Lontoossa harhailua

[Fanny Wiest]

//Päätin nyt itsekin kokeilla yksinpeliä Fannylla. Lontoossa ennen koulun alkua.//


Fanny vilkaisi taakseen. Katu oli tyhjä, jos ei oteta huomioon paria jästiä. Kello oli noin seitsemän aamulla, eikä tytöllä ollut hajuakaan missä hän oli. Hän oli vain matkustanut puoli viiden aikoihin Lontooseen. Tyttö oli lähtenyt kulkemaan katua, joka oli sattunut ensimmäiseksi silmään. Ja niin hän oli vain kääntynyt seuraavasta kulmasta ja taas seuraavasta, joten nyt hän oli eksynyt.

Kun Fanny kiersi taas yhden kulman hän tupsahti aukiolle, jolla oli kaksi suihkulähdettä ja korkea pylväs, minkä päällä seisoi jästimiehestä esittävä veistos. Aukiolla oli paljon ihmisiä, vaikka oli aikainen aamu. Fanny katsahti karttaansa. Hän yritti löytää sieltä jotain merkkejä olinpaikastaan. Tyttö oli lähes ehtinyt kaivaa karttansa esiin, kun jo pitkä mies jolla oli reppu ja shortsit tuli kysymään tarvitsiko hän apua. Fanny vastasi sujuvalla ranskalla, että apu olisi tarpeen. Kun mies katsoi häntä hämmentyneenä, tyttö muisti olevansa Englannissa ja toisti sanansa englanniksi. Mies katsoi häntä ymmärtävästi ja Fanny huomasi säälivän pilkeen tämän silmissä. Hän katsahti tätä ärtyneenä. Mies sanoi heidän olevan Trafalgar- nimisellä aukiolla. Mies osoitti patsasta ja kertoi sen olevan Lord Nelson. Sitten hän selitti kaikkea ihmeellistä naisesta kuka oli laittanut miehen sinne, mutta Fanny ei jaksanut kuunnella enempää. Tyttö kiitti miestä. Hän lähti kävelemään katua jonka varrella kartan mukaan pitäisi olla kahvila. Tyttö päätti käydä velhojen löytöeläintalossa katsomassa jos ostaisi jonkun pienen lemmikin, vaikka puhpalleron. Fanny hymyili ajatukselleen puhpallerosta, astuessaan pieneen kuppilaan. Tyttö asteli tiskille ja tilasi kroisantin ja teen.

Fanny astui aurinkoiselle kadulle. Aurinko oli noussut sillä aikaa, kun hän oli levähtänyt. Tyttö suunnisti kohti löytöeläintaloa ja mietti nopeinta reittejä. Ajatuksissaan hän ei huomannut vastaantulevaa naista jonka seurauksena Fanny törmäsi päistikkaa naiseen. Hän pyyteli paljon anteeksi ja kiiruhti seuraavalle tielle.

[Fanny Wiest]

Fanny astui löytöeläintalon ovesta sisään. Kello kilahti ja kuului pöllön rääkäisy. Ennenkuin hän oli astunut askeltakaan sisäänpäin, iäkäs velho kiiruhti tytön luo ja alkoi papattaa niin nopeasti ettei Fanny saanut selkoa kuin joistakin sanoista. Velho, joka oli esittäytynyt Thomasiksi alkoi viittilöidä häntä peremmälle ja selitti joka ikisestä eläimestä pitkän litanjan tietoja, sekä hoito-ohjeita. Fanny keskeytti Thomaksen kohteliaasti ja kertoi olevansa vain katselemassa.

Tyttö kierteli eläimen luota toiselle ja silitteli niin kissoja kuin pöllöjäkin. Velho seurasi häntä katseellaan tarkasti kun Fanny kulki hitaasti ympäri huonetta. Lopulta tyttö löysi puhpallurat ja kertoi Thomakselle haluavansa sellaisen. Velho kiiruhti Fannyn luokse ja selitti tälle hoito-ohjeita. Tyttö nyökkäili ja silitteli karvasta puhpalluraa, jonka aikoi ostaa. Mies kertoi hänelle hinnan ja tuo kaivoi rahapussistaan kaljuunoita. Tyttö kiitti velhoa, kun astui ulos mukulakivikadulle.

[Evelyn Clément]

// Tämä on väliaikainen pisteytys. Halutessanne voitte jatkaa peliä. Peli, joka saadaan juonellisesti loppuun, tuo kirjoittajilleen ylimääräiset 5 pistettä.

Tämän hetkiset pisteet:

• Fanny Wiest = 4p.

//