Uusi tuttavuus pöllölästä

[Katie Chang]

Heather halasi minua takaisin. Kun me siinä olimme huomasin Heatherinkin silmäkulmassa kyyneleen. Tyttö pyyhkäisi kyyneleen pois mutta heti hänen pyyhkäistyään ensimmäisen poissa näin Heatherinkin itkevän. "Kiitos! Voi kiitos! Minulle ei ole koskaan sanottu tuollalailla. Tuntuu kamalalta kun sisaret syrjivät, isä on maailmalla ja äiti tuskin välittää", Heather vuorostaan nyyhkytti pidellen minua käsistä. "No, jos sinulle ei ole koskaan sanottu noin niin on jo aikakin!" huudahdin Heatherille ja halasin tyttöä tiukasti. "Oletko muuten huomannut että, maailma on ollut paha meille kummallekin?" kysyin Heatheriltä. "Millä luokalla muuten olet?" kyselin, yhä Heatheriä halaten . "Ja missä tuvassa?" kysyin vielä, vaikka luulin jo tietäväni vastauksen;Heather oli ilmiselvästi minun tavoin pouffsouffle. Kiltti kuin mikä. "Oi, kunpa toivon että hän on ensimmäisellä!" ajattelin, sillä olisi ihanaa kävellä Heatherin kanssa makuusaliin.

[Heather Rose]

"No, jos sinulle ei ole koskaan sanottu noin niin on jo aikakin!" huudahti Katie ja halasi Heatheria tiukasti. Heather yritti kuvitella että haalaaja olisikin hänen sisarensa, mutta turha toivo. Hänen siskonsa tai saati veljensäkään halaisi häntä vain niissä unelmissa mitä hän loi jatkuvasti. Nyt Katien halaus tuntuikin ihanalta. Heather olisi voinut viipyä siinä vaikka elämänsä loppuun, mutta Katien lausahdus sai hänet palaamaan karuun maailmaan; "Oletko muuten huomannut että, maailma on ollut paha meille kummallekin?"

Heather nyökkäsi pienesti. Hän hymyili hieman hetki sitten hänestä oli tuntunut että hän oli ainut tyttö koko Châteussa mitä maailma ei ollut suosinut, mutta nyt hän sääli Katieta. Oli muistinsa menettänyt äiti ja vainaja isä paljon pahempi asia kuin syrjivät sisarukset.

"Mutta on maailma hyväkin. Minulla on ystäväni ja Château. Minulla on myös Nallukka ja äiti -" Heather piti tauon ajatellessaan. "sekä isä. Minulla on paljon kaikkea, mutta en aina ymmärrä kuinka rikas olen. Ja nyt en puhu vain rahasta."

"Millä luokalla muuten olet? Ja missä tuvassa?" Katie kysyi.

Heather irtautui tuon halauksesta ja hymyili hieman. Hänen silmänsä olivat epäilemättä punaiset ja poskipäät kostuneet, mutta hymy levisi silti hänen kasvoilleen kun hän sanoi; "Olen Pouffsouffle ja ensimmäisellä luokalla."

[Katie Chang]

"Mutta on maailma hyväkin. Minulla on ystäväni ja Château. Minulla on myös Nallukka ja äiti- sekä isä", Heather kertoi.

Yleensä nuo sanat olisivat saaneet minut itkemään. Nyt kuitenkin säälin erästä henkilöä; Heatheriä. Minulla ei ole suklaasammakoiksikaan sukulaisia, saati tuttavia. Heatherillä niitä on, jopa sisaruksia! Mutta Heatherin kertoman mukaan kotona on kamalaa! Äiti ei välitä, -ihan tuttua mutta minun äitini voisi välittää- sisarukset syrjivät,-olen onnekas kun minulla ei ole sisaruksia- ja isä on maailmalla.


"Olen Pouffsouffle ja ensimmäisellä luokalla", Heather vastasi minulle ja havahduin ajatuksistani. "Samoin!" huusin mutta hiljensin ääntäni muutaman pöllön huhuillessa närkästyneenä.




"Vastaan tädille", sanoin, ja vedin taskustani tarvikkeet. Pergamenttiä, sulkakynän ja mustepullon. Polvistuin lattialle ja aloin kirjoittaa:



Hei, Jinny-täti!


Äidin kuulumiset ovat ihanat! Mutta kuunteleppas tätä:Sain äsken ystävän! Mieti ystävän! Heather Rosen, tapasimme täällä pöllölässsä. Hänkin on ykkösluokkalainen Pouffsouffle ja hirveän kiltti.
Iloiten,


siskontyttäresi Katie Chang


"Mitä pidät", kysyin Heatheriltä, ja näytin kirjettä hänelle.

[Heather Rose]

"Samoin!" Katie huudahti. Heather miltei pomppasi kattoon innostuksesta mutta hillitsi itsensä niin ja näin. Hän hymyili vieläkin leveämmin kuin aikaisemmin. Voi, kuinka uskomaton tuuri hänellä oli! Hän oli saanut ystävän, joka on hänen kanssaan saman ikäinen ja kaiken lisäksi samalla luokalla. Päivä ei enää paremmaksi voisi mennä. Paitsi jos tietenkin hän ja Katie voisivat kävellä yhdessä takaisin oleskeluhuoneeseen, istua takkavalkean edessä kuunnellen sen tätinää ja Heather voisi lukea uudelle ystävälleen runojaan. Ehkä hän voisi jopa näyttää päiväkirjansa. Ei, ehkei hän menisi niin pitkälle.

"Vastaan tädille", sanoi Katie ja polvistui lattialle vetäen taskustaan mustepullon, hieman pergamenttia, sekä sulkakynän. Heather jäi seisaalleen ja kurkki tuon olkapään yli mitä hän kirjoitti. Se oli rumaa, sillä hänelle oltiin opetettu, että ei saa kyylätä kun toiset kirjoittivat kirjeitä tai saati lukea niitä - ilman kirjoittajan lupaa. Tyttö kuitenkin seurasi ystävänsä puuhia välittämättä hyvistä tavoista.

Pian kuitenkin Heather peruutti taakse päin punastuneena, kun Katie näytti kirjettä hänelle; "Mitä pidät?" Toivottavasti tuo ei ollut huomannut Heatherin vakoilua. Hymyillen hieman tyttö kuitenkin luki kirjeen toistamiseen ja säiteili lukiessaan sanat; Sain äsken ystävän! Mieti ystävän! Heather Rosen, tapasimme täällä pöllölässsä. Hänkin on ykkösluokkalainen Pouffsouffle ja hirveän kiltti.

"Oi, se on ihana!" taputti Heather käsiään ja istui Katien viereen jalat ristissä.

[Katie Chang]

"Oi, se on ihana", Heather vastasi ja taputti käsiään. Sidoin kirjeen Ylin jalkaan. "Mennäänkö oleskeluhuoneeseen?" kysyin Heatheriltä, hymyilin tytölle leveästi ja, uskomatonta mutta totta, nauroin! Kirkasta, helisevää naurua joka ei häirinnyt pöllöjä lainkaan! "Heather, sinä opetit minut nauramaan!" huusin iloisena nauruni sekaan.

[Heather Rose]

Katie sitoi kirjeen pöllönsä jalkaan ja kysyi hymyillen leveästi; "Mennäänkö oleskeluhuoneeseen?" Heather iloitsi sisällään; Katie oli juuri esittänyt tuon toivotun kysymyksen ja nyt hänen sielunsa tanssi ilosta. Se ei kuitenkaan näkynyt ulospäin muuna kuin leveänä hymynä, joka levisi miltei Heatherin soippoihin korviin saakka. Kuitenkin tyttö vain nyökkäsi yhä hymyillen. Hän kuitenkin kuuli jotain - hän kuuli naurua; Katie nauroi raikuvaa helisevää naurua ja huusi naurun sekaan sanat, joita Heather ei ihmetellyt lainkaan; "Heather, sinä opetit minut nauramaan!"

Tyttö hymyili ja kompuroi ylös ojentaen sitten kätensä yhä nauravalle(?) Katielle.

[Katie Chang]

Heather nyökkäsi. Hän ojensi kätensä minulle. Nauroin yhä ja vedin hellästi Heatheriä kädestä kohti pöllölän ovea. "Mennään", sanoin äänelläni, joka oli muuttunut. Ennen ääneni oli ollut sortunut, ja murheenmurtama, nyt se oli iloinen, ja jokainen lausumani tavu tihkui naurua.

[Heather Rose]

Katie nauroi ja veti Heatheria kädestä kohti pöllölän ovea. Heather kikatti myöskin ja pyyhkäisi suklaanruskean hiussourtuvan silmillään kuin rokkari. Tyttö oli silti kaikkea muuta kuin tatuoitu rokkari. Hän oli verrarravissa keijujaiseen - kuten myös Katiekin, joka oli myöskin hyvin sirorakenteinen. "Mennään", sanoi Katie. Heather hymyili ja astui ulos porrastasanteelle. He laskeutuivat portaat käsi kädessä.

[Katie Chang]

Kävelin Heatherin kanssa yhä pouffsoufflen torniin asti. Vaikka Heatherin tapaaminen oli ihana hetki oli niin kammottava että tahdoin pyyhkiä sen mielestäni ikuis-ajoiksi.

[Heather Rose]

//Onko tämä nyt tässä? Jos on kiitos seurasta Katie! :3 Pelin saa pisteyttää & lukita.//