//Peliin odotellaan mukaan Melody Woodia
Viorel oli vain iloinen, kun pääsi illalla takaisin kohti huoneistoaan. Harva koulussa tiesi, missä Viorel majaansa koululla piti, eikä se miestä haitannut lainkaan. Ihan hyvä vain, etteivät kaikki voineet jatkuvasti tulla häiritsemään. Hänen huoneistonsa olikin piilotettu eräälle koulusta löytyvälle salakäytävälle. Tai no, huone, jonka hän oli nimennyt omakseen heti sen löydettyjään. Huone oli vaatinut siivoamista, ennen kuin sen oli saattanut asuttaa, mutta nyt se oli oikein hyvä ja siellä oli kaikki tarvittava.
Huoneistolle päästyään Viorel kävelikin suoraan eräälle kaapille, jonka avatessa saattoi todeta että se oli loitsuin viilennetty. Toinen asia, minkä saattoi huomata, oli se, että kaappi oli täynnä pusseja, joiden etikettejä lukemalla saattoi hyvinkin päätellä, mitä ne sisälsivät. Viorel ottikin yhden pussin, repien sen auki ja valuttaen pussin sisällön lasiin, jollaisia yleensä käytettiin punaviinin juomiseen. Toki, olihan miehenkin juoma punaista. Nopeasti mies sai loitsittua juomansa lämpimäksi ja nosti lasin huulilleen. Juomaan hän ei kumminkaan ehtinyt, sillä tunsi jonkinlaista liikettä takanaan, lasi kädessä Viorel pyörähti ympäri, onnistuen olemaan läikäyttämättä juomaansa. “Mitä te teette täällä?” mies kysyi, vaikka ei vielä nähnytkään kuka huoneessa oli. Muutamalla sauvan heilautuksella mies sai sytytettyä muutaman kynttilän lisää huoneeseen.
