaa sitä mitä teistä tuntuu."

Professori Dawson kierteli luokassa katsomassa mitä oppilaat olivat kirjoitelleet. Joku oli luullut näkevänsä kurttuisen taikakaktuksen ja muuta vastaavaa.
"Okei, seuratkaa taas minua. Yllätytte iloisesti." Hän huudahti.
Kasvihuoneen ovi aukeni ja pian luokka seisoi suuressa kasvihuoneessa. Siellä ilma oli lämmintä ja kosteaa, jotta kasvit viihtyvät. Ruukuissa myllerteli yhä oudompia ja oudompia kasveja.

"Muistakaa täällä liikkuessanne, että pidätte kasveihin etäisyyttä metrissä-kahteen metriin, riippuen kasvin koosta. Ihan turvallisuuden tähden. Täällä kaikki kasvit eivät ole niin harmittomia. Emmehän halua, että jo ensimmäisellä tunnilla huomaamme, että joltain oppilaalta syöpyy käsivarsi." Dawson selitti ystävälliseen äänensävyyn. "Tulkaapa katsomaan kurttuviikunaa, tai jos ette halua", mies sanoi katsoen hymyillen muutamaa oppilasta jotka näyttivät, että halusivat olla mieluummin jossain muualla. "Tietenkin voitte lukea kirjaanne sivulta 5 ja tehdä muistiinpanot kirjoja tuijottaen. Luulen kuitenkin, että teette muistiinpanot mieluummin tarkkailen kasvin liikkeitä."

Oppilaat kävelivät Professori Dawsonin perässä kasvin luokse. Silloin tällöin Dawson joutui kumartumaan sadettajien tieltä.
Oppilaiden edessä kasvoi suuri pensas, jossa kasvoi päärynän muotoisia, violetteja ja kurttuisia hedelmiä.
"Tätä tavataan viidakossa, mutta myös kasvihuoneessa, jos puskaa hoitaa hyvin. Muistakaa se turvaväli! Kasvi saattaa pillastua ja alkaa läimiä teitä oksillaan. Sitä typistetään kerran kahdessa kuussa, eli kasvaa aika vauhtia. Tämäkin puska on jo kaksi vuotta vanha. Muuten, kurttuviikuna ei ole edes raakana myrkyllinen, joten siitä ei ole teille suurta varaa. Se edistää myös ihmisen kasvua", Dawson totesi ja virnisti. "Tehkääpäs oman arvionne alle muistiinpanoja tästä oikeasta kurttuviikunasta ja vertailkaa niitä." Professori Dawson kehotti.
"Se oli sitten tässä. Lukekaahan Abessinialaisesta kurttuviikunasta kirjastanne sivulta 5 hieman lisää faktoja. Vaikka mieluusti en antaisi teille läksyjä, onhan ensimmäinen tunti, mutta.." Hän jatkoi. "Annan kuitenkin. Tämä oli hieman tylsä tunti, mutta katsotaan mitä hauskaa keksin teille sitten ensikerralla." Yrttitiedon professori pahoitteli naurahtaen. Hän kuvitteli hyvin antavansa oppilaille ensikerralla homman, nimittäin alruunojen ruukun vaihdon ja muuta vastaavaa. Hän pudisteli päätään. "Nähdään ensikerralla!"


***
// Läksyt!
Kirjoita tarina siitä kun kohtaat yksin pirunnuoran ja jäät sen lonkeroihin. Vähimmäispituus olisi 50 sanaa. Lähetä tarina minulle yksityisviestillä.

Lisätehtävä: + 2 pistettä (Vapaaehtoinen)
Kirjoittakaa samaan viestiin mihin kasviin haluaisit tutustua tänä lukuasteella? Pieni perustelu olisi myös kiva. //