//Varattu Susanne Riverille ja Jasmin Blackbirdille. Ajankohtana on 9. joulukuuta 2015, iltapäivällä tuntien jälkeen.//

Näin koulun ilmoitustaululla oudon lapun. Se oli varmaankin kirjoitettu riimuilla. Viesti vaikutti kiinnostavalta, joten päätin alkaa selvittää sitä. Lähdin kirjastoon. Matkalla mielikuvitukseni alkoi laukata: mitä jos se olisikin varoitus suuresta vaarasta tai pelkkää pilaa...

Saavuttuani kirjastoon aloin heti silmäillä hyllyjä. Mistäköhän löytää riimukirjat, mietin. Kävelin sinne tänne enkä tajunnut kysyä keltään, kunnes eteeni ilmestyi tyttö jolla oli pitkät ruskeat hiukset. Arvioin hänen olevan kolmannella tai neljännellä luokalla.

"Hei! Tiedätkö mistä riimukirjat löytää?" sanoin hänelle ja toivoin hänen tietävän.

"Näiden on pakko olla joitain versioita riimuista", ajattelin ja tuijotin jäljentämääni kirjoitusta kirjahyllyjen välissä. Olin ottanut valinnaiseksi riimut, mutta sen oppikirjan avulla en ollut pystynyt ratkaisemaan koulun ilmoitustaululta jäljentämääni viestiä. Koska arvoituksen ratkaiseminen ei ollut helppoa, olin päättänyt jatkaa etsintää sieltä, mistä löytyi paljon tietoa sille, joka jaksoi sitä etsiä; Olin kiirehtinyt heti oppituntien jälkeen tänne kirjastoon. Ja minulla oli yhä koulukaapu päällä.

"Hei! Tiedätkö misrä riimukirjat löytää?" kysyi minua nuorempi tyttö. " En tiedä vielä, mutta ajattelin ottaa selvää. Tule", totesin ja lähdin hitaasti tietokirjahyllyjen luokse. Sitten kysyin: " Yrität varmaan ratkaista viestiä. Miten on sujunut?" Olisi todella mahtavaa, jos en olisi ainoa, joka pähkäilee tätä pulmaa...

// Oletko muuten oikeasti yrittänyt ratkaista viestiä//

//Hieman olen yrittänyt.//

Seurasin tyttöä tietokirjahyllyjen luo. Hän kysyi yritänkö selvittää viestiä. Vastasin yrittäväni, mutta en ollut saanut melkein mitään selville. Mainitsin huomanneeni siinä olevan paljon yhdenlaisia riimuja.

Hyllyillä katselin kirjojen nimiä ja välillä nostelin niitä sieltä paremmin katsottaviksi. Kerran huomasin jotain, mistä voisi olla hyötyä. Sanoin: "Katso tätä! Auttaisiko tämä jotain?"

"Hmm..." ja "Jep" olivat sanoja, joita mutisin kuunnellessani tyttöä hymyillen. Esittäydyin myös Susanneksi ja kysyin tytön nimeä ja luokkaa. Ilmisevästi tyttö osasi käyttää aivojaan... melko samankaltasesti kuin minäkin. Meidän pitäsi vain päästä jäljille, yksi kirjan tai joku järki auttaisivat paljon.

Oikealla hyllyllä aloimme käydä kirjoja läpi Kuluneiden kirjanpäätyjen nimistä oli hiukan vaikea ottaa selvää. "Katso tätä!" tyttö sanoi, ja kysyi olisiko kirjasta hyötyä. "Hyvä löytö. Mennäänkö tutkimaan sitä jonnekin? Tässä lähellähän oli pöytä." Itse nappasin mukaani Riimumurteet- opuksen. "Olen pohtinut, tuo ensimäinen kirjan näyttää vähän oolta ja toinen eeltä tai peeltä tai deeltä. Seuraava hoolta väärin päin. Mitä jos tämä onkin peilikuvakirjoitusta?"

Tyttö mutisi hieman hymyillessään. Hän kertoi olevansa Susanne ja kysyi nimeäni. Vastasin: "Olen Jasmin 1.- luokalta." Kirjasta kysyessäni Susanne sanoi: "Hyvä löytö! Mennäänkö tutkimaan sitä jonnekin? Tässä lähellähän oli pöytä." Hän otti mukaansa toisen kirjan. Lähdin kulkemaan sinne, missä muistin pöydän olevan.

Susanne kertoi pohdinnoistaan minulle. Sanoin hiljaa jotain epämääräistä, kunnes keksin mitä sanoisin: "Se on ihan mahdollista. Lukiko ilmoitustaululla mistä viesti on tullut? Olisi hyvä tietää, mistä päin maailmaa se on, sillä silloin voisi tutkia juuri sen alueen erikoisia kirjoitustapoja." Tutkin kirjaa ja katselin lappua, johon oli kopioitu viesti. Melkein tavalla millään ei tullut järkevän näköistä käännöstä.

Pitkä ekaluokkalainen kysyi mistä maasta kirje oli lähetetyt."Unkarista", muistin minä, "Pitää tutkia." Selasin vanhan kirjan sisällysluettelon, mutta kummassakaan ei ollu mitään eri maiden kirjoituksista. "Mitä pidät Chateausta?" kysyin etsitöjeni lomasta Jessikalta... eikun siis Jasminilta. Kerroin, että olin ollut ennen Chateauta vuoden Tylypahkassa ja että Chateau oli minusta paljon kauniimpi paikka. Paksujen haisevien sivujen seasta eniten tietoa löytyi vanhasta futharkista ja anglo-saksisista riimuista, ja pikkutarkkaa tietoa historiasta ja merkityksistä. Olihan tieto kinnostavaa, mutta ei nyt tarpeellista. "Kertooko se opus jotain?" tiedustelin Jasminilta.

//Käykö, että tyttöjen olisi vaikea löytää oikeaa kirjaa/kirjan kohtaa, jotta keskustelu kävisi pidempään...

//Joo. //

Susanne muisti viestin olevan Unkarista. Lukaisin edessäni olevasta kirjasta sisällysluettelon. En löytänyt mitään, mikä kuulostaisi hyödylliseltä ja aloin siis selaamaan sivuja läpi.

"Mitä pidät Chatéausta?" Susanne kysyi ja kertoi olleensa vuoden Tylypahkassa, mutta piti Chatéauta kauniimpana. Mietin hetken vastausta. "Minäkin pidän Chatéausta. Haluaisin kuitenkin nähdä Tylypahkan joskus", sanoin katsellessani vanhan kirjan sivuja. Tulin ajatelleeksi kuinka kauan se täällä on ollut.

Vilkaisin tyttöä, kun hän kysyi: "Kertooko se opus jotain?" Suljin kirjan ja vastasin: "Ei... Haen uuden." Menin takaisin hyllyjen väliin. Luin kirjojen nimiä ja valitsin pari, joista olin katsonut hieman sisältöä. Palasin pöydän ääreen. "Onko löytynyt mitään?" kysyin Susannelta

// Tämä peli taitaa olla kuollut ja kuopattu...

Jasmin Blackbird, Gryffondor: 4 p
Susanne River, Serdaigle: 3 p

Kiitos pelistä!