Rentouttava kylpyhetki, kiitos

[Christopher J. Shadowfield]

Mukana olevat hahmot: Christopher Jeremiah Shadowfield & Ian Gordon Shadowfield
Ajankohta: 28.12.2019
Tapahtumapaikka: Christopher Jeremiahin kotona, kylpyhuoneessa
Varoitukset: Alastomuutta ja häpeällisiä tilanteita

Juoni: Christopher Jeremian on menossa ottamaan erittäin rentouttavan kylvyn, kun... asiat eivät suju odotetulla tavoin.

Christopher Jeremiahin mielestä parhaita hetkiä olivat juurikin kylpyhetket - sai olla yksin ja vain nauttia hetkestä jona oli yhtä veden kanssa. Meesy (perheen kotitonttu, yksi niistä) oli laskenut kylpyveden valmiiksi ja se oli juuri sopivan lämpöistä, kun Christopher Jeremiah asteli kylpyhuoneeseen yllään ainoastaan kylpytakki. Hän asetti kylpytakin naulakkoon varmistettuaan ettei huoneessa ketään ollut. Hän kipitti huoneen poikki kunnes pääsi sukeltamaan lämpöiseen kylpyveteen. Muuten poika arvosti viileää - tai jopa kylmää - paljon enemmän, mutta kylvyssä lämpö oli nautinto, joka toi vapauden.

Vesi oli kaikkialla hänen ympärillään ja hänestä tuntui kuin hänestäkin olisi tullut osa kyseistä elementtiä jälleen sen hetken ajaksi. Hänen koko kehonsa kupli onnellisuuden keltaista, oranssia ja punaista, ja se oli kaunista veden alla katsottuna. Erilaista kuin kuivalla maalla.
Hän pyöri veden alla, tuli osaksi sitä, värjäsi sen omien tunteidensa sävyillä ja kävi pinnalla vain silloin, kuin hänen kehonsa vaati lisää happea. Tuonnetarelle kiitos suunnattoman suuresta kylpyaltaassa, jossa ei joutunut ihan supussa laitoja vasten kyhjöttämään. Hänen tulisi varmaankin osoittaa kiitollisuutensa Tuonnetarelle jotenkin.

[Ian Gordon Shadowfield]

Ian Gordon oli kylässä serkkunsa kotona ja hän halusi lämpimän lasillisen pihlajanmarjamehua ennen nukkumaanmenoa. Hän oli vierashuoneessa, ja lähti etsimään keittiötä. Hän availi ovia toivoen löytävänsä keittiön, koska ei hän tiennyt missä kaikki tässä talossa ovat. Hän käveli ovelle ja kuulosti sisältä ääniä, aivan kuten joka ovella. Sieltä kuului veden ääniä, joten hän päätteli että se on keittiö ja avasi oven hitaasti.

[Christopher J. Shadowfield]

Christopher Jeremiah oli kuulevinaan ovelta ääntä, muttei kiinnittänyt siihen huomiota vaan jatkoi ammeen syvyyksissä polskimista. Todennäköisesti kyseessä oli vain joku hänen sisaruksistaan, joka tajuaisi pian kylvyn olevan varattu. Joten turha siitä oli välittää. Hän polskautti hieman vettä varmuuden vuoksi, että kuka tahansa sielä olikin tajuaisi varmasti poistua paikalta.

[Ian Gordon Shadowfield]

Kun Ian Gordon avasi oven, hän näki ison altaan. Hän katseli sitä, ja yhtäkkiä vedessä polskahtikin niin, että vettä lensi ulos altaasta. Hän säikähti kamalasti, ja ajatteli, että hän oli pakosti eksynyt ja ettei tämä ollut keittiö. Jotenkin hän onnistui säikähtämään niin, että meni huoneeseen sisälle ja painoi perässään oven kiinni ja vielä käänsi vahingossa avaintakin. Hän löi sitä niin kovaa, että se putosi lattialle.

[Christopher J. Shadowfield]

Christopher Jeremiah nousi pintaan hengittämään juuri, kun ovi kävi kiinni ja... avain kolahti maahan? Ei sellaista pitäisi käydä, sillä avainhan oli sisäpuolella! Poika nousi katsomaan ja... oli aivan ilkosillaan Ian Gordonia tuijottaen.

Hetken hän siinä vain tuijotteli tajuamatta tilnnetta, kunnes kasvot kävivät aivan punaisiksi ja hän sukelsi leukaa myöten takaisin veteen. “MITÄ IHMETTÄ SÄ OIKEEN TEET TÄÄLLÄ? MEE POIS!”

[Ian Gordon Shadowfield]

Ian Gordon oli samaan aikaan hämmentynyt, että häpeissään. Hän oli hämmentynyt, että miksi hänen serkullaan oli valtava kylpyamme ja häpeissään siitä, että oli panikoinut ja astunut sisälle. Hän panikoi ja katsoi maahan, muttei nähnyt avainta. ”En mä pääse ulos, ku toi avain katos” Hän vikisi paniikissa serkulleen.

[Christopher J. Shadowfield]

Christopher Jeremiah oli häpeissään, vaikkei sille mitään syytä ollutkaan. Mutta... eivät he olleet serkkujen kanssa sentään niin läheisiä, että kykenisi luontevasti tuon edessä olemaan alastomana. Ei todellakaan niin läheistä suhdetta serkkujen kanssa.
“Miks ihmees sä lähit johki avaimeen koskettaan ees? Sen pitäs kaiken aikaa ol siin lukossaan!” hän lausui yrittäen pitää oman häpeänsä piilossa sanojensa vihaisuudella. “ETI SE AVAIN!”

[Ian Gordon Shadowfield]

”Joo, joo.” Ian Gordon vinkaisi serkulleen ja heittäytyi nelinkontin etsimään avainta. Hän tunnusteli lattiaa, koska joku typerys oli päättänyt, että avain on samaa väriä, kuin lattia. Hän tunnusteli ja tunnusteli, kunnes tunsi avaimen. Ja kuinka työnsi sen oven alapuolella olevasta raosta ulos vahingossa.

[Christopher J. Shadowfield]

Christopher Jeremiah painui entistä syvemmälle veden alle, kun serkulla tuntui vain kestävän, eikä tuo tuntunut millään poistuvan. Veden rentouttava vaikutus ei ollut läheskään tarpeeksi suuri viedäkseen Christopher Jeremiahin häpeän tunteen mukanaan. Sillä hetkellä poika todella toivoi, että voisi oikeasti olla vettä ja vain vetää itsensä viemäristä alas ja pois tästä... tilanteesta.

[Ian Gordon Shadowfield]

Ian Gordon tunki kätensä oven rakoon ja tunsi, kuinka avain oli millien päässä siitä, että sen saisi käsin. Hän tarvitsisi apuvälineen, mutta mistä sellaisen saisi. Ai niin, hänhän oli unohtanut sauvansa taskuunsa. ”Olipas onnekasta.” Hän mutisi hiljaa ääneen ja laittoi sauvan oven alla olevaan rakoon ja otti avaimet sillä.