Junamatka Taikakoulu Châteauhon 2019

Junamatka Taikakoulu Châteauhon 2019

ViestiKirjoittaja Mila Molina » 29 Elo 2019, 09:54

Mukana olevat hahmot: Kaikki halukkaat Châteaun hahmot
Ajankohta: sunnuntai 1. syyskuuta 2019 klo 8-22
Tapahtumapaikka: Taikakoulu Châteaun pikajuna
Juoni: Taikakoulu Châteaun väki matkustaa ensimmäistä kertaa kouluun lukuvuonna 2019. Päivän aikana juna poimii oppilaita ja muita koulun jäseniä kyytiin ympäri Ranskaa, ja saapuu koululle illalla. Junamatkan aikana saa keksiä vapaavalintaista tekemistä koulun sääntöjen puitteissa. Eväskärry vierailee matkan aikana jokaisessa vaunussa.
Muuta: Kaikki halukkaat saavat tulla mukaan. Löydät pikajunan reitin ja aikataulun täältä. Voit osallistua peliin joko yhdellä tai useammalla peliviestillä. Kaikki hahmot jotka pelaavat pelin osaltaan loppuun, ansaitsevat viisi lisäpistettä.


Oli erittäin harvinaista nähdä rehtori Mila Molina tässä junassa. Aikaisempina lukuvuosina hän oli lähes poikkeuksetta viettänyt kyseisen päivän koululla valvomassa lukuvuoden aloitusjuhlaan liittyviä valmisteluja sekä odottamassa oppilaiden ja muun koulun väen saapumista. Nainen itse oli saapunut koululle kaikesta huolimatta hyvissä ajoin, jo viikko sitten, ja oli tänä aamuna klo 6 astunut Châteaun pikajunan kyytiin. Hän oli ehtinyt istua junassa kahden muun henkilökunnan jäsenen kanssa noin kaksi tuntia, kun juna jarrutti ensimmäisen pysäkin merkiksi.

Rehtori Molina oli aina tiennyt, että junamatka koululle olisi pitkä, mutta hän ei ollut ikinä kuvitellut sen tuntuvan näin pitkältä. Kun juna oli ohittanut Lyonin ja Pariisin, oli naisen pakko nousta jaloittelemaan. Hän oli istunut jo kuusi tuntia, joiden aikana hän oli juonut kolme kupillista teetä (pakko sanoa, että junassa tarjoiltu Earl Gray oli luokattoman pahanmakuista, mutta siihen oli tyytyminen, koska ei ollut vaihtoehtoja) sekä lukenut aamun sanomalehdet kahteen otteeseen. Lisäksi hän oli vaihtanut muutaman sanan muiden henkilökunnan jäsenten kanssa. Nainen nousi ylös. Ensimmäisten askelten ottaminen tuntui jähmeältä, mutta pian hän oli astellut koko junan läpi kahteen otteeseen. Matkalla hän oli huomauttanut muutamaa oppilasta metelistä sekä erästä karamellien heittelystä Ensimmäisen jälki-istunnonkin hän oli ehtinyt jakamaan oppilaalle, koska tuo oli jäänyt juuri kiinni tupakanpoltosta.

Bordeauxin ja Toulousen välisen matkan rehtori vietti henkilökunnan vaunussa paria jalottelukertaa lukuunottamatta. Matkan aikana meni taas kaksi kuppia teetä (niihin oli pakko laittaa mukaan hunajaa peittämään paha maku) sekä croisantti. Marseillen jälkeen nainen teki viimeisen kierroksensa oppilaiden joukossa, minkä jälkeen hän siirtyi henkilökunnan vaunuun suorittamaan kaikille junassa matkustaville suunnatun kuulutuksen.

"Hyvät matkustajat, tässä taikakoulu Châteaun rehtori Mila Molina. Saavumme koululle noin tunnin päästä. Pyydän teitä nyt viimeistään vaihtamaan koulupuvun yllenne, ellette ole tehneet sitä aikaisemmin matkan aikana. Lisäksi pyydän teitä jättämään matkatavaranne junaan, josta ne siirretään tupiinne lajitteluseremonian aikana. Huomioittehan, että laukussa täytyy olla nimenne, jotta ne löytävät oikeaan tupaan. Muistakaa kerätä roskat sekä henkilökohtaiset tavarat laukkuunne ennen junasta poistumista. Myöskään taikasauvaa ette tarvitse mukaan seremoniaan. Miellyttävää loppumatkaa."

Kuulutus päättyi matalaan surinaan, kunnes rehtori sulki mikrofonin. Hän istuutui alas penkilleen ja katsoi ikkunasta ulos. Kaupunkimaisemat vaihtuivat maaseutuun, ja kohta he saapuisivat velhokylä Poudlardinen asemalle. Pian se alkaisi, uusi lukuvuosi hulinoineen, uusine oppitunteineen, vilkkaine käytävineen ja työntäytteisine päivineen. Jollain tapaa rehtori jopa odotti innolla tätä kaikkea.

// Tässä rehtori Molinan osallistuminen, nyt on teidän vuoro! Reagoin mielelläni Milalla teidän hahmonne toimintaan, jos haluatte. :) //
Mila Molina (61): Taikakoulu Châteaun rehtori ja ennustuksen professori. Ankara ja määrätietoinen tiukkapipo.
Muut hahmoni: Ronja Blomroos, London Morel & Michelangelo Pele
Avatar
Mila Molina
Rehtori
 
Viestit: 2369
Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:13
Opetettava aine: Huispaus ja lentäminen

Re: Junamatka Taikakoulu Châteauhon 2019

ViestiKirjoittaja Sophie Everett » 09 Syys 2019, 00:34

Pariisin Gare de L'Est -rautatieasemalla oli tungosta. Kaiken tämän ihmispaljouden joukossa käveli nuori vaaleahiuksinen nainen, joka oli pukeutunut mustaan korkeakauluksiseen neuleeseen, pitkään kamelinväriseen villasekoitetakkiin, tyköistuviin tummansinisiin farkkuihin ja marjapuuronvärisiin korkokenkiin. Tämä nainen oli Sophie Everett, Châteaun uusi loitsujen opettaja. Tai no, uusi ja uusi. Sophie oli aiemminkin opettanut Châteaussa ja toiminut jopa koulun rehtorinnana, mutta jättänyt koulun tultuaan raskaaksi. Siitä oli jo kuitenkin kulunut kuusi vuotta ja Sophiesta tuntui vähän samalta kuin silloin, kun oli matkustanut linnaan ensimmäistä kertaa.

Pian vaaleaverikkö saapui laitureiden 7 ja 8 välissä olevan puomin luo. Hän katseli ympärilleen harmaan sinivihreillä silmillään, loihti huomaamattoman hämäytystaian ja astui sitten puomin läpi. Tuttu näky ilmaantui hänen eteensä: helakanpunainen höyryjuna odotti raiteilla ja laituri sen vieressä oli täynnä rupattelevia noitia ja velhoja. Päiden päällä olevassa kyltissä luki kultaisin kirjaimin "Pikajuna Châteauhon, kello 11:45". Hymy levisi Sophien kasvoille. Tästä se alkaa.

Ensitöikseen professori kuljeskeli laiturilla auttamassa oppilaita nostamaan tavaransa junaan. Kun kaikki oli saatu kyytiin ja pilli vihelsi lähdön merkiksi tämä nousi itsekin kyytiin ja suuntasi askeleensa henkilökunnan vaunuun. Vaunussa olikin tuttuja. "Professori Molina! Kuinka ihana nähdä teitä!" Sophie sanoi iloisesti ja kätteli vanhaa kolleegaansa. Tämä näytti yhtä vakavalta ja äkäiseltä kuin aina ennenkin. Seuraavaksi Sophie esittäytyi muille vaunussa oleville henkilökunnan jäsenille. Kaikki olivatkin hänelle uusia tuttuja.

Juteltuaan hetken kollegoidensa kanssa Sophie otti esille vaahterapuusauvansa ja heilautti sitä itsensä päällä. Nyt professorilla oli yllään polviin ulottuva laivastonsininen mekko vyötärönauhalla, musta viitta ja matalakorkoiset mustat kengät. Tarkistettuaan vielä kuvajaisensa pienestä käsipeilistä Sophie kääntyi takaisin kolleegoidensa puoleen ja liittyi mukaan keskusteluun Saksan viimeaikaisista levottomuuksista, joiden takia Ranskan auroriosasto oli kesästä asti lähettänyt paljon joukkoja naapurimaahan.

Aina junan saavuttua uudelle asemalle Sophie nousi taas laiturille auttamaan mukaan kyytiin nousevia oppilaita. Asemien välisillä matkoilla Sophie oli vuoroin käytävällä vartioimassa oppilaita, vuoroin henkilökunnan vaunussa keskustelemassa kolleegoidensa kanssa ja kahvia juomassa. Päivä taittui näin Sophien mielestä sangen nopeasti ja ennen kuin tämä huomasikaan olivat he saapuneet Poudlardinen asemalle.
"Ne cesse jamais de réver, ne jamais arrêter de croire, ne jamais abandonner, ne jamais cesser d'essayer et ne jamais cesser d'apprendre."

Sophie Everett, rehtori ja sauvatiedon opettaja.

Muut hahmoni: Luol Crunel & Gaëtan Archambault
Avatar
Sophie Everett
Rehtori
 
Viestit: 208
Liittynyt: 17 Heinä 2019, 01:16
Paikkakunta: Dijon, Ranska
Opetettava aine: Sauvatieto

Re: Junamatka Taikakoulu Châteauhon 2019

ViestiKirjoittaja Elicia Beaudouin » 10 Syys 2019, 01:18

Elicia Beaudouin, pian seitsemännen kouluvuotensa Châteaussa aloittava nuori noita oli saapunut Pariisin Gare de L'Est -rautatieasemalle hyvissä ajoin jo vartin yli yksitoista. Hän seisoi laiturilla matkalaukkunsa ja pöllönhäkin kanssa ja odotti Châteaun pikajunaa saapuvaksi. Siihen menisi vielä viitisentoista minuuttia. Aikansa kuluksi Elicia leperteli Winiz-nimiselle tornipöllölleen, joka ei ollut yhtään mielissään siitä, että se oli taas teljetty häkkiin: "Komm schon, Winiz... tiedät kyllä, että päästän sinut vapaaksi heti kun saavumme Poudlardineen", Elicia sanoi ja yritti silittää pöllöään häkin pinnojen välistä, mutta se väisti kosketuksen.

Pian Elicia kuuli tutun pillin vihellyksen ja ei aikaakaan, kun helakanpunainen höyryjuna lipui laiturille hänen eteensä. Kun juna oli pysähtynyt kokonaan Elicia avasi vaunun oven, otti taikasauvan tummansinisten pillifarkkujen taskusta, osoitti sillä matkalaukkuaan ja sanoi "liikkumitor matkalaukku". Vapaalla kädellään hän tarttui lintuhäkin kantokahvaan ja nousi tavaroineen junaan. Kuinka helppoa olikaan kun oli täysi-ikäinen ja sai käyttää taikuutta myös Châteaun ulkopuolella!

Elicia etsi tyhjän vaunuosaston ja leijutti matkalaukun ikkunan yläpuolella olevalle matkatavaroiden säilytyshyllylle. Sitten hän kävi istumaan, asettaen mustan olkalaukun ja Winizin häkin vierelleen. Pöllö esitti nyt nukkuvansa, joten Elicia päätti jättää sen omaan arvoonsa ja kaivoi sen sijaan olkalaukustaan esille kirjan nimeltä "Einführung in die Übersetzungswissenschaft". Elicia oli nimittäin kesällä viimein keksinyt, mitä tekisi Châteaun jälkeen: hän hakisi kääntäjäksi tai tulkiksi taikaministeriöön. Mieluiten auroriosastolle, jotta voisi olla samalla työpaikalla tyttöystävänsä Sonian kanssa.

Mikäli Sonia siis vielä yrittäisi päästä auroriksi. Hän oli valmistunut Châteausta keväällä ja hakenut auroriopistoon, mutta saanut kielteisen päätöksen. Se oli ollut Sonialle kova pala purtavaksi, eikä Elicia lainkaan ihmetellyt sitä: tyttö oli haaveillut aurorin ammatista pienestä pitäen ja opiskellut kovasti pääsykokeita varten. Elicia muisti edelleen kuin eilisen, kuinka Sonia oli pääsykokeen tuloksen saatuaan ilmaantunut heille, silminnähden järkyttyneenä ja pettyneenä itseensä...

Vaunun oven avautuminen sai Elician havahtumaan muistoistaan. "Anteeksi, saako tänne tulla istumaan?" kysyi tummahiuksinen tyttö, jonka Elicia arvioi olevan noin kolmannella tai neljännellä luokalla. "Aa, joo, toki", Elicia sanoi ja viittoi tytön sisään. Eihän hän voinut varata koko vaunua itsellekään, varsinkaan, kun Sonia nousisi kyytiin vasta monen tunnin päästä Marseillesta. Mustahiuksisen tytön perässä sisään tuli myös toinen tyttö, jolla oli kiharat vaaleat hiukset. Saatuaan tavaransa matkatavarahyllylle tytöt alkoivat jutella kuluneesta kesälomasta. Elicia ei jäänyt kuuntelemaan keskustelua sen enempää, vaan avasi kirjansa ja alkoi lukea sitä junan lähtiessä hiljalleen liikkeelle.

Kuten edellisenäkin vuonna, matka Pariisista Marseilleen tuntui ikuisuudelta. Ajan kuluksi Elicia luki kirjaansa, vaihtoi jästivaatteet kouluvaatteisiin, osti junaa kiertävästä kärrystä noidankattilakakun ja teetä, katseli ohilipuvia maisemia, opetteli uusia arabiankielisiä sanoja mukaan ottamastaan taskusanakirjasta, aloitti uuden kaulahuivin neulomisen, ja ehtipä hän ottaa lyhyet päiväunetkin.

Kun juna viimein saapui Marseilleen ja tuttu punapää ilmestyi vaunuosaston ovelle, ei Elicia voinut hillitä itseään vaan hyppäsi tyttöystävänsä kaulaan. Matka Marseillesta Poudlardineen ja sieltä Châteauhon kuluikin Sonian seurassa huomattavasti nopeammin ja mukavammin.
Elicia Beaudouin
 

Re: Junamatka Taikakoulu Châteauhon 2019

ViestiKirjoittaja Maya Khalil » 10 Syys 2019, 20:25

Maya Khalil seisoi Pariisin Gare de L'Est -rautatieasemalla sädehtien onnesta. Hän saattoi hädin tuskin uskoa todeksi, että tulisi tänä vuonna matkustamaan Beauxbatonsin sijaan Châteauhon. Ei Beauxbatonsissa mitään vikaa ollut, Maya oli viihtynyt siellä ja hänellä oli ollut siellä kavereita - mutta nähtyään unen Châteaun valkoisesta renessanssityylisestä linnasta ja saatuaan tietää, että koulun rehtorina toimi Madam Mila Molina, yksi Ranskan kuuluisimmista ja menestyksekkäimmistä katuennustajista, oli hänen pakko saada vaihtaa koulua.

Mayan vanhemmat olivat jästejä eivätkä juuri ymmärtäneet taikuuden päälle, mutta he tiesivät Mayan synnynnäisestä ennustustaidosta ja ymmärsivät että jos Maya näki unessa jotain, sen täytyi olla merkityksellistä. Niinpä vanhemmat olivat suostuneet Mayan koulun vaihtoon - sillä ehdolla, että Mayan pikkuveli Yousef siirtyisi Châteauhon isosiskonsa mukana. Mayan ja Yousefin välit olivat aina olleet hyvin läheisiä, joten isosiskon ei tarvinnut kuin vähän lahjoa veljeään saadakseen tämän suostumaan koulun vaihtoon, mistä Maya oli ikuisesti kiitollinen.

Pian puheensorinan yli kantautui höyryjunan pillin ääni ja helakanpunainen juna lipui laiturille. Maya kääntyi halaamaan vanhempiaan hyvästiksi. "Me pärjäämme kyllä, ja minä pidän huolta Yousefista", Maya vakuutti. "En minä tarvitse huolenpitoa", Yousef väitti. Halattuaan ja hyvästeltyään vanhempansa useaan otteeseen sisarukset nousivat viimein junaan ja lähtivät etsimään vapaata paikkaa. Löydettyään tyhjän paikan junan keskivaiheilta Maya ja Yousef työnsivät päänsä ulos ikkunasta ja vilkuttivat vanhemmilleen, jotka lipuivat hiljalleen kauemmas junan lähtiessä liikkeelle.

Junan jättäessä Pariisin yhä kauemmas taakseen Maya ja Yousef alkoivat aikansa kuluksi pelata räjähtävää näpäystä. Eväskärryn kulkiessa ohi he ostivat rasian Bertie Bottin joka maun rakeita ja suklaasammakot molemmille - Maya sai Mopsuksen suklaasammakkokortin, Yousef taas Armaldo Dippetin. Sisarukset olivat juuri aloittamassa uuden erän räjähtävää näpäystä, kun Maya yhtäkkiä näki heidän vaunuosastonsa ohi kävelevän hoikan, keski-ikäisen noidan, jonka ruskeat hiukset olivat tiukalla nutturalla ja jolla oli kasvoillaan vakava, ehkä jopa äkäinen ilme.

"Ei voi olla totta", Maya kuiskasi nousten äkisti seisomaan ja sännäten vaunuosaston ovelle, riuhtaisten sen auki. "Anteeksi, Madam! Oletteko te sattumoisin Madam Molina, Châteaun rehtori?" Maya kysyi hengästyneenä, mutta tiesi jo vastauksen - nuo kasvot eivät voineet kuulua kenellekään muulle kuin Brestin kuuluisalle katuennustajalle itselleen. "Minä olen Maya Khalil, ja suuri fani, Madam. Vaihdoin koulua Beauxbatonsista Châteauhon, kun näin unta linnasta ja sain selville, että te olette täällä rehtorina ja opettajan, Madam." Maya hymyili sädehtivästi. Hän ei voinut uskoa, että tapasi idolinsa ennen kuin edes saapui Châteauhon!

// Toivoisin professori Molinan reagoivan peliviestiini, kiitos. :) //
Maya Khalil
 

Re: Junamatka Taikakoulu Châteauhon 2019

ViestiKirjoittaja Mila Molina » 13 Syys 2019, 11:25

Rehtori Molina oli istunut henkilökunnan vaunussa jo pitkän tovin ennen kuin sen ovi kävi uudestaan. Sisälle astui vaaleahiuksinen, hymyileväinen nainen, joka oli pukeutunut mustaan neuleeseen, beigensävyiseen takkiin sekä farkkuihin. Rehtori tunsi tämän naisen hyvin, hän oli koulun entinen rehtori ja uusi loitsujen opettaja, Sophie Everett. Vaikka nainen oli vanhentunut muutamalla vuodella, ei tämän leveä hymy ollut kadonnut minnekään.

Rehtori Molina nousi kohteliaasti ylös ja kätteli professori Everettiä. Jos totta puhuttiin, nainen ei ollut varma, olisiko palkannut kyseistä noitaa opettajaksi ilman taikaministeriön ja koulun muiden henkilökunnan jäsenten painostusta. Olihan Everett kieltämättä kokenut opettaja ja erittäin hyvä työssään, mutta henkilökohtaisella tasolla kyseinen nainen ei oikein ollut rehtori Molinan mieleen. Puutteita oli etenkin asiallisessa käyttäytymisessä sekä pukeutumisessa. Myöskään ainainen hymyily ja teennäinen positiivisuus ei ollut professorille, saati rehtorille, sopivaa. Mutta ehkä Everettin käytös oli muuttunut näiden muutamien vuosien aikana.

"Varsin hienoa, että saimme sinut opettajaksi. Tervetuloa takaisin, Everett", rehtori sanoi neutraalisti. Kasvoilla ei ollut hymyä, ja sanat olivat hyvin koruttomat professori Everettin sanoihin verrattuna. "Sinulta, jos keneltä, löytyy varmasti intoa loitsujen ja sauvatiedon opettamiseen". Nainen suoristi jakkutakkinsa reunaa ja istuutui takaisin penkilleen.

***

Rehtori Molina oli kiertelemässä vaunuosastoja läpi jo toista kertaa. Nainen oli tottunut saamaan osakseen neutraaleja tervehdyksiä, joihin hän vastasi pienellä nyökkäyksellä. Niinpä hän yllättyi kuullessaan täysin poikkeavanlaisen kommentin takaansa. Häntä oli kutsuttu Madam Molinaksi, eikä lainkaan sarkastiseen sävyyn, vaan ennemminkin erittäin kohteliaasti. Erittäin poikkeuksellista.

Nainen käänsi katseensa puheen suuntaan ja näki edessään tummahiuksisen, noin 15-vuotiaan tytön. Ennen kuin rehtori oli ehtinyt vastaamaan hänelle osoitettuun kysymykseen, kysyjä esittäytti Maya Khaliliksi. Tuo kertoi vaihtaneensa koulua Beauxbatonsista Châteauhon näkemänsä unen sekä rehtori Molinan takia. Tyttö oli kuulemma naisen suurin fani.

Nainen oli hetken aivan hiljaa ja vain katsoi tyttöä toinen kulma aavistuksen verran koholla. Mitä ihmettä hänen vanhat korvansa olivat oikein kuulleet? Tyttö oli maininnut olevansa naisen suurin fani, mikä oli erittäin kummallista. Mistä lähtien hän oli ollut jokin nuorisoidoli? Naisen teki mieli kyseenalaistaa tytön kommentti, mutta päätyikin mahdollisumman ystävälliseen ja neutraaliin reaktioon.

"Mukava kuulla, neiti Khalil. Tästä kaikesta päätellen sinulla on selvännäkijän lahjoja. Toivottavasti olet valinnut ennustuksen valinnaisaineeksesi", rehtori yritti levittää kasvoilleen pienen hymyn, mutta se muistutti ennemminkin irvistystä.

Tämä oli rehtori Molinan uran aikana jo toinen oppilas, joka oli tunnustautunut hänen "fanikseen". Ensimmäinen oli ollut serpentardoppilas Ivan Kushnir, jonka kiintymys rehtoriin oli saanut jopa pelottavia piirteitä. Nainen toivoi koko sydämensä pohjasta, ettei neiti Khalilin kanssa kävisi samoin.
Mila Molina (61): Taikakoulu Châteaun rehtori ja ennustuksen professori. Ankara ja määrätietoinen tiukkapipo.
Muut hahmoni: Ronja Blomroos, London Morel & Michelangelo Pele
Avatar
Mila Molina
Rehtori
 
Viestit: 2369
Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:13
Opetettava aine: Huispaus ja lentäminen

Re: Junamatka Taikakoulu Châteauhon 2019

ViestiKirjoittaja Maya Khalil » 14 Syys 2019, 18:17

Madam Molina katsoi hetken aikaa Mayaa hiljaa, epäuskoinen ilme kasvoillaan. Maya ei ollut tästä lainkaan yllättynyt: ennustuksen taito oli yksi taikamaailman aliarvostetuimmista kyvyistä ja ne, joilla ei ollut sisäistä silmää - eli suurin osa taikovasta populaatiosta - piti ennustusta turhana hölynpölynä. Se oli Mayasta sääli, sillä ennustaminen oli oikeasti hyödylinen taito ja erittäin mielenkiintoista.

"Mukava kuulla, neiti Khalil. Tästä kaikesta päätellen sinulla on selvännäkijän lahjoja. Toivottavasti olet valinnut ennustuksen valinnaisaineeksesi", Madam Molina sanoi viimein ja Maya oli huomaavinaan pienen hymyn naisen ankarilla kasvoilla. Tyttö rekisteröi tämän voitoksi itselleen - hän oli saanut idolinsa hymyilemään!

"Kyllä, Madam. Olen nähnyt enneunia ihan pienestä asti", Maya kertoi, miettien hetken, kertoisiko enneunistaan lisääkin, mutta päätti sitä vastaan. "Ja olen minä, en malta odottaa, että pääsen teidän oppitunneillenne, Madam. Minä päivinä viidesluokkalaisilla on ennustusta? Entä mitä viidesluokkalaisten oppimissuunnitelmaan kuuluu, Madam?" Maya kyseli. Toivottavasti ennustusta olisi jo ihan ensimmäisenä päivänä!
Maya Khalil
 

Re: Junamatka Taikakoulu Châteauhon 2019

ViestiKirjoittaja Mila Molina » 14 Syys 2019, 21:20

Rehtori Molina osasi päätellä tytön vastauksen kysymykseensä, ennen kuin tuo edes avasi suunsa vastatakseen. Jos joku omasi noin selkeän selvännäkijän taidon, olisi ilmiselvää, että tuo jatkaisi taitojensa harjoittelua oppitunneilla. Oli tärkeää, että käytännön taitojen lisäksi sai myös teoriapohjaa, jotta analysointi ja taitojen hallitseminen olisi helpompaa.

Tyttö kertoi, että oli nähnyt enneunia pienestä pitäen, ja ettei malttanut odottaa ennustuksen oppituntien alkamista. Sitten seurasi liuta kysymyksiä.

"Viidesluokkalaisilla ennustusta on maanantain kaksi ensimmäistä tuntia. Huomenna koko päivä on koulun käytäntöihin perehdytystä, mutta sitä seuraavalla viikolla pääsemme aloittamaan oppitunnit", rehtori vastasi, "Pääpainona viidesluokkalaisilla on ihmisestä ennustaminen ja luonteen tulkitseminen, aiheina esimerkiksi palmisteria, frenologia, fysiognomia, metoposkopia, moleoskopia ja okulomantia." Nainen siirsi katseensa käytävän toisessa päässä juoksevaan ja kiljuvaan oppilaaseen. Montahan kertaa junassa käyttäytymisestä tulisi vielä huomauttaa? Sitten hän käänsi katseensa takaisin tyttöön. Kasvoille oli palannut hänen tyypillinen, tympeä ilmeensä. Toivottavasti tytöllä ei ollut enää lisää kysymyksiä.
Mila Molina (61): Taikakoulu Châteaun rehtori ja ennustuksen professori. Ankara ja määrätietoinen tiukkapipo.
Muut hahmoni: Ronja Blomroos, London Morel & Michelangelo Pele
Avatar
Mila Molina
Rehtori
 
Viestit: 2369
Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:13
Opetettava aine: Huispaus ja lentäminen

Re: Junamatka Taikakoulu Châteauhon 2019

ViestiKirjoittaja Maya Khalil » 15 Syys 2019, 00:06

Madam Molina kertoi viitosluokkalaisilla olevan ennustuksen kaksoistunti maanantaiaamuna, mutta että itse opetukseen päästäisiin vasta seuraavalla viikolla. Viidennen luokan oppisuunnitelma koostui kuulemma ihmisistä ennustamisesta ja luonteen tulkitsemisesta.

Maya nyökkäsi hieman pettyneenä. Hänestä oli kurjaa, että hän joutuisi odottamaan kokonaisen viikon ensimmäistä ennustuksen oppituntia. Lisäksi hän oli hieman elätellyt toiveita, että olisi saanut oppia professori Molinalta enemmän lempi ennustuksen haaroistaan, kuten oneiromantiasta, floromantiasta, lithomantiasta ja tasseografiasta.

"Kuulostaa mielenkiintoiselta", Maya sanoi kuitenkin. Hän ei tiennyt ihmisistä ennustamisesta kovinkaan paljoa ja saattoihan olla, että hän pitäisi siitä. Varmaa oli kuitenkin, että hän tulisi oppimaan paljon Madam Molinan opetuksessa.

Mayalla oli vielä paljon kysymyksiä Madam Molinalle. Hän halusi tietää kuinka hän oli saanut tietää kyvyistään, miten hän oli päätynyt katuennustajaksi, miksi hän oli päättänyt ryhtyä ennustamisen opettajaksi, ja paljon muuta. Madam ei kuitenkaan vaikuttanut olevan juttutuulella ja näytti, että hän olisi halunnut jatkaa valvontakierrosta. Tai vähintääkin päästä torumaan käytävän toisessa päässä kiljuvaa ja juoksevaa oppilasta.

"Oli suuri kunnia tavata teidät, Madam. Anteeksi, että häiritsin kierrostanne ja kiitos paljon, että käytitte kallista aikaanne minun kanssani jutteluun", Maya kiitteli. Sitten hän peruutti takaisin vaunuun, veti vaunuosaston oven kiinni, kääntyi pikkuveljensä puoleen ja päästi kurkustaan vaimean vinkaisun. Hän oli tavannut Madam Molinan!

Hehkutettuaan aikansa Madam Molinasta Maya pelasi Yousefin kanssa vielä pari erää räjähtävää näpäystä. Loppumatkan tyttö jutusteli veljensä kanssa niitä näitä, lueskeli hieman etukäteen palmisteriasta ja frenologiasta ja koetti sitten ennustaa veljensä kämmenestä ja kallonmuodoista, vaihtoi ylleen uuden koulupukun (joka oli Mayan mielestä vähän rumempi kuin Beauxbatonsin oli ollut) ja vain katseli ohi vilistäviä maisemia.

//Tämä voisi olla viimeinen peliviestini tähän peliin. Kiitos professori Molinalle peliseurasta. :) //
Maya Khalil
 

Re: Junamatka Taikakoulu Châteauhon 2019

ViestiKirjoittaja Mila Molina » 20 Loka 2019, 04:37

Vaikka tämän tytön kaltaiset innokkaat ja taidokkaat ennustuksen opiskelijat olivat harvassa, ja heidän kanssa keskustelu oli yleensä mielekästä, oli nainen helpottunut, kun tyttö päätti poistua takaisin vaunuosastoonsa. Tuo kiitti kohteliaasti rehtoria ja oli selkeästi tyytyväinen keskustelutuokioon.

"Mukavaa loppumatkaa. Näemme oppitunneilla."

Nainen tokaisi neutraalisti ja nyökkäsi tytölle hyvästiksi. Onneksi oli vielä olemassa tuollaisia nuoria oppilaita, joilla oli intoa hänen oppiainettaan kohtaan. Ei olisi enää pitkä aika, kun hän pääsisi palaamaan opettamisen pariin.

// Kiitos, Maya! :) //
Mila Molina (61): Taikakoulu Châteaun rehtori ja ennustuksen professori. Ankara ja määrätietoinen tiukkapipo.
Muut hahmoni: Ronja Blomroos, London Morel & Michelangelo Pele
Avatar
Mila Molina
Rehtori
 
Viestit: 2369
Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:13
Opetettava aine: Huispaus ja lentäminen

Re: Junamatka Taikakoulu Châteauhon 2019

ViestiKirjoittaja Mila Molina » 24 Maalis 2020, 05:54

Kiitos kaikille pelistä!

Mila Molina: 9 + 5 = 14 p
Sophie Everett: 3 + 5 = 8 p
Elicia Beaudouin, Pouffsouffle: 3 + 5 = 8 p
Maya Khalil: 8 + 5 = 13 p
Mila Molina (61): Taikakoulu Châteaun rehtori ja ennustuksen professori. Ankara ja määrätietoinen tiukkapipo.
Muut hahmoni: Ronja Blomroos, London Morel & Michelangelo Pele
Avatar
Mila Molina
Rehtori
 
Viestit: 2369
Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:13
Opetettava aine: Huispaus ja lentäminen


Paluu Foorumiroolipelit

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron