Uusi alku, uusi maailma

Lukuvuoden 2014-15 asiat löytyvät arkistoituna täältä.

Uusi alku, uusi maailma

ViestiKirjoittaja Neofytos Spirosinpoika » 06 Kesä 2015, 18:12

//Tämä on avoin peli ja järjestys tulee sitä mukaa, mitä ihmiset mukaan ilmestyy
Toukokuu 2015//


Kookkaan puisen laatikon kolahtaessa maahan, sen sisältö ei liikahtanutkaan. Mutta kun uuden maailman vieraat tuoksut ja äänet saavuttivat otuksen nenän ja korvat, avasi tuo uniset silmänsä. Hän ei nähnyt mitään muuta kuin kuivaa heinää ja puisen laatikon seinän, jonka yläosaan tehdyistä rei'istä aurinko pääsi valaisemaan muuten niin pimeää loukkoa.

Neofytos hieraisi tassullaan kasvojaan, ennen kuin nousi varovasti istumaan, edelleen päästä hieman pyörällä. Hän tiesi, että hänet oli viimein myyty eteenpäin. Hän ei uskonut kuitenkaan, että nukutusaineen olisi vielä pitännyt lakata vaikuttamasta. Henkilöt olivat liian epäileväisiä otuksia kohtaan, varsinkin heitä mantikoreja, vaikka Neo oli monta kertaa yrittänyt vakuuttaa henkilöt siitä, ettei hän heitä ikinä satuttaisi omasta tahdostaan.

Nuori mantikori kurkkasi laatikon reiästä ulos. Maailma oli kirkas ja kesäinen ja se tuoksui niin hyvältä. Kukilta, tuoreelta nurmikolta, mullalta ja kiveltä. Ainoa mitä hän kaipasi oli meren suolainen tuoksu. Mutta kyllähän tämäkin kelpasi.
Neo kiinnitti tuoksujen jälkeen huomionsa paremmin ympäristöönsä. Hän ei paljoakaan nähnyt rei'istä, mutta sen minkä hän näki, sai mantikorin haukkomaan henkeään.
Rakennus, jonka pihalla hän laatikkoineen oli, oli valtava! Hän ei ollut ikinä nähnyt yhtä valtavaa rakennusta kuin tämä, mikä kohosi hänen laatikkonsa edessä.

Ketään ei vielä näkynyt, mutta hajut sanoivat, että ympärillä oli paljonkin henkilöitä. Missä hän siis oli? Jonkun varmasti pitäisi olla vastassa. Olihan vastaanottajalle ilmoitettu? Hän uskoi niin, mutta kenties vastaanottaja oli myöhässä.
Mutta olisikohan paikalla ketään muuta, joka viittisi avata laatikon, jotta nuorukainen pääsisi oikaisemaan kunnolla jalkansa?

"Haloo? Onko siellä ketään?" Neofytos uskaltautui viimein huikkaamaan. Hän ei tiennyt missä maassa hän oli, lähtö oli tullut niin nopeasti, mutta hän oletti englannilla pärjäävän ainakin näin alkuun. Hän oli kuullut, että englanti oli yleiskieli, mitä kaikkialla maailmalla osattiin.
"Täällä on hieman tukala olla", hän jatkoi hieman hiljempaa, kuin enemmän itselleen puhuen kuin kenellekään mahdolliselle kuulijalle.

Neofytos istui paikoillaan ja odotti kuulevansa puhetta tai askeleita, jotka kertoisivat jonkun olevan pihalla.
Sosiaalinen ilopilleri, mantikori, joka ei tekisi kärpäsellekään pahaa.
Neofytos Spirosinpoika
Muut hahmot:
16-vuotias albino gryffondor Gwyn D'Cruze, osaveela
Ahanu Levesque, 18-vuotias jatko-opiskelija suurella salaisuudella
Avatar
Neofytos Spirosinpoika
 
Viestit: 153
Liittynyt: 03 Kesä 2015, 19:23

Re: Uusi alku, uusi maailma

ViestiKirjoittaja Rose Hill » 06 Kesä 2015, 18:34

Rose käveli käytävää pitkin ulkoovia päin. Hän huomasi laatikon oven edessä. "mikä tuo on" Rose kysyi laatikolta ihmeissään ja vastausta odottamatta ryntäsi laatikon luo ja avasi sen. Sisällä oli mantikori. Rose kiljaisi ja hyppäsi ilmaan hän ei nimittäin ollut ennen nähnyt mantikoria muualla kuin kirjoissa. "kuka sinä olet?" Rose kysyi rauhoiduttuaan mantikorilta. Hän ei edes huomannut vanhempaa tyttöä vieressään vaikka hän puhui.
Viimeksi muokannut Rose Hill päivämäärä 07 Kesä 2015, 09:08, muokattu yhteensä 1 kerran
4-luokkalainen Gryffondor Rose Hill. Koulun fiksu ilopilleri joka keksii aina jotain hauskaa tekemistä. Käärmessuu ja jästisyntyinen.
Avatar
Rose Hill
Oppilas
 
Viestit: 423
Liittynyt: 25 Touko 2015, 20:28

Re: Uusi alku, uusi maailma

ViestiKirjoittaja Ronja Blomroos » 06 Kesä 2015, 22:50

// Oho, Rosepa pisti vauhtia peliin. Olisin niin mielelläni Ronjallakin tutkinut hieman ensiksi laatikkoa. No, korjaan tilanteen niin, että Ronja saapui laatikolle ennen Rosea. //

Oli ihanan aurinkoinen alkukesän päivä. Juuri sellainen, josta Ronja oli haaveillut koko viileän kevään. Taivaalla ei näkynyt pilven pilveä, ja kävi vain hento tuulen tuiverrus. Oli juuri sellainen ilma, jolloin ei pitäisi huolehtia kokeista tai koulunkäynnistä, ja Ronja noudatti tätä ohjetta. Tällaisella ilmalla parasta oli vain sulkea silmänsä ja nauttia ihanasta auringon lämmöstä. Ronja seisoi koulun pihalla silmät ummessa ja tyhjensi mielensä ajatuksista. Hän vain oli ja imi itseensä kaiken auringon valon, jonka saattoi. Elämä oli ihanaa.

Ronjalta katosi tyystin ajantaju. Hento tuulenvire tuiversi kevyesti tytön hiuksia. Sitten tyttö avasi silmänsä. Ronja räpytteli silmiään hetken tottuakseen uudestaan kirkkauteen ja lähti sitten kävelemään koulun pääovea kohti. Hänellä alkoi olla jo kova nälkä - seisominen auringossa vei helposti kaikki voimat.

Ennen kuin tyttö pääsi pääovelle saakka, hänen katseeseensa osui jotain outoa ja ihmeellistä; suurikokoinen, puinen laatikko makasi koulurakennuksen edustalla. Ronjan silmiin se näytti hieman epäilyttävältä - ei kouluun ennen ollut lähetetty noin isoa pakettia. Tyttö asteli reippain askelin laatikon luo ja kiersi sen. Hän kurkkasi sisään laatikon yläosaan tehdyistä rei'istä, mutta näki sen sisällä vain pimeyttä. Ehkä se oli tarkoitettu rehtorille, mutta sitä ei ollut jaksettu kuljettaa rehtorin huoneeseen. Tai ehkä laatikko oli Ronjalle. Tytön mielikuvitus alkoi laukata, hänen miettiessä mahdollisuuksia laatikon sisällöstä. Ehkä siellä oli myöhäinen syntymäpäivälahja hänelle tai ehkä yllätys karkkikaupasta tai... Tytön ajatukset keskeytti outo ääni.

"Haloo? Onko siellä ketään?", kuului laatikosta.

Ronja säpsähti. Oliko laatikko juuri puhunut hänelle?

"Täällä on hieman tukala olla", laatikko jatkoi puhumistaan, nyt hieman hiljemmalla äänellä.

Ronja kavahti uudestaan ja astui askelen taaemmaksi. Nyt oli tapahtunut jotain todella epäilyttävää. Laatikko oli puhunut hänelle, tai pikemminkin sen sisältö. Laatikko oli joko kirottu tai sitten sen sisällä oli joku ihminen, joka oli jonkin asian vuoksi joutunut laatikkoon. "Miten sinä olet sinne joutunut?", Ronja esitti kysymyksen laatikon sisällölle, kuka siellä ikinä sattui olemaankaan. Miksi ihmeessä joku ihminen oli lukittu laatikkoon? Oliko hänelle kenties annettu jokin rangaistus?

Ronja ei ollut ainut pihan oppilaista, joka oli kiinnittänyt huomionsa laatikkoon. Hänen rinnalleen asteli myös lyhyt, laiha, ruskeahiuksinen, nuori tyttö, joka ilmaisi kiinnostuksensa laatikkoa kohtaan. "Mikä tuo on?", tyttö kysyi ja asteli lähemmäs laatikkoa.

"Laatikko", Ronja vastasi vitsikkäästi tytön kysymykseen.

Yhtään sen enempää odottamatta tai harkitsematta uusi tyttö avasi laatikon. Sillä samalla sekunnilla, kun hän oli saanut laatikon kannen auki, tuo tyttö kiljaisi ja hyppäsi ilmaan. Hän oli selvästikin säikähtänyt jotain. Ei kai laatikossa mitään niin pelottavaa voinut olla? Ronjankin oli pakko saada tietää, kuka laatikossa oli. Hän asteli hieman varauksella laatikon luo ja kurkkasi sen sisään. Sen sisällä ei ollutkaan ihminen, vaan...

"Mantikori!", Ronja kiljahti. Tyttö rakasti mantikoreja ja muita taikaolentoja yli kaiken ja oli positiivisesti yllättynyt laatikon sisällöstä. Hän kyllä tiesi, että mantikori oli vaarallisuusluokitukseltaan XXXXX eli erittäin vaarallinen, mutta kun ne osasivat olla niin suloisia. Tytön käsitys suloisuudesta ehkä poikkesi oleellisesti muiden käsityksistä, mutta eihän ihmisen, leijonan ja skorpionin yhdistelmä voinut olla mitään muuta. Lisäksi tämä yksilö ei voinut olla kovinkaan vaarallinen, sillä se oli puhunut aika ystävällisesti.

"Kuka sinä olet?", uusi tyttö kysyi mantikorilta. Hän oli vihdoin saanut itsensä rauhoittumaan.

"Ja mitä sinä täällä teet?", Ronja esittin lisäkysymyksen. Hänellä ei ollut mitään sitä vastaan, että mantikori saapui Châteauhun, mutta olihan se outoa ja ihmeellistä. Jos mantikori osoittautuisi tosi mukavaksi ja vaarattomaksi, tyttö voisi antaa sille makuupaikan oman sänkynsä jalkopäästä.
Ronja Blomroos (24): Ärsyttävä ja hieman lapsellinen jatko-opiskelija. Tämä sosiaalinen, äkkipikainen ja huomiota rakastava tyttö on sydämeltään Serpentard.
Muut hahmoni: Mila Molina, London Morel & Michelangelo Pele
Avatar
Ronja Blomroos
Alumni
 
Viestit: 246
Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:15
Tupa: Serpentard

Re: Uusi alku, uusi maailma

ViestiKirjoittaja Valerie Sweet Leblanc » 07 Kesä 2015, 18:22

Valerie oli ollut pihalla lukemassa kirjaa gäätänsä, Vialranan kanssa, kun olikin alkanut niin vietävästi ramaisemaan ja hän olikin nukahtanut nurmikolle, kirja kasvojensa päällä, Vialrana käpertyneenä kylkeen.
Tyttö tuhisi onnellisen tietämättömänä laatikosta, mutta Vialrana oli nostanut päätään, laatikon tultua ja muiden uteliaiden kerääntyessä sen ympärille.
Katti vilkaisi Valerieta, sitten laatikkoa ja taas Valerieta. Se nousi ja pehmeällä tassullaan tökki tyttöä, yrittäen herättää tämän. Jos laatikosta jotain pahaa tulisi, olisi parempi olla hereillä ja valmiina, kuin kuorsata kuin tukkimies.

Kun laatikon tutkijat kävivät kärsimättömiksi ja vain avasivat laatikon, gäätä tuhahti toisten harkitsemattomuudelle, mutta kun kaksijalkaiset alkoivat metelöimään, havahtui Valeriekin yllättäen unestaan.

"Mitä? Kuka? Missä? Häh?" Tyttö älähti yllättyneenä nousten istumaan, kirjan pudotessa hänen kasvoiltaan hänen syliinsä ja melkein gäätän päälle, mikä sai ärtyneen sähähdyksen katista.

Valerie ei noteerannut Vialranaa, vaan katse tarkentui hälinään jonkin laatikon ympärillä. "Laatikko?" Hän mutisi hieman unenpöpperöisenä, hieroi silmiään ja yritti nousta seisomaan nopeasti, mutta päätyi vain takaisin maahan, älähtäen ilmojen karatessa keuhkoista.
Gäätä pudisteli päätään ja lähti laatikkoa kohti ennen tyttöä, että jos ensin selvittäisi, oliko se vaarallinen, ennen kuin Valerie päättäisi tunkea päänsä sinne.

Kun gäätä kuuli sanan "mantikori", se heti pörhistäytyi, sillä se kuulosti pahalta. Ei sillä ollut muistikuvaa mistään mantikoreista, mutta jos se ei ollut gäätä, se oli paha.
Valerie pääsi äheltämään itsensä seisaalleen ja riensi laatikkoa kohti uteliaana sen sisällöstä. "Mitä mitä täällä on? Mantikori?" Tyttö heti uteli paikallaolleilta, näiden jo juteltua laatikon kanssa.
Valerie Sweet Leblanc
Oppilas
 
Viestit: 12
Liittynyt: 05 Kesä 2015, 19:30

Re: Uusi alku, uusi maailma

ViestiKirjoittaja Neofytos Spirosinpoika » 07 Kesä 2015, 18:27

// Järjestys on tällä hetkellä siis Neofytos, Rose, Ronja ja Valerie. Järjestys muuttuu kuitenkin, jos joku uusi pelaaja sattuu laittamaan viestiä johonkin väliin.
Ja Rose tosiaan pisti peliin vauhtia : D Oletin, että laatikon avaamisessa olisi mennyt vähän kauemmin, mutta käyhän se näinkin.
Ja oletan tosiaan nyt, että tytöt puhuvat Ranskaa : D Mainitkaa, jos näin ei ole.//


Huhuiltuaan laatikon sisuksista, Neofytos kuuli silloin askeleet. Hän kääntyi hieman nähdäkseen toisesta reiästä ulos. Hän ei nähnyt ihmishahmoa kunnolla, mutta saattoi arvata tuon olevan nuori nainen.
Neo ei ehtinyt sanoa mitään muuta, kun tyttö esitti hänelle kysymyksen. Kielestä päätellen hän oli tullut Ranskaan.
"Minut laitettiin tänne matkan ajaksi", Neofytos vastasi, vaihtaen puhutun kielen Ranskaan. Se ei ollut täydellistä, mutta kyllä siitä selvää saisi.

Toiset lähestyvät askeleet kiinnittivät mantikorin huomion. Neofytos kääntyi uudelleen katsomaan toisesta reiästä ulos, nähden lyhyemmän tytön tulevan kohti, ihmetellen laatikkoa.
Neo kallisti päätään ja perääntyi uuden tytön tullessa aivan laatikon viereen ja avatessa kannen muitta mutkitta. Oliko laatikko tosiaan ollut noin helppo avata? Neohan olisi voinut lähteä minä hetkenä ulos laatikosta, jos olisi halunnut ja tajunnut. Olivatpa paketin lähettäjät olleet varomattomia.

Laatikon avannut vaaleatukkainen tyttö kiljahti ja säikäytti myös varuillaan olevan nuoren mantikorin. Sen sijaan, että Neofytos olisi loikannut ulos laatikosta tai heilauttanut tappavaa, suojattua, pyrstöään, hän kyyristyi matalammaksi, korvat harjaa vasten painautuneena.
Sitten ensimmäinen paikalla ollut tyttö tuli myös kurkkaamaan laatikkoon ja tuon kiljaisu vaikutti paljon innostuneemmalta kuin kauhistuneelta. Sentään jotain hyvää.
"Minä tiedän, ei tarvitse kiljua", Neofytos sanoi nostaen korvansa varovasti pystyyn, kuin peläten jonkun vielä kiljuvan lisää. Eivätkö kiljujat tajunneet, että hänellä oli herkät korvat?

Onneksi tilanne vaikutti rauhoittuneen ja kiljumisen sijaan tytöt esittivät hänelle kysymyksen. Neofytos oikaisi ryhtiään hieman rentoutuen, istuen edelleen laatikon pohjalla kuivien heinien päällä. Mutta kun laatikon kansi oli viimein pois paikoiltaan, pystyi hän istumaan paljon suoremmassa ja mukavammassa asennossa.
"Olen Neofytos Spirosinpoika, mantikori", punaharjainen mantikori esittäytyi ja väläytti ystävällisen hymynsä, tarkastellessaan samalla kolmea tyttöä, josta kolmas oli näyttänyt vasta tulevan paikalle. "Ja mikä on tämä 'täällä'? Tiedän vain sen, että minut on lähetetty jollekulle, jonnekin, mutta syytä en tiedä", hän selitti kääntäessään punaoranssin katseensa tyttöjen takana olevaan suureen rakennukseen, selvästikin uteliaana tietämään mikä se oli. Gäätää mantikori ei ollut huomannut sen jäätyä laatikon varjon taa.
Sosiaalinen ilopilleri, mantikori, joka ei tekisi kärpäsellekään pahaa.
Neofytos Spirosinpoika
Muut hahmot:
16-vuotias albino gryffondor Gwyn D'Cruze, osaveela
Ahanu Levesque, 18-vuotias jatko-opiskelija suurella salaisuudella
Avatar
Neofytos Spirosinpoika
 
Viestit: 153
Liittynyt: 03 Kesä 2015, 19:23

Re: Uusi alku, uusi maailma

ViestiKirjoittaja Rose Hill » 07 Kesä 2015, 18:41

Mantikori esittäytyi Neofyytos Spirosinpoijaksi ja kysyi mihin paikkaan oli tullut. Rose vastasi hymyillen "Olet taikakoulu Chateaussa ja minä olen Rose Hill" Rose lähti kiertämään laatikkoa ihan kuin etsien jotain merkkejä mistä laatikko oli lähetetty ja mihin menossa. Hän löysi lapun laatikon toiselta puolelta ja kyykistyi tutkimaan sitä. "Tässä ei lue mistä olet tullut mutta olet menossa tänne" Sitten hän lisäsi "mistä tulet?". Rose kiersi takaisin laatikon oikealle puolelle ja alkoi taas puhua nyt vahingossa käärmeskielellä koska ei vielä pysty hallitsemaan sitä "onko siellä laatikossa kivaa? Miksi olet täällä tiedätkö?"

//juu Rose ainakin puhuu Ranskaa ja Rose on vähän utelias että juuh :3//
4-luokkalainen Gryffondor Rose Hill. Koulun fiksu ilopilleri joka keksii aina jotain hauskaa tekemistä. Käärmessuu ja jästisyntyinen.
Avatar
Rose Hill
Oppilas
 
Viestit: 423
Liittynyt: 25 Touko 2015, 20:28

Re: Uusi alku, uusi maailma

ViestiKirjoittaja Ronja Blomroos » 07 Kesä 2015, 23:38

// Ranska sopii mainiosti! //

Mantikori ei näyttänyt olevan ensitapaamisesta yhtä innoissaan kuin Ronja. Tuo kyyristyi matalaksi ja korvat painautuivat taaksepäin. Ronja tiesi mitä se tarkoitti - mantikori oli oli peloissaan ja halusi ehkä vähän omaa rauhaa. Tyttö astui muutaman askeleen taaemmaksi, mutta odotti malttamattomana, että mantikori tekisi seuraavan siirtonsa.

"Minä tiedän, ei tarvitse kiljua"

Mantikori vastasi ja nosti hitaasti korvansa pystyyn. Ronja nousi varpailleen, jotta näki kauempaa paremmin laatikon sisälle. Seuraavaksi mantikori esitteli itsensä Neofytos Spirosinpojaksi. Ronja hymähti tämän nimelle. Nimi oli aika hauska. Mantikori ihmetteli olinpaikkaansa sekä syytä, miksi hänet oli tänne lähtetty. Rose kertoi mantikorin saapuneen Taikakoulu Châteauhun ja kysyi, mistä tuo oli tullut tänne. Lopuksi tyttö suhisi jotain kummallista. Ronja kohotti kulmiaan tytölle. Nuori tyttö ei tainnut vielä tietää, että mantikori puhui ihan ihmisten kieltä eikä ymmärtänyt mitään suhinaa.

Paikalle saapui pian myös pitkät vaaleat hiukset omaava kaunis tyttö. Tyttö oli Ronjaa lyhyempi, mutta vain hieman häntä hoikempi. Tuo vaikutti ystävälliseltä ja oli muiden tapaan kiinnostunut mantikorista. Tytöllä oli mukanaan myös gäätä, joka tuntui suhtautuvan mantikoriin hieman varauksella. Ronjakin piti gäädistä, tosin ne eivät olleet aivan niin mielenkiintoisia kuin mantikorit, koska niitä näki useammin. Samalla kun Ronja puhui mantikorille, hän ojensi toisen kätensä gäätän suuntaan ja odotti, josko tuo tulisi haistelemaan sitä.

"Sinut on varmaan lähetetty minulle", Ronja sanoi mantikorille puoliksi vitsillä ja puoliksi tosissaan, "Pitäisin sinusta hyvän huolen". Ronja katseli mantikoriin päin ja uskaltautui taas ottaa askelen eteenpäin. Näytti siltä, ettei mantikori pelännyt enää niin paljoa.
Ronja Blomroos (24): Ärsyttävä ja hieman lapsellinen jatko-opiskelija. Tämä sosiaalinen, äkkipikainen ja huomiota rakastava tyttö on sydämeltään Serpentard.
Muut hahmoni: Mila Molina, London Morel & Michelangelo Pele
Avatar
Ronja Blomroos
Alumni
 
Viestit: 246
Liittynyt: 11 Joulu 2011, 20:15
Tupa: Serpentard

Re: Uusi alku, uusi maailma

ViestiKirjoittaja Valerie Sweet Leblanc » 08 Kesä 2015, 19:05

Valerie jäi tuijottamaan mantikoria laatikossa kummastuneena. Eivätkö ne olleet vaarallisia petoja? Aggressiivisiakin vielä?
Ei ainakaan tämä kyyristelevä ja kovin aran näköinen yksilö.

Vialrana oli huomannut hänelle tarkoitetun käden ja mulkaisi sitä vain halveksuvasti, kuin katseellaan sanoen "Ettäs kehtaat kurottaa likaisen kätesi minua kohti! Senkin rahvas!"
Gäätä kiersi laatikon ympäri, nuuhkien sitä varuillaan. Se mikä sisällä oli, osasi puhua. Eikö se ollutkaan otus? Onko mantikori jokin uusi sana kaksijalkaisille? Mikä otus siellä olikaan, se ei kyllä haissut kaksijalkaiselle.

Valerie varovaisesti tuli lähemmäs laatikkoa, nähdäkseen Neofytosiksi esittäytyneen otuksen paremmin. Kun yksi paikalla olevista ihmettelijöistä vitsaili, että mantikori olisi hänelle tullut, kääntyi Valerie tämän puoleen hämmästyneenä. "Eihän mantikorit ole lemmikkiainesta? Nehän ovat vaarallisia? Tai.. No Neo ei näytä vaaralliselta, mutta silti.. Kenties pitäisi kutsua joku opettajista selvittämään, miksi Neo tuotiin tänne?" Tyttö ehdotti, vilkaisten toistakin paikalla ollutta, joka puhuikin yhtäkkiä kärmeskielellä.

Gäätäkin oli kuullut kärmeskielen ja kääntynyt katsomaan puhujaa, hieman yllättyneen näköisenä. Ei hän ollut ennen kuullut tuollaista kieltä. Mitä se oli? Mitä tahansa se oliki, ei gäätä pitänyt siitä ollenkaan. Vialrana kuitenkin pudisti toisen kumman kielen mielestään ja meni yhdelle vapaammalle laatikon reunalle ja loikkasi tasapainottelemaan laatikon reunalla, nähdäkseen viimein, mikä ihme kumma otus siellä laatikossa oli.
Nähdessään otuksen, katti sähähti äänekkäästi ja loikkasi pois laatikon päältä, ollen salamana Valerien helmoissa pörhistelemässä turkkiaan ja sähisemässä sille luonnonoikulle, joka näytti niin... Luonnottomalta.
Valerie Sweet Leblanc
Oppilas
 
Viestit: 12
Liittynyt: 05 Kesä 2015, 19:30

Re: Uusi alku, uusi maailma

ViestiKirjoittaja Neofytos Spirosinpoika » 09 Kesä 2015, 17:58

Mantikori näytti yllättyneeltä kuullessaan paikan olevan taikakoulu. Ainoastaan ne kaksi sanaa kertoivat hänelle jo paljon. 'Taika' merkitsi velhoja ja noitia ja paljon taikuutta, jota hän ihannoi, ja 'koulu' tarkoitti opinahjoa, jossa kenties hänkin voisi opiskella taikuutta! Vaikka Neofytos kyllä tiesi, että hänen oli miltei mahdotonta, ellei sitten täysin mahdotonta oppia taikuutta. Se oli sääli.

Roseksi esittäytynyt tyttö esitti kysymyksen liittyen siihen, mistä Neofytos oli tullut. "Tulen Sisiliasta, jossa synnyin. Sukuni on kuitenkin Kreikasta", mantikori kertoi ja hymyili iloisena, kuin ollen ylpeä siitä, että tiesi näinkin paljon maailmasta otukseksi.
Puheen vaihtuessa suhinaksi, Neofytos kallisti päätään kummastuneena. Mitä tuo ääntely oli? Oliko se jotain outoa kieltä vai oliko se vain outoja sihiseviä äänteitä toistensa perään? Kenties niillä ei ollut kuitenkaan mitään merkitystä ja mantikori käänsi katseensa toiseen tyttöön.

Kun pisin tyttö sanoi, että otus olisi lähetetty tuolle, kallisti Neofytos päätään toiselle puolelle kysyvänä. "Onko näin? Onko sinulle ilmoitettu paketin tulosta?" hän kysyi uteliaana. Jos hänen vastaanottajansa olisi näinkin mukava noita, hän tosiaan tulisi viihtymään täällä. "Oh, ja keitä te olette? Sinä esittäydyitkin jo, mutta entä te kaksi?" Neo lisäsi vilkaisten kaikkia kolmea vuorotellen, kääntäen lopulta katseensa sähähtävään gäätään.
Tuollaista otusta hän ei ikinä uskonut näkevänsä. "Se ei taida olla kissa? Ja se on liian pieni leijonaksi", mantikori kysyi enemmänkin puhuen itselleen, tarkastellen kissamaista otusta, joka oli selvästikin säikähtänyt häntä. Hän ei täten kuullut lyhyemmän blondin, kisun omistajan, sanoja.
Neo kurtisti kulmiaan ja nousi laatikosta takajaloilleen, nojaten etutassuillaan laatikon reunaan ja kurottautuessa katsomaan valkoista otusta tarkemmin.
Suuret korvat, tupsupäinen häntä, kookas.. Hän oli lukenut sellaisesta joskus. Mutta miksei hän saanut sen nimeä päähänsä?
"Onko se näätä?" mantikori kysyi viimein, päätään edelleen kallistellen puolelta toiselle.
Sosiaalinen ilopilleri, mantikori, joka ei tekisi kärpäsellekään pahaa.
Neofytos Spirosinpoika
Muut hahmot:
16-vuotias albino gryffondor Gwyn D'Cruze, osaveela
Ahanu Levesque, 18-vuotias jatko-opiskelija suurella salaisuudella
Avatar
Neofytos Spirosinpoika
 
Viestit: 153
Liittynyt: 03 Kesä 2015, 19:23

Re: Uusi alku, uusi maailma

ViestiKirjoittaja Rose Hill » 09 Kesä 2015, 20:55

Neo sanoi että hänen sukunsa on kotoisin kraikasta mutta hän on syntynyt Sisiliassa."Uu haluaisin mennä kreikkaan uudelleen" Rose sanoi. Sitten Neo kysyi mikä eläin gäätä oli ja hetken päästä arveli sen olevan näätä. "no melkein luulen että se on gäätä" Rose sanoi ja hetken päästä sanoi taas "tule pois sieltä laatikosta vai aiotko olla siellä koko päivän. Ja mennään näyttämään sinua rehtorille." Rose kääntyi ja alkoi kävellä kohti ovia.
4-luokkalainen Gryffondor Rose Hill. Koulun fiksu ilopilleri joka keksii aina jotain hauskaa tekemistä. Käärmessuu ja jästisyntyinen.
Avatar
Rose Hill
Oppilas
 
Viestit: 423
Liittynyt: 25 Touko 2015, 20:28

Seuraava

Paluu Lukuvuosi 2014-15

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron