Säätöä joululomalla

[Jason von Nömä]

//tämä peli on varattu Jason von Nömälle ja Rebecka Hopelle (toivottavasti kirjoitin oikein :D).
Peli sijoittuu päivään 27.12.15. Peli pelataan heräämisestä nukahtamiseen.//

Jason heräsi hikisenä vuoteessaan. Hän oli taas nähnyt kamalaa painajaista. Jason makasi huohottaen pimeässä huoneessa. Kukaan muu ei tainnut olla vielä hereillä.

Jason nousi hitaasti istumaan ja tihrusti rojua täynnä olevalla yöpöydällä sijaitsevaa kelloaan. Tuntiviisari osoitti melkein suoraan kuutoseen.

Jason huomasi kirjapinon jalkojensa juuressa. Hän oli lukenut pitkälle iltaan kirjoja ja unisena jättänyt ne vain siihen. Hän noukki kirjat ja laittoi ne muiden kirjojen joukkoon sängyn alle.

Jason vaihtoi mustan hihattoman paitansa ja mustat yöhousut kaapuun ja farkkuihin. Jason nousi vuoteestaan, käveli pimeän ja hiljaisen huoneen poikki ovelle ja portaita alas oleskeluhuoneeseen.

Huone oli aivan tyhjä, joten Jason otti hyllystä kirjan ja istuutui nojatuoliin lukemaan.

Hetken luettuaan Jason kuuli askelia portaista. Portaiden alapäähän ilmestyi tyttö, jonka Jason oli nähnyt ennenkin. Tyttö olemus oli jotenkin outo. Hän tuijotti melkein Jasoniin päin, muttei silti näyttänyt siltä, kuin olisi nähnyt poikaa lainkaan.

Tyttö lähti kävelemään. Jason tajusi, että tyttö käveli unissaan. Jason ajatteli, ettei unissa kävelijää kannattanut herättää, mutta hän päätti seurata tyttöä ja tarvittaessa autaa tätä jos meinaisi käydä vahinko.

Liian myöhään. Tyttö oli jo ehtinyt kompastua rypyssä olevaan mattoon. Jason ponkaisi salamana ylös. Hän juoksi tytön luokse. "Kävikö pahasti?", hän kysyi tytöltä huolissaan.

[Rebecca Hope]

// muuten oikein paitsi siinä on kaksi c (kuten varmaan huomaat tästä nimestä) :3//

Pam! Pamautin pääni lattiaan ja kuulin kun joku sanoi "Kävikö pahasti?" Avasin silmäni ja katsoin puhujaa. "Eipä kai..." sanoin ja pyyhkäisin sinisen hiussuortuvan kasvoiltani. Hetkinen? Sininen hiussuortuva? Katsoin hiuksiani. "Oho... Ööh hei..." sanoin pojalle. Katsahdin kelloon. Kuusi? Miksi ihmeessä täällä oli joku toinenkin. "Mitä sinä teel täällä tähän aikaan?" Kysyin ja hoksasin että en edes tiennyt kuka poika oli. "Ääm... Kuka sinä olet?" Kysyin pojalta. "Minä olen Rebecca Hope." Jatkoin.

[Jason von Nömä]

"Eipä kai...", tyttö vastasi. Jason istahti lattialle tytön viereen. Tyttö pyyhkäisi sinisen hiussuortuvan kasvoiltaan ja sanoi: "Oho...Ööh hei...". Hän taisi katsoa kelloa ja kysyi: "Mitä sinä teet täällä tähän aikaan?" "En saanut enää unta", vastasin. "Ääm... Kuka sinä olet?" hän kysyi. "Minä olen Rebecca Hope", hän jatkoi. "Olen Jason von Nömä", Jason esittäytyi.

Jason nousi seisomaan ja heilautti ruskeat hiuksensa pois silmiensä edestä. Hän istuutui sohvalle ja kutsui Rebeccan istumaan. "Mennäänkö yhdessä aamiaiselle?", Jason kysyi.

[Rebecca Hope]

Poika esittäytyi Jason Von Nömäksi ja istahti sohvalle. Hän kutsui minutkin istumaan ja istuin. "Mennäänkö yhdessä aamiaiselle?" Jason kysyi. "Okei." Vastasin ja lisäsin "Heti kun olen vaihtanut yöpuvun. Oota hetki." Kipitin ylös. Harjasin tukkani, vaihdoin sen väriä kinuskinruskeaksi ja puin koulupuvun päälleni. Alle kymmenessä minuutissa olin valmis ja palasin alas. "Mä oon valmis." Sanoin ja hymyilin.

[Jason von Nömä]

//Huomasin eilen, että tupien tiloista sai poistua vasta klo 7 jälkeen, joten siirretään alkutapahtumia tunnilla eteenpäin :,D//

Rebecca istuutui Jasonin viereen ja vastasi myöntävästi Jasonin kysymykseen. "Heti kun olen vaihtanut yöpuvun. Oota hetki", hän lisäsi. Tyttö kipitti ylös ja Jason jäi yksin.

Jason otti kirjansa pehmoiselta nojatuolilta ja jatkoi lukemista. Jason alkoi taas uppoutua tarinaan, kun Rebecca saapuikin jo takaisin. "Mä oon valmis", hän sanoi hymyillen.

Rebecalla oli nyt kinuskinruskeat hiukset (Jason mietiskeli, että kuinka hän oli tehnyt sen) ja hänellä oli koulupuku yllään.

"Hienoa!", Jason sanoi ja nousi ylös jättäen kirjan sohvalle. "Minkä ikäinen olet?", Jason kysyi kävellessään kohti oleskeluhuoneen uloskäyntiä.

[Rebecca Hope]

//Oukei xD//

"Hienoa". Jason sanoi ja nousi sohvalta. "Minkä ikäinen olet?" Hän kysyi ja minä vastasin "Neljätoista. Entä sinä?" astuin ulos tupahuoneesta ja jatkoin matkaa suureen saliin. Istuin pöytään ja kysyin Jasonilta joka oli seurannut perässä (?)"Onko sinulla sisaruksia?"

//Anteeksi lyhyt viesti//

[Jason von Nömä]

"Neljätoista", hän vastasi. "Entä sinä?", hän kysyi. "Kolmetoista", Jason vastasi.

He astuivat ulos oleskeluhuoneesta ja lähtivät kävelemään tyhjiä käytäviä pitkin kohti suurten salia.

He astelivat sisään saliin ja istuutuivat pöytään. Jason otti lautaselleen muroja ja pikariinsa mehua. Jason alkoi syömään aamiaista.

"Onko sinulla sisaruksia?", Rebecca kysyi. "On, kaksi pikkusiskoa", Jason vastasi. "Entä sinulla?", hän kysyi.
"Oletko velhoperheestä?", Jason kysyi. "Haluaisitko tulla katsomaan kanssani taikaolentoja ruuan jälkeen?", Jason ehdotti.

//ei ollut minunkaan viestini lammen suurin kala//

[Rebecca Hope]

Jason kertoi olevansa kolmetoista ja että hänellä on kaksi pikkusisarusta (Kirjotan sisarusta koska luulen että Nico ei ole tyttö :D) "Minulla on kolme isoveljeä ja isosisko", kerroin ja Jason kysyi mentäisiinko katsomaan aamiaisen jälkeen taikaolentoja. "Okei", vastasin ja hymyilin.

[Jason von Nömä]

Rebecca vastasi Jasonin ehdotukseen hymyillen: "Okei". "Mitä pidät taikaolennoista?",Jason kysyi ennen kun pisti lusikallisen muroja suuhunsa ja otti eteensä jonkun unohtaman sanomalehden.

"Ovatko vanhempasikin velhoja?", Jason kysyi. Hän joi vielä viimeiset pisarat pikaristaa ja laittoi lehden sivuun. "Käydään vaihtamassa lämpimämpää päälle. Tavataan oleskeluhuoneessa", Jason sanoi ja lähti kohti Serdaiglenoleskeluhuonetta.

[Rebecca Hope]

Otin lautaselleni pannarinpalasen ja kaadoin pikariini maitoa. "Mitä pidät taikaolennoista?", Jason kysyi. "Ne ovat kivoja", vastasin, leikkasin pannaristani palasen ja söin sen. "Ovatko vanhempasikin velhoja?", Jason kysyi ja vastasin että on. Hän laittoi lukemansa lehden sivuun, sanoi: "Käydään vaihtamaasa lämpimämpää päälle. Tavataan oleskeluhuoneessa." ja lähti kohti Serdaiglen oleskeluhuonetta. Söin pannarini viimeiset palat ja menin mukaan. Sanoin tunnussanan joka oli tälläkertaa: "kuningaskorppi (tämä ei oikeasti ole salasana mutta voitte käydä kokeilemassa jos huvittaa :D)" ja astuin oleskeluhuoneeseen. Menin naulakolle (missä se sitten onkaan) ja otin talvivaatteeni. Puin punaisen takkini, harmaan piponi jossa luki pinkillä "Be happy", talvisaappaani ja lapaseni. Istahdin nojatuoliin ja jäin odottamaan Jasonia