// Päivitetty viimeksi 18.7.2016. //

PERUSTIEDOT


Kuvassa IRL näyttelijä Phoebe Tonkin.

Nimi: Alisha Clara Marshall
Lempinimet: Ali, Al
Sukupuoli: Tyttö
Syntymäaika & -paikka: 23.4.2000 / Liverpool, Iso-Britannia
Ikä: 16
Verisääty: Jästisyntyinen
Seksuaalinen suuntautuminen: Biseksuaali
Sauva: Valkotammea, 11 tuumaa, ydin lohikäärmeen sydänjuurta, jäykähkö
Puhekielet: englanti

Perhe: Jack Bauer (isä, jästi, hylännyt Alishan), Eden Marshall (äiti, jästi, kuollut), Judith Marshall (isoäiti, jästi, kuollut), Jack Marshall (isoisä, jästi, kuollut)
Lemmikit: tunturipöllö Cia

Tupa: Serpentard
Luokka-aste 2016-17: 6.
Valinnaisaineet: Loitsut, yrttitieto, pimeyden voimilta suojautuminen, taikaliemet, jästitieto ja ennustus


MENNEISYYS

SYNTYMÄ JA ELÄMÄ KOTONA
Alishan vanhemmat Eden Marshall ja Jack Bauer tapasivat toisensa erään hotellin bileissä Liverpoolissa. He olivat molemmat silloin vasta 21-vuotiaita ja humalassa päätyivät viettämään juhlien jälkeisen yön yhdessä. Muutamien viikkojen kuluttua Eden tajusi olevansa raskaana. Hän kauhistui ja soitti Jackille USA:han jonne tämä oli muuttanut. Miestä ei olisi voinut vähempää kiinnostaa tuleva vauva ja Eden jäi yksin lapsen kanssa. Raskausaika oli naiselle vaikea. Vuonna 2000 huhtikuun 23. päivänä Eden synnytti terveen tyttölapsen Liverpoolin keskussairaalassa. Eden muutti takaisin vanhempiensa luokse, jotta he voisivat auttaa vauvan hoitamisessa. Ristiäiset pidettiin Edenin vanhempien kotona ja lapsi nimettiin Alisha Clara Marshalliksi.

Alishan 1-vuotissyntymäpäivää juhlittiin surullisissa merkeissä. Kaupungissa oli tehty useita terroristi-iskuja ja Eden ja hänen äitinsä olivat joutuneet kauppakeskukseen kohdistuneen iskun uhreiksi. Molemmat olivat kuolleet ja vauva jäi Edenin isälle Johnille. John sairasti vakavaa sydänsairautta, joten hänen elinajanodotetteensa oli lyhyt ja hän kuolisi muutaman vuoden sisällä. John huolehti Alishasta ja rakasti tätä. Alisha ei kuitenkaan ymmärtänyt mitä äidille ja isoäidille oli tapahtunut. Hän itki usein ja vaati Johnia viemään hänet äitinsä luokse. Kaksivuotiaana tyttö meni päiväkotiin, mutta ei saanut kavereita. Pieni lapsi ei ymmärtänyt mikä hänessä oli vikana, kun kukaan ei pitänyt hänestä. Alisha jäi pois päiväkodista ja vietti päivänsä Johnin kanssa leikkien. John oli jäänyt sairaseläkkeelle jo vuosia sitten sairauden takia joten hän pystyi olemaan päivät kotona. Hänen eläkkeensä oli kuitenkin pieni, joten he olivat vuokranneet pienen kerrostaloasunnon vaatimattomalta tehdasalueelta Liverpoolin ulkopuolelta. Alishalla oli vaikeuksia oppia puhumaan ja hän sanoikin ensimmäisen sanansa vasta kahden ja puolen vuoden iässä. Kävelemään hän oppi suunnilleen samaan aikaan. Alishan elämä oli päivästä toiseen samanlaista eikä hän tavannut muita ihmisiä kuin Johnin. Siitä johtuen hänen sosiaaliset taitonsa olivat heikot eikä hän tiennyt miten ihmisiin tuli suhtautua.

ELÄMÄ KODITTOMANA
Kesällä 2008 John sai sydänkohtauksen kaupassa ollessaan ja joutui sairaalaan, jossa myöhemmin kuoli. Kukaan ei tiennyt Alishasta mitään, joten hän jäi yksin. Vasta kahdeksanvuotias tyttö odotteli asunnossa tunteja ja ihmetteli, mihin isoisä oli jäänyt. Illalla vuokranantaja saapui asuntoon kahden miehen kanssa ja kertoi näille vuokralaisensa kuolleen, joten asunto oli tyhjennettävä. Alisha meni sokissa komeroon piiloon ja livahti ulos kun vuokranantaja oli lähtenyt. Itkien tyttö juoksi syrjäiselle kadulle ja istui jalkakäytävälle. Hän itki läpi yön ja lopulta nukahti kadulle. Muutamien tuntien kuluttua Alisha heräsi siihen, että hänellä oli hirveä nälkä. Hänellä ei ollut rahaa, joten hän meni ainoaan paikkaan josta arveli voivansa löytää ruokaa. Kaatopaikalle. Siellä Alisha tapasi joukon kodittomia nuoria. Tyttö kertoi heille itkien isoisänsä kuolleen, eikä hänellä ollut paikkaa minne mennä. Eräs tyttö tuli Alishan luo ja neuvoi tätä laittamaan kaikki tunteensa "pois päältä". Hän vakuutti nuoren tytön siitä, että tunteettomana mikään ei sattuisi enää. Kaikki kipu loppuisi ja hän selviytyisi. Alisha noudatti neuvoa. Hän unohti kaikki kuolleet tai hänet hylänneet läheisensä. Hän ei tuntenut enää mitään, ei välittänyt enää.

Alisha ei mennyt hakemaan apua keneltäkään, sillä hän tiesi joutuvansa orpokotiin tai sijaisperheeseen. Tyttö oli sen verran temperamenttinen, että halusi päättää itse tasantarkkaan tekemisistään eikä siksi halunnut mihinkään typerään orpokotiin. Sitä paitsi siellä hän saisi osakseen sääliviä katseita ja niitä hän ei voinut sietää. Sen sijaan hän palasi kodittomien nuorien luo ja pyysi saada olla heidän kanssaan. Hän vakuutti heidät siitä, ettei olisi heille taakaksi, jos he vain auttaisivat häntä selviytymään. Joukko opetti Alishalle perusasiat, kuten mistä sai vettä ja mistä kannatti varastaa ruokaa.

Kodittomien joukko Alisha mukanaan kävi juomassa vettä kauppakeskusten WC:tiloissa. He livahtivat salaa uimahalleihin ja kävivät siellä suihkussa. He varastivat ihmisiltä rahaa ja ostivat kaupasta ruokaa tai sitten varastivat suoraan kaupasta. Toisinaan Alisha varasti vaatteita, sillä nuoret olivat opettaneet hänet leikkaamaan vaatteiden hälyttimet pois. Muutaman kerran hän jäi kiinni, mutta onnistui aina pakenemaan. Alisha viihdytti itseään päivisin käymällä kirjastossa lukemassa kirjoja ja katsomassa elokuvia. Yöt kodittomien joukko vietti usein juna-aseman penkeillä nukkuen. Yhdeksän vuoden ikäisenä Alisha varasti erään miehen kännykän. Hän pyysi kännykkää lainaksi soittaakseen muka äidilleen, käveli hieman kauemmas esittäen puhuvansa hänelle ja piilotti kännykän taskuunsa. Tyttö huusi kännykän omistajalle, että eräs ohikulkeva mies oli varastanut sen. Miehen lähtiessä "varkaan" perään Alisha pakeni paikalta.

Tunteettomana eläminen oli luonnistunut Alishalta jonkin aikaa. Sitten kipu palasi. Hän muisti kaiken. Usein tyttö itki itsensä uneen juna-aseman penkillä. Kodittomuudessa oli myös vaaransa. Tyttö pahoinpideltiin kahdesti ja siepattiin kerran, sillä muut kodittomat eivät olleet hänen seurassaan jatkuvasti. Yksinolo oli vaarallista ja tyttö alkoi pelätä. Alisha onnistui pakenemaan sieppaajilta ja pahoinpitelijöiltä, mutta kokemukset tekivät hänestä vainoharhaisen ja aran. Siepatuksi tulemisen jälkeen hän ei uskaltanut enää nukkua juna-asemilla, vaan vietti yönsä milloin missäkin. Joskus hän nukkui roskakatoksissa, toisinaan jonkun kerrostalon kellarissa. Vuosi 2010 oli Alishalle kaikkein vaikein. Hän oli pahasti aliravittu ja joutui sairaalaan tiputukseen ohikulkijan löydettyä hänet tajuttomana kadulta. Sairaalatyöntekijät olivat ihmeissään, sillä tyttö ei suostunut kertomaan nimeään eikä kukaan ollut tehnyt katoamisilmoitusta poliisille. He pitivät häntä sairaalassa lähes kuukauden varmistaakseen hänen tilansa olevan vakaa. Alisha pakeni sairaalasta, mutta kaduilla eläminen vaikeutui. Hän alkoi jäädä varastelusta yhä useammin kiinni ja hänet pahoinpideltiin kolmannen kerran. Hän alkoi saada paniikkikohtauksia ja nähdä hallusinaatioita. Kymmenvuotiaana Alisha alkoi myös saada aikaan kaikkea omituista. Hän sai pahoinpitelijänsä tajuttomiksi toivoessaan pääsevänsä pakoon. Jäädessään kiinni ruoan varastamisesta hänen peräänsä lähtenyt myyjä menetti äkillisesti muistinsa ja Alisha pääsi pakoon. Tyttö ihmetteli asiaa, mutta totesi sen olleen vain hyvää tuuria.

TYLYPAHKASSA
Heinäkuun 28. päivänä vuonna 2011 Alisha tapasi naisen, joka väitti olevansa noita. Nainen myös kertoi Alishan olevan noita ja että Alishalle oli ollut syntymästään asti paikka varattuna noitien ja velhojen koulusta nimeltä Tylypahka. Tyttö meni kaikesta tästä informaatiosta hämilleen, mutta lopulta, pienten vaikeuksien kautta, hän istui syyskuun ensimmäisenä päivänä Tylypahkan pikajunassa. Siellä hänet lajiteltiin Luihuiseen. Tylypahkassa Alisha vietti aina kesälomansa koululla, joten hänen ei enää tarvinnut elää kadulla. Alisha pärjäsi Tylypahkassa kohtalaisesti ensimmäiset neljä vuotta. Hänen keskiarvonsa oli lähes aina K, mutta useimpina vuosina hän reputti muutaman aineen, useimmiten muodonmuutokset, tähtitiedon ja taikuuden historian. Viidentenä vuonna V.I.P-kokeissa Alisha pääsi läpi loitsuista, yrttitiedosta, pimeyden voimilta suojautumisesta, taikaliemistä, ennustuksesta ja jästitiedosta.

CHÂTEAUSSA
Viidennen ja kuudennen luokan välisenä kesälomana Alisha sai äitinsä ja isovanhempiensa perinnön itselleen. Hän päätti kuitenkin säästää sitä koulun jälkeistä elämää varten. Alisha halusi päästä irti menneisyydestään niin paljon kuin se oli mahdollista, joten hän matkusti junalla Pariisiin. Tyttö rakastui kaupunkiin heti ja asui kesän todella vaatimattomassa ja edullisessa motellissa kaupungin laitamilla. Hän ei enää kohdannut väkivaltaa, kuten Liverpoolissa, vaan ihmiset olivat ystävällisempiä ja huolehtivaisempia. Joskus kun Alisha itki puiston penkillä kuolleita läheisiään, hänen viereensä tuli heti joku kysymään, oliko hänellä kaikki hyvin. Se paransi hänen kokemustaan vieraista ihmisistä hieman ja teki hänestä hieman luottavaisemman. Kesällä Alisha käytti hieman perintörahojaan ja osti itselleen uusia, siistejä ja ehjiä vaatteita. Hän menisi syksyllä uuteen taikakouluun, Châteauhon, eikä hän halunnut käyttää siellä kuluneita ja suttuisia vaatteita. Châteaussa Alisha lajiteltiin Serpentardiin. Hän valitsi valinnaisaineikseen loitsut, yrttitiedon, pimeyden voimilta suojautumisen, taikaliemet, jästitiedon ja ennustuksen.


LUONNE JA KÄYTTÄYTYMINEN

Lapsuuden rankat kokemukset ovat jättäneet jälkensä Alishaan ja ne näkyvät hänessä monella tapaa. Hänen on vaikea luottaa ihmisiin ja hän pelkää monia asioita, kuten aikuisia miehiä, käärmeitä, kuolemaa ja pimeyttä. Hän pelkää myös yksinäisyyttä ja esimerkiksi koulun tyhjät ja hiljaiset käytävät ahdistavat häntä. Hänellä on hieman heikot sosiaaliset taidot eikä aina tiedä miten ihmisiin tulisi suhtautua. Hän ei aina muista katsoa keskustelukumppaniaan silmiin tai esitellä itseään. Keskustelun aloittaminen vieraan ihmisen kanssa tuntuu tytöstä joskus todella vaikealta. Ryhmätöissä hän ei uskalla oikein ilmaista mielipiteitään eikä antaa muille ohjeita. Alishalle johtajana toimiminen ja toisiin vaikuttaminen on vaikeaa. Hänellä on myös heikot yhteistyötaidot ja yleensä hän vetäytyy sellaisissa tilanteissa täysin ja antaa toisen tehdä kaikki päätökset, sillä hän ei uskalla neuvotella mistään. Alisha on todella itsepäinen eikä pidä siitä, jos joku (opettajia lukuunottamatta) yrittää komennella häntä.

Alisha sanoo suoraan mitä ajattelee ja voi ladella törkeyksiä suoraan päin naamaa. Hän ei oikein osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja lauseen "mieti miltä se tuntuisi sinusta" toteuttaminen on hankalaa. Suurimmaksi osaksi Alisha noudattaa koulun sääntöjä, mutta saattaa joskus tehdä jotain kiellettyä. Alisha pitää rehellisyyttä suuressa arvossa, eli jos hän jää kiinni, hän myöntää empimättä tekonsa ja kärsii rangaistuksensa mukisematta, sillä ymmärtää vallan hyvin ansainneensa sen. Opettajia hän kohtelee samalla tavalla kuin muitakin ihmisiä eli saattaa joskus sanoa heille törkeitä asioita. Alisha ei koskaan huuda tai puhu ivaavalla äänensävyllä, sillä pitää sitä lapsellisena.

Tyttö ei osaa käsitellä tunteitaan ja joskus ne voivat purkautua hallitsemattomasti. Hän ei myöskään oikein osaa olla iloinen mistään, sillä hän pelkää, että se viedään häneltä pois. Alisha kärsii paniikkihäiriöstä ja hän saattaa reagoida pelottaviin tai hiukankin vaarallisilta tuntuviin tilanteisiin todella voimakkaasti. Usein reaktiot ovat enemmänkin Alishan päänsisäisiä eivätkä ne näy ulospäin niin vahvoina. Esimerkiksi ollessaan peloissaan hän saattaa itkeä vuolaasti, mutta suurimmat asiat tapahtuvat hänen päänsä sisällä. Tyttö sulkeutuu täysin ulkopuoliselta maailmalta, hänen aivonsa eivät toimi kunnolla eikä hän osaa ajatella selkeästi pitkään aikaan. Hän siis menee henkisesti aivan lukkoon voimakkaista tunteista kuten surusta, pelosta, vihasta tai rakkaudesta, sillä ei osaa käsitellä niitä järkevällä tavalla. Alishan olisi pitänyt tottua käsittelemään tunteitaan pienestä asti, mutta sen sijaan hän lykkäsi sitä myöhemmälle. Tämä on syy normaalia voimakkaampiin tunnereaktioihin. Paniikkihäiriö taas johtuu lapsuuden erittäin traumaattisista kokemuksista (3 pahoinpitelyä, kidnappaus, katulapsuus, äidin ja isovanhempien kuolemat, hylätyksi tuleminen).

Alishan tunneherkkyys aiheuttaa myös sen, että hän saa välillä kummallisia kohtauksia, jolloin hän ikäänkuin sujahtaa jonkun lähistöllä olevan ihmisen mieleen. Hän ei itse tiedä, mistä se johtuu ja pelkää kohtauksia. Kohtaukset kestävät määrittelemättömän pitkän ajan, mutta joskus Alisha tajuaa olevansa toisen mielessä ja pystyy palaamaan takaisin omaan mieleensä.

Kaiken tämän Alisha kuitenkin peittää kovalla ulkokuorella. Hän ei puhu paljon eikä varsinkaan itsestään. Alisha ei päästä ketään tunnetasolla lähelle eikä avaudu menneisyydestään helposti. Päällisin puolin hän vaikuttaa tyynen rauhalliselta ja hiukan välinpitämättömältä. Hän sanoo usein jotain sarkastista ja hieman ilkeää, mutta kukaan ei ole koskaan kuullut hänen nauravan eikä hän hymyile usein. Hän esittää coolia, mutta sillon tällöin hänestä saattaa nähdä vilahduksia siitä, minkälainen hän todellisuudessa on. Tunnereaktioiden ulkoiset merkit hän piilottaa taitavasti eikä itke kenenkään nähden, vaan piiloutuu esimerkiksi tyhjään luokkahuoneeseen. Muutamille läheisimmille kavereilleen Tylypahkasta Alisha kertoi menneisyytensä olleen rankka. Hän myös kertoi, että oli kokenut jotain, mistä moni ei ollut selviytynyt. Sen tähden häntä arvostettiin ja kunnioitettiin. Alisha pysyi kaikille kuitenkin aina pienenä mysteerinä eikä kukaan tiennyt totuutta. Tylypahkassa hän näki elämän paremman puolen ja se tasapainotti hänen käsitystään maailmasta hieman.

Alishan on hyvä kuuntelemaan muiden murheita ja lohduttamaan ja se onkin yksi hänen harvoista hyvistä sosiaalisista taidoistaan. Lohduttaminen ja empatiakyky kehitttyivät muita sosiaalisia taitoja paremmiksi, sillä isoisä lohdutti Alishaa usein tämän itkiessä kuollutta äitiään. Tytössä on myös iloinen puoli, mutta se näkyy hieman harvemmin. Sillon hän puhuu hieman enemmän kuin tavallisesti ja saattaa hymyillä. Ollessaan jo valmiiksi iloinen Alisha kykenee paremmin hillitsemään äkilliset tunnereaktionsa, eivätkä ne vaikuta häneen silloin niin voimakkaasti. Tyttö on myös herkkä aistimaan muiden mielialoja ja havaitsee helposti, millon joku on vihainen, iloinen tai surullinen. Hän keskittyy harvinaisen paljon pieniin yksityiskohtiin ihmisten käytöksessä ja saattaa huomata esimerkiksi vastaantulijan kenkien hiertävän. Alisha analysoi tarkasti muiden kehonkieltä ja ilmeitä ja tekee niistä paljon päätelmiä. Hän pohtii ihmisten käytöksen syitä ja heidän taustojaan. Vaikka hän ei halua puhua omasta menneisyydestään, hän kuuntelee mielellään muiden elämäntarinoita.

Alisha kaipaa ympärilleen ystäviä ja vaikka pysytteleekin heille hieman etäisenä, hän luottaa heihin. Lähimmille ystävilleen tyttö pystyy olemaan yllättävänkin avoin, vaikka menneisyys on toistaiseksi ollut aihe, josta ei puhuta. Alisha osaa pitää salaisuudet, sillä ei toivoisi kenenkään lavertelevan omiaankaan eteenpäin. Tyttö ei pidä liiallisesta takertuvaisuudesta ja kokee sen ahdistavana, sillä hän haluaa omaa aikaa ja tilaa. Suuret ihmismassat ahdistavat häntä ja hän pyrkii välttelemään kaikenlaisia isoja tapahtumia. Hän haluaa auttaa muita aina kun voi ja arvostaa avuliaisuutta, sillä hän on edelleen kiitollinen niille ihmisille, jotka auttoivat häntä kaduilla eläessään. Alishalla on kaikin puolin ihan hyvä itsetunto eikä hän yleensä tunne itseinhoa tai anna muiden kommenttien vaikuttaa itseensä (ainakaan hän ei myönnä sitä).

Alishan mieli ja kroppa reagoivat stressiin hyvin voimakkaasti. Kadulla eläessään tyttö oli jatkuvasti stressaantunut, sillä hänen täytyi pysyä hengissä. Se oli hyvin kuluttavaa ja väsyttävää. Alisha väsyy edelleen hieman muita nopeammin, eikä jaksa työskennellä kouluhommien parissa pitkään. Nyt kun hengissä pysymisestä ei tarvitse stressata ja stressiä on huomattavasti vähemmän, siihen stressiin mitä satunnaisesti ilmaantuu, Alisha reagoi huomattavasti voimakkaammin kuin muut. Stressaantuneena hän kärsii unettomuudesta. Stressin tuoman väsymys ja unettomuus ovat paha yhdistelmä ja sillon tytön kaikki tunnereaktiot ovat voimakkaimmillaan ja hänen hermonsa ovat kireällä. Useimmiten Alisha stressaa jostakin kouluun, ihmissuhteisiin tai tulevaisuuteen liittyvästä.

Alisha on hyvin uskonnollinen ihminen ja hän uskoo vakaasti Jumalaan. Tyttö kuuluu katoliseen kirkkoon ja hänen äitinsä ja isovanhempansakin olivat katolisia. Hän rukoilee päivittäin ja uskoo, että on selvinnyt elämänsä koettelemuksista Jumalan antaman avun takia. Alisha kiivastuu helposti jos joku arvostelee Jumalaa tai uskontoja.

Alishan ääni on ehkä hiukan normaalia naisen ääntä matalampi, muttei kuitenkaan huomiota herättävästi. Hän puhuu yleensä normaalilla äänenvoimakkuudella, joskus hieman hiljempaa. Hänen äänensä on vahva ja hän puhuu rauhallisesti ja selkeästi. Alisha yleensä myös liikkuu rauhallisesti, paitsi ollessaan hermostunut, peloissaan tai vihainen.

ULKONÄKÖ

Alishalla on voimakkaat kasvonpiirteet ja hänen kasvojensa muoto muistuttaa hieman soikeaa. Tytön silmät ovat tummanruskeat ja ne näyttävät usein lähes mustilta. Silmät ovat mantelin muotoiset ja niitä kehystää lyhyehköt ripset. Alishan kulmakarvat ovat luonnostaan hyvin tummat ja tuuheat. Hänellä on kapea ja pitkähkö, hieman pysty nenä, jonka hän on perinyt äidiltään. Tytön huulet ovat ohuet ja ne ovat luonnostaan hieman punertavat. Alishan iho on hyvin vaalea, muttei kuitenkaan valkoinen ja se palaa helposti, mutta ei rusketu lähes koskaan. Tytön hiukset ovat tummanruskeat, mutta jossakin valossa ne näyttävät joskus lähes mustilta. Hiukset ulottuvat olkapäille ja ne ovat suorat ja liukkaat, joten ne eivät oikein pysy kiinni. Sen takia Alisha pitääkin hiuksiaan useimmiten auki, vaikka ne menevätkin hyvin helposti takkuun. Alisha ei välitä kauheasti siitä, miltä näyttää, mutta hän ei myöskään pidä itseään rumana.

Alisha on suhteellisen pitkä tyttö, noin 170 cm. Katulapsuutensa aikana tyttö oli todella laiha ja reilusti alipainoinen (10/156 cm/33 kg). Tylypahkassa olleessan ja saadessaan pitkästä aikaa riittävästi ruokaa paino nousi normaaliksi ja painoa alkoi tulla normaalisti pituuskasvun myötä. Alisha painaa nyt noin 57 kg. Nykyään hän on ruumiinrakenteeltaan aika lihaksikas, mutta kuitenkin hoikka. Lihakset eivät erotu silmiinpistävästi, mutta ne kyllä yleensä huomaa erityisesti käsistä, jaloista ja vatsasta. Tytöllä on hieman huono ryhti ja hänen olemuksensa on sen takia hieman väsähtäneen näköinen. Alishalla on melko pitkät raajat ja sen vuoksi hän saattaa joskus olla hieman kömpelö. Hänellä on keskikokoiset rinnat ja muotojakin tytön vartalosta löytyy jonkin verran. Alishan kengänkoko on 40 tai 41 kengistä riippuen ja hän käyttää S-kokoisia vaatteita.

Tytöllä on paljon arpia vartalossaan pahoinpitelyiden ja muutaman onnettomuuden takia. Hänellä on vasemmassa käsivarressaan yksi 10 cm pitkä arpi valtimon kohdalla ja toinen poikittain kulkeva noin 20 cm pitkä arpi kyynärpään ja olkapään välillä. Oikeassa kädessä on valtimon kohdalla samanlainen arpi kuin vasemmassa kädessä ja sen lisäksi kaksi vinottaista 10 cm pitkää arpea kyynärvarressa. Alishan oikeassa kyljessä on 25 cm pitkä valtava arpi ja kaulassa kaksi puukotusjälkeä, toinen suoraan edessä ja toinen kaulan vasemmalla puolella. Molemmat ovat noin 5-10 cm pitkiä. Jaloissa on yhteensä 8 10-20 cm kokoista arpea siellä sun täällä, yksi vasemmassa pohkeessa, kaksi vasemmassa reidessä, kaksi oikeassa sääressä ja kolme oikeassa reidessä. Selässä on kaksi ristin (X) muodostavaa todella isoa arpea, kooltaan noin 30 cm luokkaa. Alishan kasvojen poikki kulkee oikealta ohimolta vasempaan poskeen arpi, mutta sen hän piilottaa taikuuden avulla.

Alisha suosii pukeutumisessa beigeä, harmaata, mustaa, luonnonvalkoista ja tummansinista. Hän inhoaa kirkkaita värejä ja ruskeaa. Tyttö käyttää paljon ihonmyötäisiä, muttei kuitenkaan liian tiukkoja mustia ja tummansinisiä farkkuja. Hän pitää myös collegehousuista- ja paidoista ja käyttää niitäkin aina välillä. Alisha käyttää yläosina yleensä yksivärisiä tai raidallisia pitkähihaisia trikoo- ja puuvillapaitoja peittääkseen käsivarsiensa arvet. Hän pitää myös huppareista ja villatakeista. Alisha ei pidä printeistä tai räikeistä kuvioista. Ainoa kuvio mitä hän käyttää on raita. Tyttö ei käytä koruja, laukkuja eikä meikkiä ja kenkinä hänellä on yleensä valkoset tennarit tai mustat lenkkarit. Alishalla ei ole kovin iso vaatevarasto, mutta itse hän on siihen tyytyväinen. Hänen vaatteensa saattavat joskus olla hieman nuhjuisia, mutta hän pitää huolen etteivät ne koskaan haise pahalle. Tyttö ei kiinnitä kauheasti huomiota siihen, miten yhdistelee vaatteita eikä hän osta vaatteita kovin usein, lähinnä kuluneiden tai pieniksi jääneiden tilalle.


MUUTA

TÄYDENTÄVÄT TIEDOT

• Suojelius voisi olla ilves, jos osaisi
• Mörkö on hieman tilanteesta riippuen joko joku pahoinpitelijöistä tai jättiläiskäärme
• Iseeviot-peili näyttää Alishalle hänen äitinsä ja isovanhempansa elossa
• Alisha on ajatellut opiskella animaagiksi ja hänen eläinhahmonsa olisi joko ilves tai rusakko
• Alishan lempiaineet ovat pimeyden voimilta suojautuminen ja ennustus
• Pitää piirtämisestä ja maalaamisesta ja on taiteellisesti hyvin lahjakas

VASTAUKSET LAJITTELUHATUN KYSYMYKSIIN
1. Mikä on lempivärisi?
- Pidän beigestä, valkoisesta, harmaasta, mustasta ja tummansinisestä. Inhoan kirkkaita värejä kuten keltaista, vihreää, punaista ja sähkönsinistä.
2. Kuka on suosikkihahmosi Harry Potter-kirjoissa?
- Hmm, olen lukenut viisi ensimmäistä kirjaa Liverpoolin kirjastossa ja lempihahmojani ovat Harry Potter, sillä koen samaistuvani häneen ja Draco Malfoy, sillä hän peittää epävarmuutensa esittämällä kovista, aivan kuten minäkin (vaikka en kyllä myönnä sitä kenellekään).
3. Mitkä kolme sanaa kuvailevat luonnettasi parhaiten?
- Minua ei voi kuvailla muutamalla sanalla, joten kerron hieman kattavammin. Olen sulkeutunut enkä kerro menneisyydestäni lähes kenellekään. Olen oppinut myös itsevarmaksi ja sanon suoraan mitä ajattelen. Joskus sanon törkeitä asioita päin naamaa, mutta sellainen minä olen. Minulla on heikohkot sosiaaliset taidot enkä aina tiedä miten ihmisiin pitäisi suhtautua. Silloin peitän epävarmuuteni ja pelokkuuteni esittämällä kovista. En osaa käsitellä tunteitani ja joskus ne purkautuvat hallitsemattomasti.
4. Mikä on ystävän paras ominaisuus?
- Ystävän parhaat ominaisuudet ovat varmaankin ymmärtäväisyys, auttavaisuus ja rehellisyys.
5. Mitkä kaksi tupaa ovat suosikkitupiasi?
- En osaa valita lempitupia, kaikki ovat varmasti hyviä.
6. Mikä on unelma-ammattisi?
- Minä haluaisin jonkin työn, jossa viihtyisin ja jonka palkalla tulisin toimeen. Sauvaseppä olisi mukava ammatti tai sitten jokin sellainen jossa toimitaan jästien parissa. Myös erilaiset tehtävät taikaministeriössä olisivat varmasti mielenkiintoisia.
7. Kuinka vanha olet ja millä luokalla opiskelet?
- Olen 16 vuotta ja menen syksyllä 2016 6. luokalle.

LAJITTELUHATUN PERUSTELUT
Mielenkiintoista, erittäin mielenkiintoista! hattu hihkaisi, kun se asetettiin Alishan päähän.

Kuvitelkaapas, että olette loitsittu, ikivanha hattu, jonka tehtävä on vuodesta toiseen lajitella oppilaita Serdaigleen, Serpentardiin, Pouffsouffleen, sekä Gryffondoriin. Se on elämäntehtävänne, ja joka kerta on ainutlaatuinen, kun pääsee sukeltamaan tulevan oppilaan päähän, hänen ajatuksiinsa ja toiveisiin.

Kuten monien muiden kohdalla, teissä on niitä joitakin useampia ominaisuuksia, jonka takia pohdin, minkä valinnan voinkaan tehdä. Lempiväreissänne on jotain Pouffsoufflemaista ja Serdaiglea, mutta inhoamisessa jotain Serpentardeja kutsuvaa. Gryffondor ja Serpentard voisivat tosiaan olla mahdollisuuksianne. Salailu on Serpejen alaa, itsevarmuus Gryffien. Tunteet ohjaisivat taas Serpeihin, sen sijaan rehvakkuus Gryffeihin. Sosiaalinen heikkous voisi kenties olla jopa Serdaiglen puolta… Arvostamienne ominaisuuksien puolesta Pouffsouffle voisikin saada teistä jäsenen piiriinsä. Jästityötkin liittyvät usein heidän toiveisiinsa.

Mutta mihinkäs siis laitan sinut? Hetken aikaa jännittynyt hiljaisuus oli käsin kosketeltavissa.

Sitten hatun ääni kuului kaikkien paikalla olevien korviin ja se ääni kertoi valintaa ”SERPENTARD!”