// Alue varattu Susanne Riverille, Fanny Wiestille, Liina Lehtiselle, Rose Hillille ja Sofie Müllerille.//

Sofie käveli Lontoon katua pitkin. Ehkäpä jossain kaupungin laitamilla. Hänellä oli ollut kuukausittainen lääkärikäynti. Ne olivat asioita joita hän vihasi. Kukaan ei ymmärtänyt häntä. Ei hänessä mitään vikaa ollut. Lääkäri ei vain huomannut Wilhelm Keiteliä, joka istui nurkassa koko lääkärikäynnin ajan. Minkä Sofie asialle mahtoi?

//Kukas sitten? :-)//

//Minä voin//

Rose käveli kadulla vaaleanruskea tukka pompahdellen poninhännällä. Hän huomasi pari jästiä pelaamassa jalkapalloa ja juoksi kentälle. "Hei! Pääsenkö mukaan!" Rose huusi ja joku huusi takaisin "Joo! Kaipasimmekin lisää pelaajia! Niitä on yhä liian vähän!" Rose juoksi kentälle ja huomasi tytön. "Hei! Tuutko pelaamaan jalkapalloa" Hän huusi tytölle.

Fanny tepasteli Lontoon sivukatuja pitkin ja etsi jotain paikkaa missä voisi levähtää. Hän kääntyi oikealle seuraavasta mutkasta ja tupsahti aukiolle, jolla oli jalkapallokenttä. Siellä pelasi pari jästipoikaa ja yksi yllättävän tutun näköinen tyttö. Fanny kiirehti kentän reunalle, koska halusi nähdä pelin, vaikkei ollutkaan mikään urheilun, varsinkaan jalkapallon ystävä.

Hei! Tuletko pelaamaan jalkapalloa?" Joku huusi. Fanny katsoi tarkemmin huutajaa. Se oli sama tyttö minkä hän oli nähnyt äskettäin, pelaamassa. "No vaikka!" Fanny huikkasi takaisin ja riensi kentälle.

Samalla kun hän pysähtyi tytön viereen, taikasauva tipahti hänen taskustaan nurmelle. Fanny punastui hivenen ja poimi sauvansa hitaasti maasta.

Olin tänään liikkeellä äidin, pikkusiskon ja tämän ystävän kanssa. Äiti halusi ostoksille ja me tytöt jäimme odottamaan museoon. Edessä oli monta tuntia, äidin shoppailutavat tuntien. Siskoni ja Rose olivat jossain museon nurkassa pitämässä hauskaa. Minä taas viestitin äidille ja lähdin ulos kävelemään siihen suuntaan mihin jalakani veivät. Edessä oli vielä paljon tapettavaa aikaa.

Olisin todellla toivonut, että Lontoon tiedemuseon tarjointa olisi mielenkiintoisempaan ymmärrettävää kuin ”maaginen” valon värin vahtaminen tai robotit. Esimerkiksi tulevaisuuden suunnitteluun tai arkeologiaan liittyvistä menetelmistä voi saada kiinnostavan näyttelyn. Ehkä sitten ensi kesänä. Kävellessäni pitkin aukion reunaa kuulin pelaajien huutavan kutsun tulla pelaamaan palloa.

Eräs katsoja, punatukkainen tyttö, riensi kentälle. Hän vahigossa tipputti erään erittäin tutun esineen, jonka keräsi nopeasti pois.
Päätin liittyä peliin, ja olihan minulla –niin kuin aina– jalassa lenkkarit. "Pääsisinkö minä myös mukaan?" kysyin kohteliaasti ja hymyillen.

//Nyt olisi siis Liina Lehtisen vuoro. Pelijärjestys: Sofia, Rose, Fanny, Susanne, Liina
Koulujen alku on kyllä kiireistä. Harrastuksetkin vielä alkaa.

Pelin väliaikainen pisteytys:

Sofie Müller, Cerfeur: 1 p
Rose Hill, Gryffondor: 1 p
Fanny Wiest, Serdaigle: 1 p
Susanne River, Serdaigle: 2 p

Peliä kannattaa jatkaa ja pelata loppuun, niin saatte kaikki 5 ylimääräistä pistettä!

//Ähh, olin ihan unohtanut tämän, sori..//

Liina käveli hiljakseen aukion reunaa pitkin. Ei ollut kiire mihinkään. Tuolla muutama jästi pelasi
jalkapalloa, ja oliko tuo Rose Hill? Punatukkainen tyttö näkyi myös liittyvän mukaan peliin ja sitten tuli
vielä yksi tyttö, joka kysyi pääsisikö mukaan peliin.


Liina tallusteli lähemmäs. Hänellä oli tenniskengät jalassaan, ja hän piti jalkapallosta.
Siskon kanssa oli tullut pelattua pienempänä paljon. Liina pysähtyi seuraamaan peliä.
Voisi mennä mukaan, ei ollut mieltä vain seistä tässä paikoillaan ihmettelemässä.

"Hei, pääsenkö minäkin mukaan?" Liina kysyi iloisesti kävellen lähemmäs.

... ja jatkuu...

Liina Lehtinen: 1 p

Jatkakaa peli loppuun, niin saatte kaikki 5 lisäpistettä!

Tämän pelin voi varmaan lukita, koska ollut aika kauan hiljainen?

Selvä, lukitsen pelin.