Tämä "kirja" kertoo haltiasta nimeltä Rosario Elabella. En tiedä lähes mitään oikeasta haltia maailmasta, joten tähän olen vähän soveltanut ja keksinyt itse. Luvut eivät kenties ole aina niin pitkiä myöskään. Pyydän anteeksi mahdollisista kirjoitusvirheistä :)

Nimi: Valkoista Valoa
Kirjoittaja: Melindan pelaaja
Genre: Fantasia
Lyhyesti: Kertoo Elabellasta ja hänen seikkailustaan etsimässä valkoista valoa.

Luvut:

1. Vanha Garynnon ja pieni Rosario
2. Joen salaisuus (tulossa)
3. Puuhaltioiden puutarha (tulossa)
4. Samanlainen kukka (tulossa)
5. Vuorten uumenissa (tulossa)
6. Kahdeksas sointu (tulossa)
7. Valkoinen valo (tulossa)
8. Arkku (tulossa)
9. Metsäpalo ja kadonnut Sylwraek (tulossa)
10. Kaste (tulossa)




Ensimmäinen luku
Vanha Garynnon ja pieni Rosario

Kuun kajo valaisi puut ja vuoret hopeisiksi. Oli tuona kirkkaana yönä muutakin valoa. Soihdut leimusivat herkeämättä keskellä metsän aukiota. Ne oltiin asetettu maahan ympyrän muotoon, jotta kuu paistaisi niiden sisään.
Herra Garynnon seisoi tämän rinkulan keskellä punainen ruusu kädessään ja puhui kun muut luonnonhaltiat sen ulkopuolella kuuntelivat.
"On tullut taas aika kunnioittaa vastakasvaneita. Riemuitkaamme uudesta luonnonhaltiasta, Elabellasta, kukkien kuningattaresta.", Garynnon kertoi. Hän julisti tilaisuuden alkaneeksi nostamalla ruusun päänsä yläpuolelle. Hän kyykistyi ja istutti kukan maahan. Hiljaisuus valtasi koko aukion. Ainoa ääni joka kuului oli tulikärpästen surina. Yht'äkkiä maa alkoi jyrisemään ja ruusu pudotti lehtensä. Lehdet kietoutuivat kasvin varren ympärille muodostaen ikään kuin vaatteen. Jyrinä lakkasi, jolloin tuli aivan hiljaista. Aivan kuin kukaan ei olisi edes hengittänyt.
"Kosketa kasvia... Vapauta sielu... Kasva isoksi... Haltiaksi!", Garynnon mutisi ja nosti kätensä taivaisiin. Hän haihtui hiljakseen ilmaan ja vuorostaan taivas alkoi jyrisemään. Salama iski ruusuun ja sen varren päähän ilmeistyivät pienen pienet suloiset kasvot. Kasvi venytti lehtiään ja ne muuttuivat käsiksi, joiden päässä oli pienet sormet. Ruusu irtautui maasta ja juurien tilalla olivat jalat. Tuuli puhalsi kukan pienelle sykkyrälle, joka suureni ja suureni. Kasvu pysähtyi ja kasvi kyhjötti liikkumatta sykkyrällä. Myös salamointi ja tuuli, jyrinä ja ukkonen lakkasivat. Garynnon ilmestyi takaisin ja pieni vain noin 28 cm pitkä kääpiö kiikutti hänen luokseen puista vesiastiaa. Se ojensi astian herralle, kumarsi syvään ja köpötteli pois. Garynnon asetti astian ruusu-haltijan yläpuolelle ja kaatoi veden astiasta kukan niskaan. Sitä seurasi hiljaisuus, jonka jälkeen vesi valahti maahan vieden samalla kaikki kasvimaiset piirteet Elabellalta.
Siinä maassa makasi nyt 47 cm pitkä luonnonhaltia.

Mainiota Melinda! :)

Tähän mennessä tekstistä kertyy 2p. Serdaiglelle!

// Ylijääneet 52 sanaa voidaan varmaan laskea seuraavaan pisteytykseen... //