Pimeyden voimat portilla

[Karakatus Kärmes]

Karakatus käveli kohti linnan portteja. Hän sihisi Kärmeskielellä käärmeelleen Kolhokallolle: - Meidän tilaisuutemme on koittanut. Kyllä voi kyllä! Kolhokallo viimein me saamme unelmamme täytäntöön. Meistä tulee isän vasen käsi äiti on oikea mutta me vasen. Viimein koulussa alkaa uusi aika kaikki saastaiset kuraveriset heitetään ulos. On rehtorin puheen aika kyllä heidän hymynsä hyytyy tämän jälkeen!
Aika ottaa sauva esiin.
Karakatus nosti sauvan : - Kalmokalvasus! hän huusi ja taivaalle ilmestyi pimeän piirto. Hän jatkoi portin luona: - Alohomora! portti aukesi ja sisään syöksyi joukko kuolonsyöjiä sauvat ojossa ja heidän perässään sisään astui 198cm pitkä mies mukanaan noin 10 metrinen jättikäärme.
-Olemmeko valmiita? Karakatus kysyi mieheltä.
-Kyllä. mies vastasi. Ja jatkoi: - Olet loihtinut piirron hienoa Karakatus. Eteen päin! Nyt valtaamme koulun!
Huomenna ministeriö! mies heilautti taikasauvaa basiliskin edessä - Nyt voit tappaa. hän sanoi basiliskille kärmeskielellä.

[Benjamin Blanchard]

//peli tapahtuu rehtorin puheen ja ensimmäisen tanssin aikana.

"Entä jos en laita tätä kravattia?" Ross kysyy kärsimättömästi huokaisten.

"Näytät juntilta silloin." Vastaan ja yritän auttaa häntä tumman kravatin kanssa.

"En sinun seurassasi." Hän ivailee ja vilkaisen häntä varoittavasti. Hän oli hankkinut samanlaisen puvun kuin minä, eri värisen tosin. Huokaisen ja kiristän hänen kravattinsa oikein.

"Ulos nyt. Myöhästyttiin puheestakin." Sanon ja Ross kävelee ulos huoneestani. Suljen oven ja kävelen nopeasti kohti suurten salia. Ross nauraa ja sanoo:

"Mitä nyt yhdestä puheesta, tulin juhlimaan tänne." Hän sanoo ja kävelee ripeästi vieressäni. Seikkailtuamme käytävillä hetken ohjeistan Rossin suurten saliin ja sanon itse tarkistavani muutaman jutun. Kävelen linnanporttien ohi ja näin jotain vihreää ulkona. Vilkaisen ulos ja näen pimeänpiirron taivaalla. Otan taikasauvani esille, pimeänpiirto ei merkinnyt hyvää. Kylmä tunne valtasi sisukseni mutta kävelin siitä huolimatta pihalle.

Pysähdyn huomatessani että porteista syöksyi sisään tummia henkilöitä sauvat koholla. Näen myös pienen henkilön heidän joukossaan, jonkun oppilaan. Pihamaalla mateli myös järkyttävän kokoinen käärme.

Kävelen lähemmäs ja tunnistan sen pienen hahmon. Hän oli Karakatus johon olin kerran törmännyt.

"Karakatus! Tule äkkiä pois sieltä!" Huudan hänelle sillä pelkäsin että hänelle kävisi jotain. Ne tummat henkilöt olivat selvästi pimeydenvelhoja, Rossin apu kelpaisi nyt, ajattelen kauhuissani.

[Karakatus Kärmes]

Karakatus kohotti sauvan kohti saapunutta opettajaa ja huusi: - Avada Kedavra!
Loitsu meni reilusti ohi.
-Amikus,Alekto! Vasemmalle! Dolohov,Avery! Oikealle! Taistelkaa! Karakatuksen isä Sylvester huusi.
Kirouksia sateli ympäriinsä yksi osui erääseen ensiluokkalaiseen joka kaatui maahan.
- Mitenkäs professori pärjää? Karakatus kysyi.

[Benjamin Blanchard]

"Avada kedavra!" Karakatus huusi ja osoitti minua sauvallaan. Loihdin nopeasti suojan vaikka kirous menikin ohitseni. Miten noin nuori osasi moisia kirouksia? Ehkä häneen oltiin langetettu komennuskirous tai jotain, ajattelen.

"Amikus, Alekto! Vasemmalle! Dolohov, Avery! Oikealle! Taistelkaa!" Huusi ainakin kahden metrin pituinen mies. Nimet olivat jotenkin tuttuja, ne olivat olleet lehdissä silloin kun olin pieni. Pimeitä nimiä. Neljä velhoa alkoivat pommittamaan minua kirouksilla ja loitsuilla.

"Varjelum!" Huudan ja kuulen Karakatuksen sanovan jotain.

"Karkotaseet!" Huudan sauvaa heilauttaen ja tällä kertaa onnistun. Enää minulla oli vastassani kolme. Tainnutan yhden hahmon ja saan kaksi muuta velhoa perääntymään.

"Mitä te oikein yritätte?!" Huudan hahmoille osoittaen heitä taikasauvallani. Olin sen verran kaukana heistä etten nähnyt heidän kasvojaan.

"Sisällä on kymmeniä velhoja, mitä ikinä aiotte se ei tule onnistumaan!" Huudan heille varoitukseksi ja pysyn kauempana.

[Karakatus Kärmes]

-Me valtaamme koulun vai mitä isä? Karakatus sanoi
-Kyllä. Crappe,Goyle,Jugson,Lestrange,Macnair,Nott,Mulciber,Rookwood tulkaa! Sylvester sanoi muille.
- Kohta professori koulu on vallattu. Karakatus sanoi ja nauroi pehmeää ja kylmää naurua. Hänen äänestään paistoi iva.
-Avada Kedavra! Kidutu! Dolohov huusi.
-Hienoa työtä. Karakatus sanoi tälle.
Eräs ensiluokkalainen käveli ohi.
-Avada Kedavra! Karakatus huusi ja osoitti sauvalla poikaa.

[Benjamin Blanchard]

"Me valtaamme koulun vai mitä isä?" Karakatus sanoi sille pari metriselle miehelle.

"Mitä!?" Kysyn itseltäni ja heiltä. Olin ymmälläni. Mitä hi*toa oli meineillään? Mies jakeli ohjeita yli kymmenelle ystävälleen ja henkilöt alkoivat lähestyä koulua. Ja minä kun vielä olin ajatellut että opettajan työ olisi turvallinen työ? Tämähän meni Aurorin työstä!

"Kohta professori, koulu on vallattu..." Karakatus kertoo ja nauraa kylmästi. Kerrassaan ivallisesti.

"Mitä!" Toistan jälleen.

"Avada kedavra!" Huutaa muuan mies ja heti sen jälkeen lähetän tainnutus loitsun miestä kohti.

"Tainnutu!" Huudan ja osun häneen loitsullani. Mies lentää portista pihalle ja tömähtää maahan kunnon voimalla.

"Kidutu." Taisi olla miehen sanat ennen kuin tainnutin hänet. Karakatus oli sanonut miehelle jotain ja nyt hän katsoi paikalle eksynyttä oppilasta.

"Avada kedavra!" Karakatus huusi ja katsoi kuinka vihreä kirous purkautui hänen sauvastaan. En ehtisi hänen luokseen ajoissa.

"ALAS! KAADU MAAHAN!" Huudan pojalle ja hän tottelee minua ajoissa. Kirous sinkoutuu aivan pojan vierestä mutta ainakin hän oli hengissä. Kiiruhdan pojan luokse ja käsken tämän mennä sisälle hakemaan vaikkapa apua. Pidän katseeni miehissä ja pian vihreitä kirouksia tulee lisää.

"Varjelum!" Huusin joka kerta ja katsoin kuinka poika juoksi sisälle. Varjelum ei tuntunut toimivan tappokirouksiin. Kirous meni aina näkymättömän kilpeni läpi, mutta ohitseni. En ollut koskaan törmännyt tappokiroukseen ja olin melkein unohtanut. Ei sitä kirousta voinut loihtia voimattomaksi. Sitä piti juosta karkuun tai sitä vastaan piti taistella.

"Tainnutu!" Huudan ja tainnutan jälleen yhden hahmon.

"Impedimenta!" Huudan ja kaksi kuolonsyöjää rojahtaa maahan selälleen.

"Hämäyty." Sanon vielä hiljaa ja heilautan taikasauvaani. Yksi miehistä muuttuu yht' äkkiä rennoksi ja istahtaa maahan. Katson nyt sanattomia miehiä.

"Samoin käy teille. Tai pahemmin jos jatkatte!" Huudan heille ja odotan vastausta. Jos he eivät lopettaisi tainnuttaisin joka ikisen tai muuta vastaavaa. Tämän illanhan piti olla mukava, ei näin lähellä kuolemaa.


//kirjotetaanko molemmat vielä yksi roolaus ja lopetetaan siihen? (8

[Karakatus Kärmes]

// Sopii//

-Et voi pärjätä meille yksin! Meitä on enemmän. Karakatus huusi.
-Pysäyttäkää tuo poika! Voi ei se pääsi sisään! Kuulet meistä vielä! Sylvester huusi ja kuolonsyöjät juoksivat ulos ja kaikkoontuivat
-Unhoit..... Karakatus yritti loisia mutta linnasta tullut loitsu heitti hänet selälleen.
-Kuka tuon teki! Karakatus huusi ja katseli kun joku poimi hänen sauvansa maasta.

[Benjamin Blanchard]

"Et voi pärjätä meille! Meitä on enemmän!" Karakatus huusi minulle ja tuhahdan.

"Toistaitoisia kuolonsyöjiä vai?" Naurahdan ja kuolonsyöjät alkaavat kaikoontua pois vähitellen. Mies joka taisi olla heidän johtajansa oli huutanut jotain kun olin käskenyt pojan sisään.

"Kuulet meistä vielä!" Mies huutaa ja kaikkoontuu pois itsekin. Lasken sauvani viimein ja alan ripeästi kävellä Karakatusta kohti.

"Unhoit-" Karakatus oli sanomassa mutta pian hän kaatui maahan selälleen. Minä en tuota loitsua tehnyt.

"Mä jo aloin miettiä että mihin sä jäit!" Kuulen Rossin huudahtavan ja poimin Karakatuksen sauvan maasta.

"Ja mikä läjä tääkin on olevinaan?' Ross ehtii sanoa ja tirskahdan. Katsoin maassa makaavaa Karakatusta ja yritin olla nauramatta.

"Mitä oikein teit hänelle?" Kysyn katsellessani maassa makaavaa Karakatusta.

"Kangistin ja hämäytin." Hän sanoo ja katsoo taivaalle.

"Tuo aiheuttaa kyllä aikamoista paniikkia." Hän mutisee.

"Nämähän kuuluvat työkuvaasi. Olethan Aurori." Sanon katsoen taivaalle. Ross osoittaa sauvallaan taivaalle ja pimeänpiirto katoaa vähitellen. Ross heilauttaa sauvaansa laiskasti Karakatusta kohti jolloin hän pääsee liikkumaan. Autan Karakatuksen ylös ja alan saattamaan häntä sisälle kaavusta kiinni pitäen.

"Professori Molina saa päättää mitä sinulle tehdään." Sanon vakavana ja melko vihaisena. Saatoin hänet Suurten salin ovelle ja laitoin käteni hänen harteilleen.

"Tiedät varmasti että tappokiroukset ja kidutuskiroukset ovat laittomia? En ole varma onko sinuun käytetty komennus kirousta joten..." sanon ja mutisen loitsun.

"Nyt sinussa ei pitäisi olla komennusloitsua, jos sinussa oli semmoinen. Mutta tässä taikasauvasi ja muista. Ei kirouksia." Sanon ja ojennan hänen sauvansa hänelle. Karakatus katoaa nopeasti tanssisaliin. Ross oli jo ehtinyt kadota jonnekkin.
Itselläni ei enää ollut mieli juhlia taikka olla muiden kanssa.

//kiitos pelistä Karakatus. Jos huomasit niin siellä on pieni kohta jossa autohittasin hahmoasi.. :) Unohdin myös että täällä ei pelata minä kertojalla. :/ Jatkossa roolailen hän kertojalla kirjoittaen. XD

[Mila Molina]

Pelin pisteytys:

Benjamin Blanchard: 16 p
Karakatus Kärmes: 11 p