'Darya ei sanokaan minua söpöksi koskaan. Kiitos', lohikäärme kertoi Ronjalle ja hymyili. Tyttö hymyili takaisin. Hän ryhtyi silittämään lohikäärmeen kuonoa kuunnellessa samalla Benjaminin vastauksia.
Mies vastasi, ettei hän ole koulun uusi taikaolentojen hoidon professori, ja Ronja oli hieman pettynyt. Mies vaikutti mukavalta, ja Ronjan mielestä mukavalla aineella tuli olla mukava opettaja. Sen sijaan tuo kertoi olevansa pimeyden voimilta suojautumisen opettaja, mikä sopi Ronjalle hyvin. "Muistakin pitää meille jatko-opiskelijoille mielenkiintoisia kursseja", Ronja kommentoi.
Seuraavaksi keskustelu kääntyi telepatiaan ja Darya ryhtyi kertomaan Benjaminille, millaista lohikäärmeen kanssa kommunikointi oli. Kuulemma telepatian avulla pystyi välittämään myös kuvia, tunteita ja mielialoja. Kuulemma telepatiasta oli tullut Daryalle lähes yhtä luonnollinen asia kuin käveleminen. Ronja naurahti tälle. Tytön teki yhä enemmän mieli lähteä mukaan maailman toiselle puolelle ja oppia lisää telepatiasta sekä lohikäärmeistä.
"Olen ajatellut, että alkaisin koulun jälkeen työskentelemään lohikäärmeiden parissa, tai joidenkin muiden eläinten", Ronja ryhtyi kertomaan muille haaveistaan, "Lohikäärmeiden hoitaja olisi siisti ammatti. Jos Châteaussa järjestetään työharjoittelu, voinko tulla sinun luoksesi töihin?", tyttö esitti kysymyksensä Daryalle, ja vilkaisi sitten Benjaminiin päin. Varmaan lohikäärmeisiin tutustumisesta olisi pimeyden voimilta suojautumisen opettajallekin hyötyä.