Ivan Kushnir

[Ivan Kushnir]

INFO

Nimi: Ivan Ivanovych Kushnir (Іван Іванович Кушнір)

Sukupuoli: poika
Syntynyt: 30.4.2003
Syntymämaa ja -kaupunki: Ranska, Toulouse
Verisääty: Puhdasverinen

Äidinkieli: Ranska
Kielitaito: Ukraina, venäjä, englanti, hieman saksaa
Kansalaisuus: Ranska
Uskonto: Ortodoksi

Luokka: 3. luokka
Tupa: Serpentard
Lempiaineet: Yrttitieto, tähtitiede & taikuuden historia
Valinnaisaineet: Huispaus ja lentäminen, jästitieto, ennustus, taikaolentojen hoito, muinaiset riimut sekä numerologia

Harrastukset: Uinti, viulunsoitto, jooga, cheerleading, lukeminen & kirjoittaminen

Taikasauva: 11″ saksanpähkinää, ytimenä feeniksin sulka. Hyvin uskollinen
Sauvakäsi: Oikea

HAAREMI

Vaimo: joku venäläinen Elizaveta (Елизавета), jonka Ivan on tavannut ainoastaan kerran
Salarakas: Mila Molina
Ihastus: Gabriel Leblanc

KUVAAVAT TIEDOT

Ulkonäkö:
Ivan on noin 157,5 senttiä pitkä poika, joka vielä odottelee kasvupyrähdystään. Hän kantaa kehonsa ryhdikkäästi, päästämättä selkäänsä lysähtämättä kasaan tai katsettaan maahan. Mutta ei hän myöskään katsele nenän varttaan pitkin maailmaa. Ivan näyttää melko sirolta, vaikka omaakin lihaksistoa sekä melko leveät hartiat. Joku saattaisi jopa pitää poikaa tyttönä, ainakin jos kauempaa sattuu häneen katsomaan tuntematta häntä. Huomiota saattaa herättää myös pojan vasen olkapää, joka harrastaa tahdosta riippumatonta nykimistä, joka pahenee pojan stressaantuessa ja jännittyessä. Ivan on perinyt äidiltään melkein kalvakan vaalean ihon, joka ei yrityksistä huolimatta suostu saamaan rusketusta pinnalleen. Ihon sävystä poika ei erityisemmin pidä, mutta on tyytyväinen, että se on sentään melko tasainen. Hän pelkääkin murrosikää ja sitä, että kuinka pahasti hänen kasvoihinsa tulee näppylöitä.
Vapaa-aikana Ivanin pukeutumiseen kuuluvat niin mekot, kuin hameetkin, jotka saattavat aiheuttaa paheksuntaa. Mutta Ivan ei välitä muiden mielipiteistä. Hänelle riittää se, että hän itse tuntee olonsa hyväksi vaatteissa. Myös oppitunneilla poika on ottanut käyttöönsä tyttöjen koulupuvun, mikä ei välttämättä kaikkia professoreja miellytä. Kesän jäljiltä Ivanilta löytyy myöskin tatuointi, pieni pirunnuora pojan nilkassa.

Pojan kasvoissa luultavasti suurimman huomion vie melko suuret silmät, joita kehystää pitkät, paksut ja tummat ripset, jotka niin ikään tekevät pojasta vielä enemmän tyttömäisen näköisen. Sävyltään nämä silmät ovat melko tummaa ruskeaa, pienellä meripihkan säväyksellä. Kapealla nenällään Ivanilla usein on silmälasit, joita ilman poika ei näe juurikaan mitään. Nykyään hän saatta tosin käyttää piilolinssejäkin, sillä etenkin cheerleading on paljon helpompaa ilman laseja. Nenän alta löytyy melko täyteläiset huulet, joiden takaa löytyy suunnilleen suorassa rivissä olevat hampaat. Yleensä huulet ovat kääntyneet iloiseen hymyyn ja silloin yleensä silmätkin loistavat ilosta.
Pojan korvia harva koskaan tulee näkemään, sillä ne kätkeytyvät hänen hiustensa sekaan. Hiukset ovatkin yksi mielenkiintoisin asia pojassa. Hieman kiharina ne yltävät hieman lapaluiden alapuolelle ja poika pyrkii kasvattamaan niitä pidemmiksi. Mutta ei se ole pituus, joka tekee hiuksista mielenkiintoiset vaan niiden sävy. Jotkut saattavat tuntea pojan violettihiuksisena, mutta kesälomaltaan poika palasikin kouluun hiukset siniseksi värjättyinä.

Luonne ja käyttäytyminen:
Ivan kulkee lähes aina rauhallisesti, kiirehtimättä minnekään. Kuten jo mainittu, Ivanin olkapää harrastaa tahdosta riippumatonta nykimistä (tai pomppimista, kuten poika itse sitä kutsuu), mutta tämän lisäksi poika kärsii lievästä änkyttämisestä ja hän saattaa toistella muiden sanoja, kun papukaija, vaikka se ei olisikaan hänen tarkoituksensa. Hänen katseensa ei koskaan ole suunnattu maahan hänen kävellessään, mutta ei hän myöskään nokka pystyssä kulje.

Ivan nauttii suuresti muiden ihmisten seurassa olemisesta. Hän ei lähde luokittelemaan muita ihmisiä tuvan, ulkonäön, veristatuksen tai mistään muusta vastaavasta syystä, eikä tuomitse ketään noiden asioiden pohjalta. Enemmän hän painaa arvoa sille, millainen luonne toisella ihmisellä on. Eikä hän koskaan todella vihaa ketään, vaikka ei pitäisikään kaikista. Juhlat ja bileet eivät erityisemmin poikaa kiinnosta, mutta jos ystävät vaativat niin kyllä hän heidän seurakseen lähtee. Vaikka Ivan onkin suurimman osan ajasta mukava ystävä, niin saattaa hän välillä käydä turhan mustasukkaiseksi ja omistushaluiseksi ystävistään, etenkin jos nuo liiaksi jättävät hänet huomiotta.
Ivan on avulias, vaikka ei sitä mainostakaan. Ei hän jokaiselle vastaantulijalle lähde tarjoutumaan avuksi, mutta ei hän myöskään kieltäydy kovin usein, jos apua pyydetään. Vain lähimmille ystävilleen hän tarjoaa apuaan pyytämättäkin, jos näkee näiden jotakin tarvitsevan.

Muutokset eivät ole Ivanin mieleen kovinkaan paljoa. Toki hän hyväksyy ne, mutta eivät ne mukavia ole, ainakaan jos tulevat täytenä yllätyksenä. Tavat ja tottumukset ovat tärkeitä. Jos Ivan tuntee olonsa muutosten takia turvattomaksi, saattaa hän käydä turhankin itsepäiseksi sekä takertua materiaan ja ihmisiin. Kun Ivan itse päättää tehdä jotakin muutoksia, niin hän siihen todellakin pyrkii, sinnikkäästi ja aikaansaavasti.

Kirjat ovat Ivanin intohimo. Hän on niiden suhteen kaikkiruokainen, eikä hän koskaan tuomitse kirjaa kannen perusteella sen enempää, kuin ihmisiäkään. Hän lukee niin tieto- kuin kaunokirjallisuuttakin, eikä mikään tyylilaji olisi sellainen, etteikö siitä voisi edes yksi kiva kirja löytyä.

Ivan tietää, mitä hän tahtoo ja on valmis tekemään mitä tahansa saadakseen sen. Hän kykenee punomaan upeita juonia ja saa muut mukaan ideoihinsa niin, että he eivät aina edes tajua idean lähteneen juurikin häneltä.

Koulussa Ivanilla on ahkeruutta, kurinalaisuutta ja kärsivällisyyttä opiskella ja hän pärjääkin melko hyvin ainakin teoria-aineissa. Käytännön aineista loitsuissa ja muodonmuutoksissa pojalla on hieman ongelmia, mutta kyllä hän nekin pääsee läpi opiskelemalla niitä hieman enemmän. Yrttitieto on yksi pojan suosikkiaineista ja siinä hän pärjää kaikkein parhaiten, sillä siihen hän jaksaa panostaa eniten onnistuakseen.

PERHE
Perhe asuu noin 30 minuutin ajomatkan päässä Toulousesta itään. Asunnon pihamailla on pari kasvihuonetta sekä uima-allas, äidin puutarhan lisäksi. Kun mennään taloon sisälle, löytyy ensimmäisestä kerroksesta tilava olohuone/ruokailuhuone, keittiö, kolme makuuhuonetta, kaksi kylpyhuonetta, työhuone sekä kodinhoitohuone. Toisesta kerroksesta löytyy vielä talon neljäs makuuhuone, jota käytetään vain hyvin harvoin.

Ivanin perheeseen kuuluvat hänen vanhempansa Ivan ja Kateryna, sekä pikkusisko Vira. Ivan Ruslanovych Kushnir omistaa toimitilan Toulousen velhokadulla. Tuossa toimitilassa hänellä on vastaanotto yksityisenä parantajana. Samassa toimitilassa on myös pientä apoteekkitoimintaa, josta vastaa Kateryna. Tämän lisäksi Ranskassa on useampia Ivanin alaisuuteen kuuluvia apoteekkeja. Vira-sisko on vuonna 2012 syntynyt ja ainakin vielä hyvin leikkisä sekä iloinen lapsi.

Suku on hyvin läheinen perheen kanssa, vaikka asuukin Ukrainassa. Etenkin isän sisaren perhe käy usein vierailuilla Ivanin perheen luona ja joulut perhe viettää suvun luona Ukrainassa.

Lemmikki: Espanjan kilpikonna nimeltään Giselle

Menneisyys
Ivanin vanhemmat avioituivat vuonna 1995 Ukrainassa, josta he muuttivat vuonna 1999 Ranskaan. Heidän liiketoimintansa oli vasta alussaan, kun esikoinen syntyi, mutta ei tuo heitä haitannut. Ensimmäisten kuuden vuoden ajan Ivania kasvattamassa olivat paljon enemmän lastenhoitajat kuin omat vanhemmat. Tämän kuuden vuoden jälkeen Ivan laitettiin jästikouluun opiskelemaan. Ensimmäistä kertaa koskaan Ivan sai vanhemmiltaan huomiota, kun hänet täytyi viedä jästilääkäreitä tapaamaan, kun nuo totesivat, että pojalla luultavasti olisi Touretten oireyhtymä. Tämän jälkeen Ivanin isä on yrittänyt tehdä kaikkensa löytääkseen parannuskeinon pojalleen, käyttäen tuota koekaniinina kaikelle keksimälleen (mistä mikään ei ole toiminut). Isän kokeet eivät olleetkaan kivoja, jotkut jopa hyvin epämukavia, joten koulu oli pojalle joka päivä pelastus, hetki, jona ei tarvinnut juoda omituisia liemiä tai tulla loitsituksi. Toki häntä jästikoulussa kiusattiin, olihan hän erilainen, mutta se ei haitannut poikaa kovin paljoa. Kutsu Châteauhun olikin pojalle suuri ilo, sillä sieltä ei tarvitse joka päivä palata kotiin, ei edes joka kuukausi.