Junassa on tunnelmaa

[London Morel]

// Selvä! Mitä jos me Inés pelataan vielä pari peliviestiä ja lopetetaan sitten? //

[Inés Ortega]

// Anteeksi kamalasti, että tänne vastaamisessa on kestänyt näin tuhottoman kauan! Aluksi en huomannut Effien laittamaa viestiä, ja nyt viimeiset viikot olen ollut hirveän kiireinen :< Lupaan vastata tänne viimeistään ensi viikonloppuna niin saadaan peli hiljalleen lopeteltua. //

[Inés Ortega]

Kotona syödystä aamupalasta oli kulunut jo huomattava aika, ja Inéksellä alkoi olla jo nälkä todenteolla. Londonin valikoidessa syömisiä välipalakärrystä, Inés mutusteli ostamansa kurpitsaleivoksen. Effie ei nähtävästi ollut nälkäinen, sillä tämä ei ostanut mitään. Hetken päästä London palasi istumaan kädessään rasiallinen suklaasammakoita. Poika avasia rasian ja tarjosi sammakoita Effielle ja Inékselle otettuaan itsekin yhden. "Ai, kiitos", Inés tokaisi väläyttäen pikaisen hymyn ja napaten yhden suklaasammakon rasiasta.

Effiekin otti Londonin tarjoaman suklaasammakon ja ilmoitti sitten lähtevänsä katsomaan, josko hän löytäisi muita jatko-opiskelijoita. "Näkyillään koulussa!" Inés huikkasi tytön perään. Vaunuosaston oven sulkeuduttua Inés siirtyi näpertämään suklaasammakkoaan auki. Pian kääreestä paljastui suklaasammakko sekä niiden mukana tuleva keräilykortti. Mutustaessaan suklaataan Inés vilkaisi korttia, jossa komeili vanhan, keltasilmäisen miehen naama. "Herpo Inha", Inés tokaisi tuhahtaen ja heitti kortin vierelleen junan penkille. "Sinä saat sen, jos haluat", hän sanoi Londonille viitaten korttiin. Inés ei välittänyt keräillä kortteja henkilöistä, jotka eivät olleet hänen silmissään saavuttaneet mitään merkittävää. Eikä tyttö laskenut basiliskien kasvattamista ja hirnyrkkien luomista millään muotoa merkittäviksi saavutuksiksi.

"No, kerro jotain Châteausta", Inés pyysi Londonilta. Hän toivoi syvästi, että tulisi viihtymään Châteaussa paremmin kuin Beauxbatonsissa, jossa hän oli usein joutunut kahnauksiin etenkin tiukkojen opettajien kanssa. "Ovatko opettajat mukavia vai samanlaisia hutsun papanoita kuin Beauxbatonissa?" tyttö virnisti ja lisäsi vielä: "Mikäli oikein ymmärsin, opettajakaarti on pitkälti uusiutunut."

//Sori tuplaviestitys! Ajattelin laittaa uutena viestinä, että huomaat vastanneeni tänne. //

[London Morel]

Molemmat tytöt ottivat Londonilta suklaasammakon ja kiittivät nätisti. London hymyili heille molemmille. Pian Effie ilmoitti kuitenkin lähtevänsä pois vaunusta etsimään muita jatko-opiskelijoita. London ei pannut tytön lähtöä lainkaan pahakseen, sillä hän ymmärsi, että tyttö halusi kaverustua myös muiden opiskelijoiden kanssa. Itseasiassa myös London halusi tutustua hieman paremmin Inésiin. "Joo, nähdään!", London komppasi tyttöä, ja Effie poistui vaunuosastosta.

"Herpo Inha", kuului Inésin tuhahdus, ja London käänsi katseensa sulkeutuneesta vaununovesta tuota tyttöä kohti, "Sinä saat sen, jos haluat". Tyttö heitti kortin junan penkille. Ilmeisesti hän ei pitänyt suklaasammakkokorttien keräilystä.

"Kiitti", London vastasi ja nappasi kortin penkiltä, "Ennen ajattelin, että näitten keräily on ihan turhaa, mutta nyt olen alkanut keräilemään. Mulla tosin on jo Herpo Inha, mutta onpahan nyt varuilta kaksi, jos toinen sattuu häviämään", poika kertoi, virnisti tytölle ja tunki kortin farkkujensa takataskuun.

"No, kerro jotain Châteausta", Inés vaihtoi puheenaihetta ja London oli tottakai valmiina vastaamaan tuon kaikkiin kysymyksiin, "Ovatko opettajat mukavia vai samanlaisia hutsun papanoita kuin Beauxbatonissa? Mikäli oikein ymmärsin, opettajakaarti on pitkälti uusiutunut", tyttö sanoi ja London naurahti.

"Hutsun papanat on joillekin meidän opettajille ihan liian laimea ilmaisu", poika kertoi, "Esimerkiksi professori Molina on aivan kamala. Ennustus on muutenkin todella tyhmää ja Mölinä tekee siitä entistä tyhmempää. Sen sijaan professori Evans, rehtori, on tosi mukava. Hän opettaa muodonmuutoksia. Noista uusista opeista en tosiaan tiedä vielä mitään, mutta toivottavasti ne on mukavia". Poika alkoi pohtia mielessään, millaisia tulevat opettajat voisivat olla. Hän toivoi kovasti, että osa heistä olisi Châteaun entisen rehtorin, professori Everettin, kaltaisia. Tuo nainen osasi sekä opettaa hyvin että näyttää hyvältä.

[Inés Ortega]

London nappasi kiittäen Inéksen tarjoaman suklaasammakkokortin. "Ennen ajattelin, että näitten keräily on ihan turhaa, mutta nyt olen alkanut keräilemään. Mulla tosin on jo Herpo Inha, mutta onpahan nyt varuilta kaksi, jos toinen sattuu häviämään", poika sanoi virnistäen ja tunki sitten kortin housujensa taskuun.

"Minäkin kyllä keräilen, mutta periaatteesta vain sellaisten henkilöiden kortteja, jotka ovat oikeasti saavuttaneetkin jotain merkittävää", Inés tokaisi. "Herra Inha voi ihan huoletta jäädä kokoelmani ulkopuolelle", hän jatkoi heilauttaen aukinaiset punaiset kiharansa toiselle olalleen.

Inéksen esitettyä kysymyksensä Châteaun opettajistosta London naurahti tytön käyttämälle ilmaisulle hutsun papanat. "Hutsun papanat on joillekin meidän opettajille ihan liian laimea ilmaisu", London tokaisikin saaden Inéksen jo ajattelemaan pahimpia mahdollisia kauhuskenarioita.

"Esimerkiksi professori Molina on aivan kamala. Ennustus on muutenkin todella tyhmää ja Mölinä tekee siitä entistä tyhmempää. Sen sijaan professori Evans, rehtori, on tosi mukava. Hän opettaa muodonmuutoksia. Noista uusista opeista en tosiaan tiedä vielä mitään, mutta toivottavasti ne on mukavia", poika selitti eikä Inés voinut olla virnistämättä Londonin vararehtorista käyttämälle nimitykselle.

Hän oli kuitenkin hieman huolissaan siitä, oliko professori Molina todella niin ankea kuin poika väitti. Ennustus kun oli Inéksen mielestä yksi mielenkiintoisimmasta aineista kaikesta vaikeudestaan huolimatta. Lisäksi hänen korvaansa särähti se, mitä London sanoi ennustuksesta. Mielipideasioista oli kuitenkin aivan turha kiistellä, ja niimpä Inés jättikin kommentin omaan arvoonsa.

"Niin, toivon tosiaan, että ne uudet proffat ovat mukavia tai edes siedettäviä, koska minä en todellakaan aio alistua minkään mielivaltaisen pompottelun kohteeksi", Inés julisti päättäväisenä. Tytön silmissä välkkyi uhmakkuutta, joka kieli, ettei hän pilaillut sanoessaan niin.

// No, jopas on tönkköä ja mielikuvituksetonta, mutta tulipahan nyt ainakin vihdoin vastattua :D Peli on venynyt sen verran pitkälle aikavälille, että on varmaan parasta lopettaa se seuraaviin viesteihin. Olisiko liian epäaitoa olla jo tässä vaiheessa perillä Poudlardinessa vai lopetammeko pelin jollain muulla tapaa? //

[London Morel]

Inéskin vastasi keräävänsä suklaasammakkokortteja, mutta vain niiden henkilöiden osalta, jotka olivat oikeasti saavuttaneet elämässään jotain merkittävää. London kohautti harteitaan. Ei hänenkään mielestä pimeässä taikuudessa ei ollut mitään hienoa, mutta kortin kuva oli silti kieltämättä tyylikäs ja sopi hyvin mukaan kokoelmiin.

Tyttö kuunteli pojan kertomukset koulun opettajista, ja London toivoi, ettei vain aiheuttaisi tytölle mitään traumoja ennen lukukauden alkua. "Niin, toivon tosiaan, että ne uudet proffat ovat mukavia tai edes siedettäviä, koska minä en todellakaan aio alistua minkään mielivaltaisen pompottelun kohteeksi", tyttö tokaisi varsin itsevarmasti, ja London naurahti, taas. Ei siksi, että tytön puheet olisivat olleet naurettavia, vaan siksi, että hän pystyi selkeästi kuvittelemaan, kuinka tyttö pistäisi hanttiin koulun ärsyttävimmille opettajille.

...


Kaksikko jutteli junamatkan aikana niitä näitä. London kertoili tytölle hieman itsestään, koulusta sekä aikaisemmista lukuvuosien tapahtumista. Poika nautti tytön seurasta, sillä tuo osasi olla rento ja huumorintajuinen. Lisäksi aika kului tuo seurassa todella nopeasti. Pian juna jarrutti merkiksi siitä, että oltiin saavuttu päätepysäkille.

"Ollaanko me jo perillä?", London kysyi huudahtaen, "Jes, kohta päästään syömään". Pojan maha murahti merkiksi siitä, että pian tarvittiin taas jotain vatsantäytettä. London avasi matkalaukkunsa, otti esiin koulukaapunsa ja veti sen t-paitansa päälle. Vaikka opiskelu ei poikaa tällä hetkellä juuri kiinnostunut, odotti hän innolla lukuvuoden alkua.

// Pistin peliin vähän vauhtia. :D Seuraava peliviesti voisi olla vaikka minun viimeinen. //

[Mila Molina]

Pelin pisteytys:

London Morel, Gryffondor: 25
Effie Solender, Jatko-opiskelija: 14
Inés Ortega, Serdaigle: 21

Tämä on väliaikainen pisteytys, saatte halutessanne vielä jatkaa peliä. Jos pelaatte pelinne loppuun, saatte kaikki 5 lisäpistettä.