NIMI
Séraphin Desrosies
LEMPINIMI
Sera, Serafiina, Serafi, Lehmä
LAJI
Velho
VERISÄÄTY
Puoliverinen
SUKUPUOLI
Mies
IKÄ
15-vuotias
SYNTYMÄPÄIVÄ JA –MAA
14.4.1999, Kreikka
ASUINPAIKKA
Pääsääntöisesti Ranska, mutta Kreikassa asuvat isovanhemmat, joiden luona hän kesät viettää.
SEKSUAALINEN SUUNTAUTUMINEN
Homoseksuaali
SAUVA
Pähkinäpensasta, ytimenä puolihahmon hius ja yksisarvisen jouhi, 9'', melko joustava
SUOJELIUS
Liitokala (luonut tämän useampia kertoja)
LEMMIKKI
Urospuolinen merimetso Glaucus, joka sai nimensä kreikkalaisen jumalan mukaan, ja jonka siipien kärkiväli on 140cm. Glaucus ei viihdy vieraiden ihmisten läheisyydessä, mutta oleskelee mielellään Séraphinin seurassa. Pakotettuna voi myös toimia kirjemetsona, mutta vastaanottajan pitää varoa sormiaan, lintu puree.
Ulkonäöllisesti Glaucus ei eroa normaaleista merimetsoista, ellei ole tuntenut lintua kauemmin. Tällä on nimittäin päässä ”irokeesi”, muita höyheniä hieman pidemmät höyhenet, ja sen vasemmassa silmäkulmassa on pieni arpi. Lennossa linnun tunnistaa pienestä ”raosta” vasemman siiven höyhenissä.
Oikeassa jalassa on rengas, jossa on linnun tiedot.
ÄÄNINÄYTTEET
Vitas – Crane's Crying
Vitas – Opera 2
Vitas – Adagio
Vitas talkshowssa
TUNNUSBIISI(T)
Ivan Torrent - Dandelion
ULKONÄKÖ
Séraphin on hontelo, 157cm pitkä ja 46kg painava albinismigeenin omaava nuorukainen. Albinismi näkyy luonnollisen vaaleina hiuksina ja sinisinä silminä. Geenistä johtuen hänellä onkin heikko näöntarkkuus ja hän tarvitsee laseja. Albinismi ei ole kuitenkaan täydellinen, eikä hänellä esimerkiksi ole valkoisia silmäripsiä geenistä johtuen tai kalpeaa ihoa.
Vielä erikoisemman pojasta tekee hänen pigmenttihäiriö: vitiligo. Valkopälvi näkyy hyvin selvästi pojan tummahkon ruskealla iholla läiskien ollessa lähes valkoiset. Vitiligon vuoksi hänen kummankin silmän ripsistä puolet ovat valkoiset ja puolet tummat ja platinan vaaleissa hiuksissa on hopeisia raitoja.
Vitiligo on melko laaja hänen kehossaan ja vaaleita läiskiä löytyy niin kasvoista, käsistä, jaloista kuin keskivartalostakin. Tästä hän on saanutkin lempinimen ”lehmä”, johon Sera ei enää jaksa reagoida. Hän hyväksyy leikkimielisen ”lehmä” -puhuttelun ystäviltään ja yhtyy tähän nauraen.
Kasvonpiirteiltään Séraphin on androgyyninen; ja ylpeä siitä.
Huulet ovat täyteläiset, pehmeät ja paksuhkot, silmät ovat kauniisti muodostuneet ja hieman vinohkot. Silmäripset ovat tuuheat. Poskipäät ovat korkeat ja terävähköt, mutta eivät missään nimessä rumat.
Kieli on kaksihaarainen, ei luonnostaan, vaan leikattu. Tämä tapahtui pari vuotta sitten kaverin yllytyksestä.
Kasvoja reunustavat pitkät lainehtivat vaaleat hiukset, jotka yltävät yli lapaluiden. Hiukset peittävät niin suipohkot korvat, jotka hän isältään peri, sekä kidukset, jotka auttavat häntä hengittämään vedessä. Kidukset tuovat myös oman ongelmansa maalla kulkemiseen, sillä Sera tarvitsee vettä aina lähelle, joilla kastella kiduksiaan.
Keholtaan Sera on lyhyt ja siro, eikä hänellä ole paljoakaan lihaksia. Kyllä hän jaksaa uida kauan, mutta hän etenee mielellään hitaasti ja veden virtausten mukaan, jonka vuoksi lihaksetkaan eivät pulikoimisesta ole päässeet kasvamaan.
Sormet ovat pitkät ja hoikat ja kynnet hyvin hoidetun näköiset. Sormien välissä menee läpikuultava, ohut nahkapoimu, joka auttaa uimisessa. Nahkapoimut löytyvät myös varpaiden välistä, jotka ovat hieman pidemmät ja liikkuvammat kuin ihmisillä yleensä.
Vilkkuluomi on myös yksi isältään perityistä ominaisuuksista. Vilkkuluomi suojaa silmää vedessä.
Séraphin pukeutuu yleensä vaaleisiin sävyihin, pienellä tummalla korostuksella. Sinistä ja sinisen erisävyjä hänen vaatteistaan löytyy useitakin, mutta myös vihreää ja mustaa.
Hän pitää kaulus- ja poolopaidoista, t-paidoista ja hihattomista ja suosii yksinkertaista kuviointia. Housut ovat yleensä löysät, ilmavat ja mahdollisimman mukavat, näistä löytyy niin college- kuin haaremihousujakin. Farkkuja hän käyttää ollessaan tekemisissä muiden ihmisten kanssa, kuten kaupungilla kulkiessaan tai töissä.
Silmälasit ovat tummanvioletit.
LUONNE JA KÄYTTÄYTYMINEN
Séraphin on yleisluonteeltaan rauhallinen, pohdiskeleva, hivenen utelias ja kauneutta arvostava. Hän on erittäin luova nuorukainen, joka rakastaa niin maalaamista, piirtämistä, savella työskentelyä kuin musiikkiakin. Hän soittaakin harrastuksekseen pianoa, mutta haaveilee viulun ja huilun soittamisesta. Sera onkin sellainen, joka haluaa kokea kaiken ja osata kaiken.
Séraphin tulee toimeen ystävällisten henkilöiden kanssa. Toisen ei tarvitse olla kiinnostunut samoista asioista kuin hän, sillä hän on aina halukas kokeilemaan uutta ja utelias kuulemaan muiden harrastuksista. Ilkeiden ihmisten kanssa hän ei tule toimeen, sillä hän osaa olla temperamenttinen ja joskus jopa helposti yllytettävää sorttia. Riidoissa hän pyrkii poistumaan paikalta, mutta joskus hänen kiukkunsa ja vihansa kuohahtaa yli ja hän jatkaakin riitaa. Hän kyllä lyö, jos tilanne menee niin pahaksi, mutta mikään hirmuhyvä tappelija hän ei ole. Hän jääkin nopeasti alakynteen, jos riita muuttuu tappeluksi.
Onneksi poika saa mielensä tyynnytettyä niin, että hän pystyy kääntämään selkänsä ja lähtemään jonnekin muualle, jossa on rauhallisempaa.
Pojasta ei kyllä uskoisi temperamenttiseksi luonteeksi, sillä hän on normaalisti hyvinkin iloinen ja ystävällinen. Hän vaikuttaa siltä, ettei haluaisi tuottaa kenellekään pahaa tai ongelmia ja hän pyrkii olemaan sovussa kaikkien kanssa.
Sera viihtyy niin yksin kuin porukassa, mutta porukan koossakin on omat rajansa. Isoista väenpaljouksista hän ei pidä, vaan hän nopeasti ahdistuu. Tällöin hän pyrkii pakenemaan ja piiloutumaan omaan rauhaan.
Taide auttaa rentoutumaan. Myös luonto ja sen äänet ovat hyvä rentoutumisen lähde. Hän rakastaakin ulkonaolemista, vaikka hän ei siellä tekisikään muuta kuin istuisi ja katselisi ympärilleen.
Eläimet ja luonto ovat hyvin lähellä pojan sydäntä. Hän pitää niin taikaotuksista kuin normaaleistakin eläimistä, mutta kaikkein rakkaimpia ovat veden parissa viihtyvät olennot. Sen vuoksi hän halusikin nuorempana pöllön sijalle merimetson, sillä ainakin merimetso pystyisi olemaan siellä missä hänkin: vedessä. Hippokamppien kasvatus on hänen unelmansa, mutta jos hän ei siihen koskaan kykenisi, hän haluaisi aloittaa meribiologin uran.
Séraphin ei välitä paljoakaan häneen kohdistuvista mielipiteistä. Hän on tottunut siihen, että hän on erilainen, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin, ja on oppinut itsensä hyväksymään sellaisena kuin on. Ystäviinsä kohdistuviin haukkuihin hän sen sijaan reagoi ja pyrkii puolustamaan ystäviään, vaikka nuo olisivat sinut haukkujen kanssa.
Poika on avoin seksuaaliselta suuntautumiseltaan, mutta ei toitota sitä ympäri pitäjää. Jos joku asiasta kysyy, hän myöntää avoimesti olevansa homo ja pitävänsä saman sukupuolen edustajista. Jos joku ei sitä hyväksy, se on sen ongelma, ei Seran.
Hän ihastuukin melko helposti, mutta ei näytä sitä mielellään, sillä sisimmässään hän kuitenkin pelkää ihastuksensa reaktiota.
Saadessaan vastakaikua Sera näyttää hellemmän ja suloisemman puolensa punastellessaan ja hihitellessään kuin mikäkin pikkutyttö. Hän myös tekee kaikkensa miellyyttääkseen ihastustaan ja parantamaan tuon oloa.
Isästään nuorukainen ei koskaan puhu. Hän ei koskaan tätä oppinut tuntemaankaan, mutta tietää mikä tämä oli. Hän pyrkiikin välttämään isäänsä tai seireeneihin liittyvät keskustelut vaihtamalla puheenaihetta.
MENNEISYYS
Séraphin sai alkunsa hänen äitinsä, Océanen, työmatkalla. Océane piti työnään luonnonsuojelua, varsinkin mitä tuli mereen ja sen ihmellisimpiin otuksiin. Hän oli matkustanut Kreikkaan aikeinaan suojella seireenien luontaisia asuinseutuja (selitellen jästeille suojelevansa uhanalaisten eläinten lisääntymisalueita), kun hän tapasi Stylianosin. Tuo komea seireeni veti Océania puoleensa kuin valo perhosta, eikä aikaakaan kun he olivat rakastuneita.
Suhde oli kuitenkin vaikea, eikä Océanin vanhemmat olisi sitä hyväksyneet, joten se oli päätettävä, vaikka kuinka pahaa se tekikin.
Océane jäi vielä Kreikkaan, jonka aikana hän myös synnytti esikoislapsensa Séraphinin. Poika oli erikoinen jo syntyessään vaaleine hiuksineen ja kirkkaansinisine silmineen. Océane pelkäsi äitinsä, Avran, ja isänsä, Nicolasin, heittävän tyttärensä ja tuon pojan pihalle, mutta toisin kävi. Vaikka Avra ei katsonutkaan hyvällä tyttärensä suhdetta seireeniin, ei uusi mummo voinut kieltää lapsenlastaan.
Séraphin varttui kreikassa ensimmäiset kahdeksan vuotta, näkemättä kuitenkaan kertaakaan isäänsä, vaikka äiti seireenejä välillä tapasikin. Stylianosia nainen ei kuitenkaan enää nähnyt.
Sera oppi hyväksymään itsensä sellaisena kuin hän oli, vaikka joutuikin olemaan tarkkana jästien keskuudessa, ettei kukaan näkisi hänen pitkien hiustensa alle jääviä kiduksia. Hän joutui kuumilla kesäkeleilläkin pukeutumaan hansikkaisiin ja kenkiin, jotka peittivät nahkapoimut.
Silti hän ei kertaakaan valittanut tai katunut syntymäänsä. Hän kulki aina leuka pystyssä ja hymy huulillaan ja antoi mahdollisten haukkujen mennä ohi korviensa.
Tosin hänen elämässään oli myös kapinallisvaihe. Hän ei totellut äitiään, ei isovanhempiaan ja teki miten itse lysti. Tästä tuli myöhemmin ainakin hetkeksi ongelmia, Séraphinin silloisen ystävän yllytettyä häntä halkaisemaan kielensä (tongue split). Äitihän tästä ei ollut ollenkaan iloinen, saatika isovanhemmat, mutta tehty mikä tehty ja jos siihen yritettiin kajota taioin, karkasi Sera ulos.
Tämä kapinallisuus kesti vain vuoden, kunnes hänen kapinallishenkinen ystävänsä muutti Amerikkaan. Ja koska ei ollut enää ketään näyttämässä huonoja tapoja, Séraphinin tavat paranivat. Jopa kielen halkaisu oli annettu anteeksi, kun poika itse ei sitä katunut, vaikka sen ottamista ei oltukaan harkittu tai hankittu laillisin keinoin (vanhemman luvalla / täysi-ikäisenä).
12-vuotiaana Séraphin näki ensimmäisen ihmisen kuoleman. Hän oli ollut palaamassa kotiin kaupungilta, kun hän oli törmännyt puukotustapaukseen kujalla. Tekijä pakeni ja Sera yritti auttaa haavoittunutta uhria. Tuo kuitenkin kuoli nopeasti verenhukkaan nuoren pojan syliin.
Tekijä saatiin kiinni kuukauden päästä ja Séraphin pääsi syytteistä.
Kun alue näytti viimein olevan turvattu, tuon pitkän liki kymmenvuotisen työn jälkeen, muutti Océane poikansa kanssa Ranskaan isovanhempiensa taloon, jonka viimeinen asukki oli kuollut muutamia kuukausia aikaisemmin, ja jättänyt talon perinnöksi lapsenlapselleen.
Kun Séraphinin oli aika aloittaa opiskelunsa taikakoulussa, hän kulki kreikassa asti opiskelemassa ensimmäiset vuodet, kunnes 15-vuotta täytettyään siirtyi Châteauhun.
SUHTEET
Äiti: Océane Desrosies (noita, ranskalainen)
Isä: Stylianos Meganos (seireeni, kreikkalainen)
Isoäiti: Avra Desrosies (os. Antoniou) (noita, kreikkalainen)
Isoisä: Nicolas Desrosies (velho, ranskalainen)
Tavatut: -
Ihastukset: -
Rakastettu: -
Vihamiehet: -
Ystävät: -
NIPPELITIETOA
- Rakastaa uimista, varsinkin meressä.
- Pelkona Seralla on miekkavalaat, valkohait ja kuivuus, jonka vuoksi mörkö voi ottaa näistä jonkun muodon.
- Kantaa yleensä mukanaan vesipulloa.
- Osaa hyvin vesiloitsun (aquatulio / aquamenti)
- Seralla on silmissään hajataittoa, jonka vuoksi hän käyttää laseja.
- Osaa sujuvasti kreikkaa ja ranskaa, sekä jollain tavoin venäjää ja englantia. Muita kieliä ei ole alkanut opettelemaan.
VAHVUUDET JA HEIKKOUDET
+ Kykenee hengittämään vedessä
+ Nopea uimari
+ Ymmärtää jollain tavalla vesinisäkkäitä
- Ei selviä pitkiä aikoja ilman vettä
- Iho kuivuu nopeasti ja on herkkä ollessaan liian kuiva (halkeilee)
- Herkkä liialliselle kuumuudelle, ellei ilmassa ole paljon kosteutta
SUOSIKIT
- Lempiväri on sininen
- Lempieläimiin kuuluvat liitokalat, valaat ja delfiinit
- Lempiotukset ovat hippokamppi ja thestral
- Lempivuodenaika on kesä
- Lempiruoka on erilaiset merenelävät, äyriäiset ja kalat
- Lempiherkku on maitosuklaa
INHOKIT
- Inhokkiväri on magenta
- Inhokkieläimet ovat valkohai, tiikerihai ja miekkavalas
- Inhokkiotus on mörkö (ei ole kiva kohdata omaa pelkoaan)
- Inhokkivuodenaika on syksy
- Inhokkiruoka on kaalipata, -keitto ja -kääryleet
Kuvat ja tekstit (c) Xenomorphier, ellei toisin mainita
