//Peli varattu Renéelle ja Rebecca Hopelle. Tervetuloa! :) Ajankohta varmaan joskus Tammi-Helmikuussa?//
Pam! Paukautin suuret ulko-ovet kiinni takanani ja katsahdin valkoista maisemaa, joka avautui edessäni. Se oli niin kirkas. Ja kaunis! Lunta oli satanut paaaljon ja pakkaslumi kimalteli kauniisti ja houkuttelevasti. Kuin pieniä timanttimurusia olisi ripoteltu maahan. Hymyilin autuaasti näylle. Lumisade oli tauonnut, mutta oli vielä purevan kylmä. Onneksi olin tajunnut pukeutua lämpimästi. Vedin syvänsinistä villapipoani syvemmälle päähäni ja siirryin pois ovien edestä. En halunnut löytää itseäni seuraavaksi nenä lytyssä maasta, kun joku olisi päättänyt läväyttää ovet auki. En olisi ihmetellyt, jos niin olisi käynyt.
Kiiruhdin järvelle, joka oli tähän aikaan vuodesta tiukasti jäässä. Olin ottanut mukaani luistimet, jotka olin löytänyt Poudlardinen käytettyjen tavaroiden kaupasta. Myyjä oli höpöttänyt jotain kokkareista ja kauniista luistimista, ja minun ostamani olivat kuulemma ne kokkareet. Kaupassa olin nähnyt kaupassa myös valkoiset luistimet. Ne varmaan olivat ne kauniit. Mutta olin luistellut muutamia kertoja tekojäällä ja lainannut luistimet jostain kivasta pikkukaupasta panttia vastaan. Ne olivat olleet aina tällaiset mustat, mitkä nytkin omistin. Istahdin maahan ja sidoin luistimet aika tiukalle.
En ollut oikeastaan mikään hyvä luistelija, mutta luisteleminen oli mukavaa. Varsinkin isossa porukassa pelata jotain. Vaikka sitä jästien... tuotaah... jääjoku... jääkiekko varmaankin. Se oli näyttänyt tosi kivalta. Harmi vain, että siihen tarvittiin joukkue, ja tämä oli nyt ollut tällainen spontaani päätös lähteä järven jäälle. Jää mielestäni oli ollut jo kauan jäässä, joten sen ei pitäisi pettää. Vilkuilin vielä toiveikkaana ympärilleni seuraa etsien. "Haluaako joku tulla jäälle?" huikkasin vielä. Jos joku ulkoilijoista kuulisi...
