Gryffondorien juhlanuotio

[Renée Mason]

Tyttö selvästikin yllättyi hieman kehuistani, tai ainakin hänen hymynsä oli hieman häkeltynyt. ”Kiitos. Sen nimi oli kai Summer Paradise”, tyttö sanoi hymyillen, ”jästikappale”, hän kertoi. Nyökkäsin. ”Täytyypä kuunnella joskus”, tuumin. ”Olen muuten Sirena”, tyttö esittäytyi. ”Olen Renée”, kerroin oman nimeni hymyillen, ”Sinulla on kaunis nimi.”

Yhtäkkiä Sirena siirsi katseensa johonkin. En olisi muuten ihmetellyt, sehän saattoi olla joku oppilas vain, mutta hän näytti jännittyvän. ”Mitä – ”, aloin kysymään, mutten saanut lausettani loppuun, kun jo näkökykyni katosi jonkun peittäessä silmäni. Arvasin jo, kuka selkäni taakse oli kiertänyt vaivihkaa ennen, kun hänen tuttu äänensä myhäili: ”Arvaa kuka?” Jaa, tämän Sirena oli huomannut ennen minua. ”Äää, liian helppo, Brian. Muuta seuraavan kerran ääntäsi tai jotain”, neuvoin nauraen, tartuin hänen käsiinsä ja vedin ne silmiltäni. Näin Sirenan nousevan ylös ja mutisevan hyvästit. ”Hei…” sanoin vähän hämilläni. Mihin hänellä noin kiire oli ollut? No, samapa tuo. Ehkä me joskus näkisimme vielä.

Vilkaisin takanani seisovaa poikaa hymyillen ja taputin viereistä paikkaa tukilla kehotukseksi istua alas. ”Onko ollut kiva ilta?” kysäisin hymyillen. Nappasin viereisen tukin vaahtokarkkipussista (niitä oli vähän ympäri nuotiopaikkaa) kaksi vaahtokarkkia ja tökkäsin ne tikkuun, jonka olin jossain vaiheessa laskenut tukin eteen. Asetin vaahtokarkit tuleen, suoraan liekkiin ja käänsin ne, kun toisen puolen pinta oli ruskettunut hieman. Vetäisin ne pois tulesta melkein heti ja Voilà! Tikussa oli kaksi vaahtokarkkia molemmilta puolilta ruskeina ja sisus pehmeänä. Annoin niiden jäähtyä hetken ja kysyin sitten hymyillen Brianilta: ”Haluatko toisen?” Nappasin toisen omaan suuhuni ja nuolaisin sitten sormiani, kun sula vaahtokarkki tarttui niihin.

Hetken päästä kuulin taas soittoa, tällä kertaa ukulelen, ja laulua. Pääni kääntyi taas etsimään musiikin lähdettä, kunnes näin Sirenan kauempana soittamassa ja laulamassa. Woah, tyttö osasi kyllä laulaa. Ja soittaa. Pieni, aivan pikkuruinen, tai no… hieman isompikin kateuden pistos tuntui sisuksissani, kun kuuntelin tätä kappaletta. Nyt sen loputtua en mennyt onnittelemaan, sillä itsepähän hän oli lähtenyt. ”Huh, hän on kyllä taitava”, päivittelin Brianille //offgame: jos tuo edelleen on siinä siis :D// ”Tunnetko Sirenan jostain? Mietin vain, miksi hän lähti niin äkkiä”, kysyin pojalta.

[Brian Eldridge]

Hyppäsin kiveltä alas ja lähdin kävelemään kohti Renéetä. Olin törkeästi jättänyt Alwinen yksikseen istumaan kivelle ja toivoin, ettei hän olisi minulle vihainen. "Arvaa kuka?" kysyin peittäessäni tytön silmät leikilläni, mutta Renée tiesi vastauksen nopeasti. ”Äää, liian helppo, Brian. Muuta seuraavan kerran ääntäsi tai jotain”, hän nauroi. Hymyilin leveästi, kun Renée veti kädet silmiltään, mutta hymy muuttui pian kummastukseksi, kun Renéen kanssa puhunut tyttö vain lähti mutisten jotain hyvästeiksi.

Renée kääntyi katsomaan minua ja hymyili. Hän taputti paikkaa vieressään tukilla kehottaessaan samalla istumaan alas. Niinpä kiltisti istuuduin Renéen viereen hymyillen. ”Onko ollut kiva ilta?” hän kysyi ja nappasi pari vaahtokarkkia pussista ja tökkäsi ne tikkuun. "Joo, on. Entä sinulla?", vastasin katsellessani, kuin Renée paistoi vaahtokarkkeja liekeissä. Kun vaahtokarkit olivat paatuneet hetkessä, hän kysyi hymyillen: ”Haluatko toisen?” Hymyillen otin toisen sulan vaahtokarkin sormieni väliin ja tungin suuhuni. Maistelin sitä hetken, vaikka oikeastaan se suli suussa saman tien. "Hyvää", virnistin.

Pian sama tyttö, joka oli aiemmin ollut Renéen kanssa, aloitti uuden kappaleen, jonka esitti ukulelea soittaen ja laulaen. Katselin tätä mietteliäästi, mutta tytön lopetettua soittamisen, olin antamassa aplodeja muiden mukana. ”Huh, hän on kyllä taitava”, Renée sanoi. Käänsin katseeni tyttöön ja aloin hymyilemään. "Totta", nyökkäsin. ”Tunnetko Sirenan jostain? Mietin vain, miksi hän lähti niin äkkiä”, Renée kysyi. "Ei, enpä taida tuntea", vastasin totuudenmukaisesti. "Hyvä muuten, että lomat alkaa. Lähden heti lauantaiaamuna kotiin. Entä sinä?" kyselin. "Sinä muuten näytät kivalta tänään", sanoin hymyillen. "Harmi, että nähdään seuraavan kerran vasta syksyllä. On ollut kiva tutustua sinuun."

[Renée Mason]

”Joo, on. Entä sinulla?", Brian vastasi. ”Tosi kiva”, sanoin hymyillen leveästi. ”Olen jutellut jo muutaman ihmisen kanssa. Sharneen, Sirenan ja yhden, jonka nimeä en edes tiedä. Ei me hirveästi kyllä juteltukaan, joten ei se ole mikään ihme”, selitin. Brian nappasi suuhunsa toisen vaahtokarkin ja minä vetäisin tikusta toisen. ”Hyvää”, Brian kehui. ”Olen hyvä tässä”, virnistin. Ruoan tekeminen minulta ei sujunut ollenkaan, mutta vaahtokarkkien paistaminen ei ollutkaan kokkaamista.

Brian myötäili sanoessani Sirenan olevan taitava ja kertoi, ettei tuntenut tuota. Mistäköhän hänen nopea poistumisensa oli johtunut? No, ehkä hän näki jonkun tuttunsa ja kun minulle oli tullut seuraa, oli hän varmaankin halunnut tuttunsa luokse tuntematta syyllisyyttä minun jättämisestä yksin. Niin, aivan, näin sen täytyi olla. ”Hyvä muuten, että lomat alkaa. Lähden heti lauantaiaamuna kotiin. Entä sinä?” Brian kysyi. Ensimmäiseen lauseeseen vastasin nyökkäämällä, vaikka minua hieman harmitti lähteä kavereiden luota. ”En tiedä vielä lähdenkö lauantaina”, vastasin totuudenmukaisesti, ”Kyllä minä joka tapauksessa lähden jossain vaiheessa, mutta saatan jäädä koululle vielä hetkeksi. Katson sitten lauantaiaamuna, nousenko junaan”, kerroin hymyillen.

”Sinä muuten näytät kivalta tänään”, Brian sanoi hymyillen. Lehahdin punaiseksi ja vastasin häkeltyneenä: ”Kiitos. Sinäkin näytät oikein hyvältä. ”Harmi, että nähdään seuraavan kerran vasta syksyllä. On ollut kiva tutustua sinuun”, Brian harmitteli. ”Niinpä. Minullakin on ollut hauskaa sinun kanssasi”, huokaisin. ”Missä sinä asutkaan?” kysyin uteliaana. Ehkä voisimme nähdä? Paitsi jos hän asuisi kaukana… Antaisikohan äiti silti rahaa junalippuihin?

Haukotus pääsi karkaamaan suustani. ”Mitä kello on?” kysyin. Olin aika väsynyt. Varmaan kohta pitäisi laahustaa nukkumaan, vaikka tuntui kuin pidot olisivat vasta alkaneet.

[Mila Molina]

Lora Shelly, Gryffondor: 4 p
Renée Mason, Gryffondor: 13 p
Sharnee Ispahan, Gryffondor: 4 p
Alwine Eldridge, Gryffondor: 7 p
Lyn Fink, Gryffondor: 2 p
Sirena Rover, Gryffondor: 5 p
Keira Kingsley, Gryffondor: 1 p
Brian Eldridge, Gryffondor: 2 p

Lukitaan keskeneräisenä, kiitos!