Tärkeitä ihmisiä

[Shanietta Kei]

// Kirjoitan tähän topiciin tarkempia esittelyjä Shanietalle tärkeistä tai muuten keskeisistä ihmisistä. Nämä henkilöt ovat kaikki minun keksimiäni. Kukaan muu ei saa päättää heidän tekemisistään roolipeleissä, ellei näin jostakin syystä sovita. //

Antha Wynne

PERUSTIEDOT

Nimi: Antha Garcia Wynne
Sukupuoli: Nainen
Syntynyt: 17.1.1978 (eläinradan aurinkohoroskooppi on kauris, kuumerkkien horoskooppi härkä, ikä 38 vuotta)
Syntymämaa: Iso-Britannia
Verisääty: Puoliverinen

KUVAAVAT TIEDOT

Ulkonäkö
Antha on hieman alle 170 cm pitkä normaalipainoinen noita, jolla on melko voimakkaasti punertavat ruskeat hiukset, jotka ylettyvät hieman reilut kymmenen senttiä olkapäiden alapuolelle. Hiukset ovat luonnostaan aina hieman sotkuisen näköiset, eikä Antha usein voi antaa itsestään täysin siistiä kuvaa niiden takia, mutta se haittaa Anthaa hyvin harvoin, jos koskaan. Antha hoitaa hiuksiaan hyvin ja säännöllisesti, osittain siitä syystä että voisi kumota muiden harhaluulot siitä ettei hän huomioi hiuksiaan mitenkään.

Anthan silmät ovat tummanharmaat ja ne viestittävät hänen älykkyyttään ja usein myös hyvää huumorintajua. Anthalla on useiden mielestä melko kauniitkin kasvot. Hänen kapeahko nenänsä on melko teräväkärkinen, mutta pääosin sen muodot ovat kuitenkin kauniin pyöreät. Anthan poskipäissä ja niiden läheisyydessä on hieman haaleita pisamia, joita välillä tuskin huomaakaan. Hänen huulensa eivät kiinnitä ulkonäkönsä puolesta huomiota. Ne ovat hieman tummemmat ja punertavammat kuin Anthan vaalea iho, ja muodoltaan melko kapeat, ja niitä kuvaisi ennemmin pieniksi kuin suuriksi. Kasvot ovat melko kapeat ja leuka kauniin terävä, mikäli Anthaa katsoo edestäpäin. Antha on suhteellisen hoikka, mutta häneltä löytyy myös lihaksia. Vaikka hän elää tavallisesti erossa jästimaailmasta, hän on kehittänyt kuntoaan mm. jästityylisellä juoksulla, ja Anthalla onkin erinomainen hapenottokyky ja hän jaksaa juosta pitkiäkin matkoja sopivan nopeaan tahtiin.

Anthan ulkonäössä ei ole näkyviä poikkeuksia, kuten arpia, jotka kiinnittäisivät erityisesti huomiota. Hänellä kuitenkin kaikesta huolimatta on vasemmassa kyljessään isommanpuoleinen selkeästi näkyvä arpi, mutta Antha ei käytä niin paljastavia vaatteita että se näkyisi, ja harva edes tietää tuosta arvesta.

Anthalla on hyvä ryhti, ja hän seisoo usein valppaan suorana. Häntä katselemalla saa helposti semmoisen kuvan että hän on varma, mutta kuitenkin ystävällinen, ja rentouttakin voi huomata. Hänestä ei kovin usein saa uhkaavaa kuvaa.

Antha pitää joustavista ja rennoista hyvinistuvista vaatteista sen lisäksi, että pitää hyvin usein jonkinlaista kaapua päällään, useimmiten tummanväristä. Vaatteissaan Antha suosii väreinä tummanvihreää, tummansinistä, mustaa, harmaata ja tummanpunaista. Koruja ja vastaavia hän käyttää hyvin harvoin. Antha välttelee kalliita vaatteita, jopa sellaisia jotka eivät oikeasti ole mutta näyttävät siltä, ja kallistuu ehkä enemmän nuhjuisen ja vanhanaikaisen vaatetyylin puolelle, mutta hän huolehtii vaatteistaan eikä hänen pukeutumistyyliään voi oikein nuhjuiseksikaan kuvata.

Luonne ja käyttäytyminen
Anthasta saa yleensä positiivisen kuvan. Hän on melko avoin ja kertoo usein suorasanaisesti, mitä ajattelee, vaikkei olekaan epäkohtelias, ellei halua olla. Antha osaa ajatella asioita toisten kannalta.

Anthalla on hyvä ryhti. Hänen liikkumisensa on sulavaa eikä millään tapaa häiritsevää. Anthalla on monien mielestä miellyttävä ääni. Hän ei venyttele sanojaan tai muuntele ääntään miellyttääkseen ketään erityisesti, vaan hän lausuu sanat yleensä luonnostaan selkeästi ja sujuvasti, mikäli osaa puhumaansa kieltä hyvin. Äänestä yleensä tulee ilmi Anthan suhtautuminen asiaan. Läheisessä seurassa Anthan ääni kuulostaa usein ystävällisellä tavalla kiusoittelevalla, mutta lähes tuntemattomien seurassa ääni on usein hillitty ja asiallinen.

Antha on yleisesti ottaen helposti lähestyttävä henkilö, joka pyrkii olemaan muodostamatta ennakkokäsityksiä ihmisistä. Hänen kaveripiirinsä on kuitenkin melko pieni, eikä Antha tunne paljoakaan ihmisiä, jotka hän laskisi itselleen läheisiksi. Anthan tuttavapiiri on kuitenkin melko laaja, ja hän tutustuu mielellään uusiin henkilöihin.

Antha arvostaa ihmisissä rehellisyyttä ja suorasanaisuutta sekä itsehillintäkykyä. Sen sijaan hän halveksuu itserakkautta, äkkipikaisuutta, epärehellisyyttä ja pessimistisyyttä, jos sitä on hänen mittapuunsa mukaan liiaksi. Monien muiden tavoin hän on kiusaamista ja syrjimistä vastaan.

Anthasta voi löytää joitakin korpinkynsimäisiä piirteitä, kuten taiteellisuutta, älykkyyttä ja terävyyttä. Hän pitää kirjojen lukemisesta, luonnonmaisemien maalaamisesta ja piirtämisestä, velhoshakin pelaamisesta ja urheilemisesta. Huispauksesta hän nauttii eniten saadessaan pelata pitäjän paikalla ja hyvässä seurassa. Antha rakastaa kissoja, mutta vaikka kissat ovatkin hänen lempieläimiään, hän pitää paljon myös muista eläimistä, ja hänet voisikin ehkä luokitella eläinrakkaaksi. Antha on kiinnostunut erilaisista mytologioista, kuten kreikkalaisesta ja roomalaisesta.

Anthalla on nykyään hyvä itsehillintätaito, jota hän on kauan kehittänyt. Hän osaa piilottaa tunteensa sisälleen ja näyttää ulkoisesti suhteellisen tyyneltä jokaisessa tilanteessa, ellei sitten tarkoituksella anna tunteidensa näkyä. Hänellä on omasta mielestään suhteellisen hyvä itsetunto.

Anthan tavoitteena on menestyä työssään ja kitkeä maailmasta pois mahdollisimman paljon pahaa. Antha keskittyy elämään elämänsä hyvin, koska ymmärtää nyt miten pieni voi olla aika, jonka ihminen elää tässä maailmassa. Hän haaveilee siitä, että Hestia kasvettuaan aikuiseksi menestyisi hyvin ja olisi onnellinen.

Antha pelkää ahtaita paikkoja, vaikkei tuota pelkoa ole lähes kenellekään paljastanut. Hän yrittää päästä eroon pelostaan, ja myös siitä syystä liikkuu usein paikasta toiseen ilmiintymällä. Antha on hieman traumatisoitunut lapsuuden ja nuoruuden sodanajan epätoivoisuudesta, ja painajaiset yleensä nostattavat noiden aikojen tunteet ja olosuhteet taas esiin.

Taustat
Elämän kulku
Antha syntyi puoliveriseen perheeseen ensimmäisen velhosodan loppupuolella. Ilmapiiri oli kireä ja pelokas kaikkialla, myös nelihenkisen perheen sisällä. Anthan äidinisä oli murhattu muutamia kuukausia sitten, eikä äidin puolelta ollut enää elossa sukulaisia, joihin oltaisiin oltu yhteydessä. Anthan isänäiti murhattiin samaan aikaan kuin viimeksimainitun veli, muutama kuukausi Anthan syntymän jälkeen. Isänisä oli kuollut vuosia aiemmin syöpään.

Anthan Willette-niminen isosisko, joka oli haavoittunut pysyvästi kuolonsyöjien hyökättyä hänen ja Gracen kimppuun, kuoli vakavaan sairauteen nelivuotiaana. Antha oli tuolloin 2-vuotias. Hänen vanhempansa olivat surun murtamia, lähes henkisessä romahtamispisteessä sodan paineiden ja ilmapiirin takia, mutta koska Antha oli todella nuori, isosiskon kuolema ei vaikuttanut häneen niin syvästi kuin vanhempiinsa. Nuori Antha ei myöskään täysin ymmärtänyt sodan vakavuusastetta, mutta ilmapiiri vaikutti myös häneen.

Anthan jästisyntyinen isä ei sodankaan jälkeen oppinut rakastamaan nuorempaa tytärtään ja oli tälle usein todella tyly. Anthan vanhemmat alkoivat riidellä jatkuvasti sodan ja Willette-siskon kuoleman jälkeen. He erosivat Anthan ollessa hieman alle 6-vuotias, pari vuotta sodan jälkeen. Antha jäi asumaan Gracen luo, koska Harlan-isä ei halunnut tyttöä ja muutti kauas pois.

Harlanin lähdön jälkeen jo pääosin sodan kauhuista ja ilmapiiristä irti päässyt Grace alkoi opettaa Anthalle kirjoitus- ja lukutaitoa sekä muita perustaitoja, joita tyttö ei vielä taitanut. Sitä ennen Antha oli lähinnä kuunnellut äitinsä lukevan hänelle Siuntio Silosäkeen tarinoita, ja hänen pysyväksi suosikikseen oli muodostunut Oivan onnen alkulähde-tarina. Siuntio Silosäkeen tarinoiden lisäksi Grace oli lukenut Anthalle joitakin runoja, myös itse kirjoittamiaan, ja laulanut muutamia suvussa kulkeneita lauluja, jotka oli sanoittanut ja säveltänyt Gracen isoäidin vanhemmat.

Antha alkoi näyttää merkkejä taipumuksestaan taikuuteen n. 8-vuotiaana. Hänestä oli mahtavaa, miten hän sai tavarat nousemaan ilmaan ilman, että hän kosketti niitä, ja se olikin hänen lempipuuhaansa siihen aikaan. Muutaman rikkinäisen lautasen ja mukin jälkeen Antha käytti taikuutta vähemmän, koska ei halunnut äitinsä raivostuvan hänelle, vaikka äiti osasikin vaivatta taikoa lautaset ja mukit taas ehjiksi.

Noin yhdeksän vuoden iässä Antha alkoi viettää enemmän aikaa kirjojen parissa. Hän luki hyvin monenlaista kirjallisuutta, sekä jästien että velhojen ja noitien kirjoittamaa. Anthan lukutaito ja -nopeus alkoivat tämän ansiosta kehittyä samoin kuin mielikuvitus, maailmankuva ja sanavarasto.

11-vuotiaana Antha sai kutsukirjeen Tylypahkaan. Jo tätä ennen Antha oli opetellut lentämään luudalla, ja pitäjän paikasta tuli Anthan suosikki, koska pallon (kaadon korvike) ottaminen kiinni oli hänestä kivointa, ja hänellä oli myös hyvät refleksit. Lajittelussa lajitteluhattu tunnisti hänessä monia eri tupiin sopivia piirteitä, mutta päätyi lopulta lajittelemaan Anthan Korpinkynnen tupaan, koska korpinkynsimäiset piirteet olivat hänessä voimakkaimpia. Lajittelu Puuskupuhin tupaan oli kuitenkin myös hyvin lähellä.

Tylypahkassa olonsa aikana Antha neuvoi mielellään toisia oma-aloitteisesti, vaikka tahtoi välillä myös omaa rauhaa ja yksinäisyyttä, erityisesti kokeiden aikaan. Antha oli kouluikäisenä hieman ailahteleva ja siten oikukas, että häntä ei valittu mihinkään kovin vastuullisiin tehtäviin. Hänellä ei ollut erityisiä vaikeuksia yhdessäkään aineessa. Valinnaisaineiksi Antha valitsi jästitiedon, numerologian ja muinaiset riimut - joka oli myös aine, joka kiinnosti siihen aikaan Anthaa kaikista eniten. Hän haaveili jo varhain aurorin urasta ja pyrki toimimaan koulussa sen mukaisesti. Velhomaailman Ihmeisiin Perehdyttävää tutkintoa varten hän luki paljon ja oli huolissaan siitä, ettei saisi jatkaa niitä aineita, jotka auroriksi pääseminen vaati. Hän stressasi niin paljon, että joutui välillä pitämään rentouttavia taukoja koulun parantajan määräyksestä.

Anthan kouluvuosia varjosti lordi Voldemortin verkkainen paluu. Kun kuuluisa Harry Potter aloitti Tylypahkassa opiskelemisen, Anthasta oli välillä täysin käsittämätöntä se, miten paljon häntä nuoremman varaan laskettiin. Hän ei yrittänyt mitenkään lähestyä Harrya, vaan jätti tämän rauhaan eikä tuntenut paljoakaan kiinnostusta poikaa kohtaan. Vaikka koulussa tapahtuikin paljon hirveitä ja odottamattomia asioita, Antha suoriutui S.U.P.E.R.-tutkinnosta sen verran hyvin, että hänellä oli mahdollisuus päästä aurorikoulutukseen. Kaiken keskellä Antha kävi myös ilmiintymiskurssin hyväksytysti.

Reilun vuoden päästä Antha pääsi juuri ja juuri normaalisti kolme vuotta kestävään aurorikoulutukseen, jonka etenemistä toinen velhosota tosin haittasi merkittävästi, samoin kuin erilaiset muutokset Taikaministeriössä. Koulutuksen aikana Antha rakastui muutamaa vuotta vanhempaan Aedaniin, joka oli töissä Taikaministeriössä, aurorina.

Kun toinen velhosota eteni, Anthan koulutus oli täysin keskeytynyt, ja Antha alkoi nähdä sekavia, erittäin epätarkkoja painajaisia ensimmäisen velhosodan ajoilta, ja niihin sekoittui hataria muistoja Anthan varhaislapsuuden ajoilta. Myöskään Aedan ei tehnyt enää säännöllisesti töitä, ja he molemmat majailivat Gracen luona.

Antha pyrki pysymään tietoisena viimeisimmistä tapahtumista. Hänen onnistui kuulla tapahtumien kärjistymisestä Tylypahkan taisteluksi, ja hän liittyi taisteluun vanhassa koulussaan sen ollessa jo alkanut. Hän pyrki tekemään taistelussa parhaansa, vaikka olikin koko ajan huolissaan Gracesta ja Aedanista, vaikka nuo kaksi olivatkin Anthan käskystä jääneet kotiin, Aedan suojelemaan Gracea Anthan tiukasta vaatimuksesta.

Taistelussa Antha putosi kerroksen alaspäin ja mursi kaksi vasemman puolen kylkiluuta sen lisäksi, että sai kylkeensä melko ison, vertavuotavan haavan ja joitakin ei-niin-vakavia vammoja pääosin vasemmalle puolelle kehoa. Kun kuolonsyöjät vetäytyivät Voldemortin käskystä, Antha raahautui muiden apua sallimatta Suureen saliin. Kun häntä tarjouduttiin auttamaan salissa, Antha sanoi, ettei hänen vammansa ollut niin vakava, ettei muiden vammoja voisi hoitaa ensin. Kuitenkin Antha menetti koko ajan verta ja murtumien takia liikkuminen oli hänelle vaikeaa. Antha oli eräänlaisessa lamaantuneessa tilassa nähtyään kuolleiden joukossa tuttujakin kasvoja, kuten Fred Weasleyn joka oli ollut hänen kanssaan samalla luokalla vaikkakin eri tuvassa Tylypahkassa, Tonksin (Nymfadora Lupin) jonka oli nähnyt Tylypahkassa ollessaan ja aurorikoulutuksen aikana, ja Remus Lupinin joka oli yhtenä vuonna opettanut Anthalle pimeyden voimilta suojautumista Tylypahkassa.

Lopulta Antha oli lähes tajunnan menettämisen pisteessä ja salli vihdoin muiden auttaa itseään. Hän ei voinut enää kunnolla osallistua taisteluun, ja lopputaistelun aikana pysyttelikin etäämmällä ja taikoi vain puolustaakseen itseään. Hän ei vahingoittunut enää paria ruhjetta lukuunottamatta, ja ajan kanssa hänen kehonsa parantui täysin lukuunottamatta haavasta kylkeen jäänyttä arpea.

Hestia syntyi niin pian sodan loppumisen jälkeen, ettei Antha päässyt jatkamaan aurorikoulutustaan vaan jäi kotiin Gracen luokse huolehtimaan tyttärestään. Kun Antha pääsi vihdoin jatkamaan koulutustaan, se kesti vielä lähes kolme vuotta, mutta yhtenä keväänä Antha valmistui viimein auroriksi, ja kaikki oli paremmin kuin aikoihin.

Hyvät ajat kuitenkin päättyivät pian kuin seinään, kun Aedan kuoli vielä saman vuoden lopuilla. Antha itki usein, kärsi vuoroin vakavasta masennuksesta ja vuoroin täysin tunteettomista jaksoista, ja levitti synkkää ilmapiiriä ympärilleen. Eniten tästä sai kärsiä juuri neljä vuotta täyttänyt Hestia, ja myös Grace, jonka luona Antha ja Hestia edelleen asuivat.

Seuraavan vuoden lopuilla Antha sai kaveriltaan kissanpennun, joka oli jo varhain nimetty Rimiksi. Rim edisti Anthan paranemista hieman, ja myös Hestia sai siitä uuden kiinnostavan perheenjäsenen. Kissanpentuun tykästynyt Grace piti tarkasti huolta siitä, ettei Hestia käsitellyt Rimiä liian kovakouraisesti ja antoi sen välillä nukkua rauhassa.

Kahden vuoden päästä syksyllä Grace murhattiin, ja tämä horjutti Anthan jo hieman piristyneempää mielialaa. Sota ja Aedanin kuolema olivat kuitenkin kovettaneet Anthaa sen verran, ettei kuolema järkyttänyt häntä enää niin paljon kuin aiemmin. Antha vihasi sitä, että hänen äitinsä murhaaja oli ollut niin taitava, että oli onnistunut pääsemään pakoon jälkiä jättämättä. Ainoa tieto, jonka murhaaja oli jättänyt, oli ehdoton todiste siitä, että tällä oli veressään taikuutta, koska Grace oli murhattu tappokirouksella.

Antha ja Hestia asuivat pari vuotta jästien parissa. Kun he muuttivat, kesällä, Hestia oli 8-vuotias. Antha piti kokemusta melko mielenkiintoisena, sillä ei ollut ennen viettänyt jästien seassa kovin pitkiä aikoja, vaikka kaikki perusasiat olivatkin hänelle tuttuja. Hän aloitti erään taistelulajin harrastamisen, koska uskoi sen olevan tarpeen. Myös Hestia ilmoitti pian kiinnostuksestaan kyseistä lajia kohtaan ja harrasti sitä lasten ryhmässä. Sekä Antha että Hestia oppivat lajin perusteet hyvin ja tutustuivat muutamiin taikomattoman kansan ihmisiin sen kautta.

Antha painotti Hestialle, miten tärkeää oli, ettei taikuutta saanut näyttää taikomattomalle kansalle, vaikka kuinka tekisi mieli. Hän uskoi Hestian ymmärtävän asian tärkeyden, eikä pitänyt tyttärelleen mitään erityistä saarnaa, vaikka ankaruuttakin saattoi kuulla hänen äänessään hänen painottaessaan asian tärkeyttä. Kuitenkin eräs tuntematon jästityttö, joka koulussa oli Hestian kanssa samalla luokalla, sai kerran huomata Hestian katkaisevan ärsyynnyksen takia lyijykynänsä koskematta siihen, ja tyttö alkoi tarkkailla Hestiaa. Kun hän kerran huomasi, miten Hestia sai pienen kiven leijumaan hieman kämmenensä yläpuolella, ilmassa, hän kertoi asiasta äidilleen, joka otti Anthaan yhteyttä.

Antha sai valehdeltua niin, että torjui jästitytön puheet ja kertoman, mutta seuraavana päivänä koulusta tultuaan Hestia kertoi Anthalle, miten oudosti monet lapsista olivat katsoneet häntä. Antha oli jo mielessään suunnitellut, että he muuttaisivat taas syrjempään, pysyen kuitenkin edelleen Englannissa, melko vanhaan taloon jossa Antha oli viettänyt myös lapsuutensa ja suurimman osan elämästään. Antha päätti pian pitää taloa suojattuna suojataioilla suurimman osan ajasta. Wynnen perhe asuu edelleen tuossa talossa.

Suhteet
Anthan Hestia-tytär on tälle hyvin tärkeä ja läheinen, ja heidän suhteensa on hyvä. Usein he suhtautuvat toisiinsa kuin olisivat sisaruksia. He myös ymmärtävät toisiaan mainiosti, pitävät joistakin samoista asioista ja tukevat toisiaan tarvittaessa, ja heidän välillään on jollakin tapaa luultavasti myös eräänlainen ystävyystyyppinen side.

Antha oli todella rakastanut Aedania miehen eläessä, ja rakastaa edelleen sydämessään. Aedanin kuolema järkytti Anthaa syvästi, mutta auttoi myös kestämään seuraavia murheita. Vaikka Aedan oli hyvin erilainen joidenkin asioiden suhteen verrattuna Anthaan, Antha huomasi silti tunteidensa miestä kohtaan olevan hyvin erityyppisiä kuin muita kohtaan. Hän ei ymmärrä vieläkään täysin, miksi niin oli ja on.

Anthalla ei vanhemmista ja muusta lapsuuden perheestä ole kunnollista, hyvää suhdetta keneenkään muuhun kuin äitiinsä. Antha yrittää parhaansa mukaan olla ajattelematta isäänsä liittyviä asioita, ja niin myös nuorena kuollutta isosiskoa tuntemansa syyllisyyden takia. Syyllisyydentunne olisi ehkä voinut helpottaa, jos Antha olisi puhunut isosiskostaan äitinsä kanssa, mutta hän oletti aiheen olevan arka myös Gracelle, joten vaikeni. Muuten Anthan ja Gracen välinen suhde oli lämmin ja ongelmaton, vaikka nuorempana Antha normaalin teinin tapaan saattoikin välillä ärsyyntyä äidin "turhasta" huolehtimisesta. Tällaisen he tosin myöhemmin muistivat vain hyvällä.

Antha on useimpien työtovereidensa kanssa ihan hyvissä väleissä, vaikka ei olekaan kenenkään kanssa kovin läheinen. Hänellä on joitakin läheisempiä kavereita lapsuudesta, naapureita ja joissakin satunnaisissa paikoissa tavattuja ihmisiä, joilla on esimerkiksi samoja kiinnostuksen kohteita tai samankaltainen ajatusmaailma. Kaikki ihmiset, jotka ovat Anthalle läheisempiä ja tärkeitä, ovat noitia ja velhoja. Koska Antha kasvoi taikuus ympärillään, hän ei osaa käyttäytyä kovin hyvin tai luontevasti taikomattoman väestön ihmisten kanssa, vaikka onkin huomannut, ettei eroa jästeistä muuten kuin taikuuden osalta. Antha ei todellakaan halveksu taikomatonta väestöä, ja yrittää ymmärtää koko ajan paremmin heidän maailmankuvaansa, jotta voisi hankkia myös heistä läheisiä kavereita, ettei kukaan ymmärtäisi Anthaa siltä kannalta väärin.

Antha ei usko, että hänellä olisi ketään suurempia vihamiehiä tai vihollisia.

Anthalla ja Hestialla on kaksi lemmikkiä, Rim-kissa ja Rowan-pöllö. Antha suhtautuu Hestian tavoin molempiin rakastavasti, ja pitää niistä hyvää huolta. Anthalla on hieman läheisempi suhde Rimiin, koska tuo on ollut heidän kanssaan pidempään, ja on yhteinen, kun taas Rowania voisi pitää enemmän Hestian omana, vaikka se toimiikin koko perheen postipöllönä, eikä Antha koskaan kieltäydy sen huolehtimisesta.

TÄYDENTÄVÄT TIEDOT

Taikasauva: Piikkipaatsamaa, ydin lohikäärmeen sydänjuuri ja pituus 13 tuumaa.
Sauvakäsi: Oikea
Suojelius: Aavikkoilves
Lemmikit:
Rim: Rim on naaras ja rodultaan maatiainen. Sillä on vaaleanharmaa turkki, jossa on tummanharmaita ja mustia raitoja. Sen silmät ovat vihreät. Rimin turkki on pituudeltaan hieman normaalia pidempi, mutta sitä ei silti voi luokitella pitkäkarvaiseksi. Rim on elänyt noin kymmenen vuotta. Se on luonteeltaan rauhallinen ja pitää silityksestä, vaikkei erityisemmin viihdykään sylissä. Jos siitä tuntuu, ettei se saa tarpeeksi huomiota, se yleensä menee häiritsemään joko Anthaa tai Hestiaa nojaten jalkoihin ja maukuen. Rim ei yleensä pure, paitsi jos ei saa muuten huomiota osakseen, mutta tuolloinkin se ainoastaan näykkäisee hieman eikä läpäise hampaillaan ihoa.
Rowan: Rowan on naaras ja lajiltaan tornipöllö. Antha antoi sen Hestialle, kun tämä meni ensimmäiselle luokalle Tylypahkaan. Kun Hestia on Tylypahkassa, Rowan oleskelee milloin Tylypahkassa, milloin Anthan ja Hestian kodissa, mielensä mukaan. Anthan ja Hestian mielestä Rowan on luotettava postipöllö. Hestia viettää välillä Rowanin kanssa pitkiäkin aikoja kerrallaan, ja on huomannut sen olevan melko älykäs. Tyttö on opettanut Rowanille joitakin yksinkertaisia temppuja.
Mörkö: Anthan kohdatessaan mörkö ottaa jonkin Anthan kuolleen sukulaisen muodon.

[Shanietta Kei]

Hestia Wynne

PERUSTIEDOT

Nimi: Hestia Iris Wynne
Sukupuoli: Tyttö
Syntynyt: 7.10.1998 (eläinradan aurinkohoroskooppi on vaaka, kuumerkkien horoskooppi härkä, ikä 17 vuotta)
Syntymämaa: Iso-Britannia
Verisääty: Puoliverinen
Tupa ja luokka: Serdaigle, 7. luokka

KUVAAVAT TIEDOT

Ulkonäkö
Hestia muistuttaa kovasti äitiään Anthaa. Hän on pituudeltaan hieman yli 165 cm. Hänellä on äitinsä tavoin punertavanruskeat hiukset, jotka on leikattu hieman kerroksittain. Pisimmät hiukset ulottuvat kymmenisen senttiä olkapäiden alapuolelle. Hestia on perinyt Anthalta hiusten aina hieman sotkuisen ulkonäön, ja huonoimpina päivinä hän voi totaalisesti hermostua niiden takia, vaikka hoitaakin niitä aina hyvin. Hestian silmät ovat ruskeansävyiset. Värin hän on perinyt edesmenneeltä Aedan-isältään. Tytön kasvonpiirteet ovat lähes samanlaiset kuin Anthalla, mutta kasvojen muoto on aavistuksen pyöreämpi. Tosin sitä ei useimmiten edes huomaa. Hestia on normaalipainoinen verraten hänen ikäänsä ja pituuteensa. Hän on pitänyt itsensä hyvässä kunnossa, joten hänen lihaksensakin ovat melko hyväkuntoiset, mutta hän on perinyt äitinsä suhteellisen hoikan kehonrakenteen.

Hestian olemus on melko ryhdikäs, mutta ei sellainen, että se näyttäisi jotenkin yliryhdikkäältä, teeskennellyltä tai epämukavalta. Olemuksesta huokuu myös rentoutta, ja siitä voi kuvastua myös tytön usein ystävällinen luonne, koska Hestia hymyilee lähes aina hieman, ystävällisellä tavalla ja luonnollisesti.

Hestia ei ole kauhean nirso vaatteiden suhteen, vaikka arvostaakin pukeutumisessa mukavuutta ja rentoutta, mikä tarkoittaa sitä, ettei hän käytä kaikkein tiukimpia farkkuja toisin kuin jotkut muut hänen ikäisensä, vaan suosii enemmän Anthan vanhoja väljempiä farkkuja. Hestia käyttää aika monipuolisesti värejä pukeutumisessaan, mutta välttelee kaikkein kirkkaimpia ja joissakin tapauksissa myös vaaleimpia vaatteita. Hän suosii erityisesti tummansinistä, vihreää, tummanpunaista ja haaleaa oranssia väreinä vaatteissaan, myöskin ruskean sävyt ovat melko yleisiä. Hestian saattaa välillä huomata käyttävän jonkinlaista kaulakorua. Hän omistaa esimerkiksi pari kelttikorua ja erään amulettityyppisen sulkakorun, joita saattaa käyttää. Sen sijaan on harvinaista, että Hestia käyttäisi rannekoruja tms. Hänellä ei myöskään ole lävistyksiä.

Luonne ja käyttäytyminen
Hestia on yleensä positiivinen, iloinen ja maltillinen tyttö. Hän on huomaavainen, ja hänen kanssaan on melko helppo tulla toimeen ja rentoutua. Hestiaa on helppo lähestyä, ja hän luo ajoittain rauhallista ja ystävällismielistä ilmapiiriä ympärilleen, vaikkei puhuisikaan paljon. Hestia on mieluummin kuuntelijan kuin sen kuunneltavan roolissa, ja hän onkin erittäin hyvä kuuntelija useimmissa tilanteissa.

Hestia hymyilee usein, vaikkei koskaan pilkallisesti. Hän onkin kovasti kiusaamista ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan, ja siksi hän ei tykkää esimerkiksi professori Kalkaroksesta, vaikka piilottaakin tunteensa hyvien tapojen mukaisesti ja käyttäytyy kaikkia professoreja kohtaan yhtä kunnioittavasti. Hestia ei pelkää puuttua kiusaamiseen jos sellaista näkee, vaikka saattaakin hakea esimerkiksi jonkun professoreista avuksi jos arvioi sen olevan tarpeen. Hestia yrittää aina ratkaista kaiken puhumalla, vaikka osaakin tilanteen vaatiessa puolustaa itseään.

Hestian puhetyyli on selkeä, mutta luonnollinen, ja usein tietyllä tavalla reipas, ellei tyttö ole hyvin stressaantunut jonkin asian suhteen. Sen lisäksi, että hymyilee lähes koko ajan hieman, Hestia myös naurahtelee ystävällisen lämpimästi sopivissa tilanteissa, tai vaikkapa yrittääkseen rentouttaa jännittynyttä. Hestian liikkumistapa ei poikkea oikeastaan mitenkään merkitsevästi siitä, millä tavalla useimmat liikkuvat, mutta hänen liikkumisensa on sulavaa hänen hyvän kuntonsa ja itsetuntonsa ansiosta.

Hestia pyrkii siihen, ettei hirveästi paljasta tunteitaan muille, mutta vähänkin enemmän asiaan huomiota kiinnittävä voi huomata pieniä muutoksia Hestian käytöksessä tai olemuksessa, esimerkiksi silloin jos hän on huolestunut tai stressaantunut. Hän kuitenkin näyttää usein positiiviset tunteensa, kuten onnellisuuden ja iloisuuden, mutta pyrkii kuitenkin käyttäytymään tilanteeseen sopivalla tavalla ja pidättäytyy parhaiden taitojensa mukaan olemaan näyttämättä tunteitaan, jos tietää tai aavistaa ettei johonkin tilanteeseen sovi kyseinen käytös.

Hestia on korpinkynsille tunnuksenomaisesti älykäs. Hänestä löytyy myös jonkin verran nokkeluutta ja taiteellisuutta. Hän pitää velhoshakin pelaamisesta, kirjoittamisesta ja lukemisesta. Hän pitää myös jonkin verran piirtämisestä, muttei piirrä vapaa-ajallaan niin usein kuin kirjoittaa tai lukee.

Hestia on kiinnostunut japanin kielestä ja kulttuurista. Erityisesti häntä kiinnostavat japanilaiset haiku- ja tankarunot, joita hän kirjoittaa silloin tällöin. Sittemmin hän on kiinnostunut myös japanilaisista puutarhoista ja bonsaista.

Hestia on usein nuorempiaan ja heikompiaan kohtaan huolehtivainen ja ystävällinen, usein myös ymmärtäväisempi kuin vanhempia kohtaan, ja jos häneltä tajuaa kysyä neuvoa, hän neuvoo varmasti mielellään, mikäli tuntee osaavansa.

Hestialla on tapana pitää joitakin asioita itsestäänselvyyksinä, ja koska hän on paljon ajatteleva ihminen, jotkut saattavat jäädä hieman ulos asioista, joita hän sanoo, koska hän saattaa vaihtaa puheenaihetta yhtäkkiä ihan toiseen asiaan. Hestia kuitenkin pyytää nopeasti pahoitellen anteeksi, jos huomaa tekevänsä niin.

Hestia pyrkii vaatimattomuuteen. Hän ei ole itsekeskeinen eikä halua osakseen sen enempää kunnioitusta kuin on tarpeen, mikä tarkoittaa sitä, ettei hän halua erottua joukosta vaan sulautua muiden joukkoon. Hestia ei hirveästi loukkaannu kiusaamisesta, eikä häntä oikeastaan olekaan kiusattu lukuunottamatta muutamia pieniä sanaharkkoja muotia seuraavien Tylypahkan oppilaiden kanssa - tai niiden, jotka pitävät Korpinkynnen tupaan kuuluvia näsäviisaina hikipinkoina ja haluavat kovaan ääneen ilmaista mielipiteensä asiasta.

Hestian haaveena ja tavoitteena on suoriutua kouluopinnoista sen verran hyvin, että hän pääsisi opiskelemaan parantajaksi - se ammattitoive hänellä on ollut jo pitkään. Hän myös toivoo, että hänellä olisi joskus jokin sellainen todella läheinen ystävä, jolle voisi kertoa aivan kaiken luottamuksellisesti, vailla huolta petoksesta.

Hestialla on hieman pimeänpelkoa, mutta hän pystyy elämään hyvin sen kanssa, eikä pelko ole koskaan mitenkään ihmeemmin rajoittanut hänen toimintaansa. Yleensä hänen painajaisissaan on hämärää, epäselvää ja jotenkin epätoivoinen, iloton tunnelma. Hestia kammoaa jopa ajatustakin ankeuttajista. Välillä hän saattaa nähdä painajaista siitä, miten menettää jonkin harvoista läheisistä ihmisistään.

Tausta
Elämän kulku
Hestia syntyi auringonlaskun aikaan 10. päivänä lokakuuta vuonna 1998, ja tuolloin toisesta velhosodasta oli kulunut vain vähän aikaa. Hänen vanhempansa Antha ja Aedan olivat hyvin ilahtuneita huomatessaan Hestiassa piirteitä, jotka tunnisti helposti jommalta kummalta vanhemmalta saaduiksi: Hestialla oli äitinsä punaruskeat hiukset ja isänsä ruskeat silmät. Hestian vanhemmat antoivat niin paljon huomiota esikoiselleen kuin pystyivät, mutta ensimmäiset kuukautensa Hestia vietti erityisesti äitinsä kanssa, kun Aedan kävi töissä lähes jokaisena päivänä. Myös Hestian isoäiti Grace vietti pajon aikaa lapsenlapsensa kanssa, ja Hestia tottui myös hänen seuraansa.

Anthan keskenjääneen aurorikoulutuksen takia Hestian äiti jatkoi kuitenkin koulutusta niin pian kuin mahdollista, ja Aedan otti vapaata voidakseen huolehtia tyttärestään sillä aikaa, kun tuon äiti oli muualla, Gracen auttaessa parhaan kykynsä mukaan, ja kaikista hankaloittavista asioista huolimatta Hestia sai paljon huomiota ensimmäisinä elinvuosinaan, ja se jatkui kun Antha viimein valmistui auroriksi, vaikka tuolloin molemmat vanhemmat kävivät töissä ja Hestia oli usein isoäitinsä hoidettavana.

Kun Aedan kuoli vuoden lopuilla, Hestian äidin ympärilleen levittämä ilmapiiri teki hänen tyttärensäkin elämästä epämiellyttävää, vaikkei nuori tyttö täysin ymmärtänytkään, että niinkin tärkeä ihminen kuin hänen isänsä oli lähtenyt hänen elämästään lopullisesti. Hestia itki siihen aikaan hyvin usein, joskus seuran puutteesta, joskus ahdistavan ilmapiirin takia. Tuohon aikaan tyttö sai taas kerran eniten rakastavaa huomiota ja huolenpitoa isoäidiltään Gracelta, ja toi nuoren tytön elämään hieman positiivisuutta, jota lisäsi hieman myöhemmin tapahtunut perheenlisäys, kun Hestian äiti sai kaveriltaan kissanpennun, ja pieni, pörröinen, söpö ja nopea olento kiinnosti Hestiaa kovasti outoudellaan.

Hestia piristyi huomattavasti, kun Antha alkoi olla toipuneempi menetyksestään ja osoittaa taas enemmän rakkautta Hestiaa kohtaan Gracen lisäksi. Kun Hestia oli 6-vuotias, Antha alkoi opettaa hänelle perustaitoja, kuten lukemista, kirjoittamista ja yksinkertaista laskemista. Grace oli usein mukana opetuksessa, ja Hestia oppi nopeasti kiinnostuksensa ja hyvien opettajien ansiosta.

Kun Grace kuoli, Hestia tiedosti kaiken jo paljon paremmin, ja tällä kertaa hän oli se, joka itki enemmän. Äidiltään hän sai kuitenkin huomiota ja lohdutusta, eikä jäänyt surussaan yksin, vaikka toinen hänelle kaikkein läheisimmistä ihmisistä olikin nyt poissa.

Kun Antha ja Hestia asuivat pari vuotta jästien parissa, Hestia kävi koulua jästikoulussa ja oppi muutamia hyödyllisiä taitoja ja sai hyödyllistä tietoa, vaikka totesikin mielessään, että hänen äitinsä puheet koulusta, jossa opetettiin käyttämään taikuutta, houkuttivat häntä paljon enemmän, ja kun hän alkoi osoittaa taipumusta taikuuteen, hän alkoi malttamattomana - monen muun tavoin - odottaa kutsua Tylypahkaan. Anthan opastuksella hän opetteli myös lentämään luudalla, muttei koskaan oppinut pitämään siitä samalla tavalla kuin Antha. Jos kuitenkin pitäisi sanoa, millä paikalla pelatessaan Hestia tuntee olonsa luontevimmaksi, niin se on jahtaajan paikka.

Jästien keskuudessa asuessaan Hestia otti tosissaan Anthan kertoman siitä, ettei taikuutta saisi käyttää jästien ollessa näkemisetäisyydellä. Hän yritti parhaansa mukaan olla mieliksi äidilleen ja todella ymmärsi asian pointin, muttei pariin kertaan vain voinut vastustaa kiusausta kokeilla, mitä taikuudella saisi aikaan - se oli niin kiehtovaa. Ja välillä hän ei edes kyennyt hillitsemään taikuuden purkautumista. Kun sitten eräs Hestian luokkalainen huomasi tytön käyttävän taikuutta, ja hän ja Antha muuttivat syrjäisemmälle paikalle, Hestia inhosi vähän aikaa itseään typeryytensä ja huolimattomuutensa johdosta, tuntien katumusta, mutta kun hän puhui Anthalle siitä hieman vastahakoisesti, tuo tunne lopulta hellitti, ja tapaus lähensi Hestian ja Anthan välistä suhdetta.

Hestia oli hyvin onnellinen, kun sai kutsukirjeen Tylypahkaan. Lajitteluhattu oli laittaa hänet Puuskupuhin tupaan, koska hänessä oli paljon puuskupuheille ominaisia piirteitä. Lopulta Hestia päätyi Korpinkynnen tupaan, koska hänellä oli paljon myös tuon tuvan jäsenille ominaisia ja ihannoitavia piirteitä. Hestia myöskin toivoi - vaikkakin alitajuntaisesti - , että tulisi lajitelluksi Korpinkynteen, sillä vaikka hän tiesi, että hänen isänsä oli kuulunut Rohkelikon tupaan ja lajitteluhattu oli huomauttanut hänestä läytyvän myös tuohon tupaan sopivia piirteitä, ja Hestia arvosti Puuskupuhin tupaa, hän hausi samaan tupaan kuin äitinsä - jos vain hänessä olisi yhtään ainesta.

Hestia suhtautui alusta alkaen vakavasti ja innokkaasti taikuuden opiskeluun, ja suhtautuu suunnilleen samalla tavalla siihen edelleen. Hän on tosin huomannut, etteivät jotkut oppiaineet kiinnosta häntä ihan niin paljon kuin mahdollista - esimerkiksi tähtitieto on yksi näistä aineista, vaikka jotkin asiat kiinnostavat häntä myö siinä - lähinnä mytologioihin yhdistettävissä olevat asiat, kuten planeettojen nimet ja symbolit, jotka ovat yhdistettävissä roomalaiseen mytologiaan.

Hestia oli hyvin huolestunut viidentenä kouluvuonnaan V.I.P.-tutkinnoistaan, koska se vaikuttaisi omalta osaltaan merkitsevästi siihen, voisiko hän jatkaa unelmansa toteuttamisen yrittämistä, parantajaksi tulemista. Hän pyrki siis tavoittamaan hyväksytyn arvosanan muodonmuutoksissa, yrttitiedossa, loitsuissa, pimeyden voimilta suojautumisessa ja taikaliemissä ja -juomissa. Niiden lisäksi hän tavoitteli hyväksyttäviä arvosanoja myös muinaisissa riimuissa ja numerologiassa. V.I.P.-kokeissa hän pyrki tekemään kaiken mahdollisimman hyvin ja oli kohtuullisen tyytyväinen suorituksiinsa, vaikka tiedosti myös tehneensä virheitä.

Kesäloman alun Hestia järjesteli Anthan kanssa Shanietan asioita ja oli hieman tavallista hermostuneempi V.I.P.-kokeiden tuloksia odottaessaan. Hän kuitenkin yritti olla näyttämättä hermostustaan varsinkaan Shanietalle, eikä hänen tarvinnut edes teeskennellä, ettei olisi iloinen sen johdosta, että Shanietta asui heidän kotonaan, turvassa, ja tulisi olemaan osa heidän perhettään. Hän viettikin kesälomalla paljon aikaa nuoremman tytön kanssa. Kun V.I.P.-kokeiden tulokset saapuivat, Hestia oli helpottunut huomatessaan, että sai jatkaa kaikkia niitä oppiaineita, joita parantajaksi pääseminen vaati. Näistä aineista parhaiten hän oli suoriutunut loitsuissa ja yrttitiedossa. Parantajankoulutuksen vaatimien aineiden lisäksi Hestia päätti jatkaa muinaisten riimujen ja numerologian opiskelemista, joista olikin tavoitellut hyväksyttäviä arvosanoja.

Koulun vaihtumiseen Hestia suhtautui mielenkiinnolla, mutta ei voinut estää pientä jännitystä. Hän ei tiennyt kovin paljon Ranskasta, eikä osannut kieltä ollenkaan. Hän yritti opetella joitakin ranskan kielen perussanoja ja fraaseja, mutta totesi, ettei menestynyt kovin hyvin. Hän alkoi toivomaan, ettei se vaikeuttaisi hänen sopeutumistaan Châteauhon hirveästi ja mietti samalla, voisiko kenties pyytä jotakuta ranskalaista oppilasta opettamaan häntä – hän lähes oletti kaikkien osaavan englantia, sillä oli saanut sellaisen käsityksen, että opetus tapahtui englanniksi.

Suhteet
Hestian äiti Antha on tytölle hyvin läheinen ja tärkeä, ja heidän suhteensa on hyvä. Hestia on jo jonkin aikaa suhtautunut äitiinsä enemmänkin sisarenaan ja/tai ystävänään kuin vanhempanaan. Kenties tuonkaltainen suhde johtuu siitä, että he ovat vuorotellen auttaneet toisiaan elämän vastoinkäymisissä ja asuneet keskenään hyvin pitkän aikaa lemmikkien läsnäoloa lukuunottamatta. Hestia ymmärtää Anthaa hyvin, ja tämä sama toimii myös toisinpäin. Koska Hestia ei suhtaudu Anthaan täysin niin kuin äitiin suhtaudutaan, hänellä on myös tapana kutsua Anthaa 'äidin' sijaan tuon etunimellä.

Hestia ei muista isäänsä Aedania kovin hyvin, koska oli niin nuori tuon kuollessa. Hän kuitenkin on saanut tietää isästään joitakin asioita myöhemmin Anthan taholta ja käsittää isänsä hyvänä ihmisenä, josta voi olla ylpeä. Hestia ei kuitenkaan hirveästi pidä siitä, että hänen isästään puhutaan, ja on omaksunut tuon suhtautumistavan lähinnä äiditään, jolle asia saattaa olla vielä liian arka käsiteltäväksi.

Hestia oli hyvin läheinen isoäitinsä Gracen kanssa, ja siksi tuon tärkeän ihmisen kuolema järkytti Hestiaa syvästi. Hestialle hänen isoäitinsä on melko arka aihe, mutta hän pystyy kuitenkin muistelemaan isoäitiään rakkaudella, vaikkei muistakaan kuin joitakin satunnaisia, tärkeitä asioita.

Hestialla on muutamia kavereita, muttei yhtäkään ystävää. Tuo asia häiritsee häntä aina välillä, mutta ei ole mahdoton kestettäväksi. Useimmilla tytön tuntevilla tai tietävillä on Hestiasta myönteinen kuva, eikä hänellä ole vihamiehiä.

Hestia suhtautuu Shaniettaan hieman isosiskollisella, huolehtivalla tavalla, mutta myös tunnustaa tuon selviytymistaidot ja siihen liittyvän itsenäisyyden eikä ärsytä nuorempaa tyttöä liialla huolehtivaisuudella. Hestia myös luottaa Shaniettaan erityisesti perhettään koskevissa asioissa, ja auttaa tyttöä mielellään, jos tuo sitä tarvitsee. Hestia kuitenkin ymmärtää myös sen, että Shanietta tarvitsee omaa rauhaa melko useasti. Alitajuntaisesti Hestia tuntee Shaniettaa kohtaan hieman sääliä, tai ainakin alussa tunsi, mutta ei koskaan tunnustaisi sitä kenellekään. Hän tietää, ettei Shanietta kaipaa kenenkään sääliä.

TÄYDENTÄVÄT TIEDOT

Suojelius: Norjalainen metsäkissa (Hestia ei vielä osaa loitsia suojeliusta)
Sauvakäsi: Oikea
Mörkö: Hestian kohdatessaan mörkö ottaa ankeuttajan muodon
Lempitarina: Siuntio Silosäkeen Tarina kolmesta veljeksestä
Nimestä: Hestia on nimetty kreikkalaisen kotilieden jumalattaren mukaan (ei ollut tarkoituksellista nimetä Hestiaa Harry Potter-sarjassa esiintyvän Hestia Jonesin mukaan, vaan tämä huomattiin vasta jälkikäteen). Toinen nimi, Iris, tarkoittaa englannin kielessä kurjenmiekkaa. Lisäksi Iris on myös kreikkalaisen sateenkaaren jumalattaren ja jumalten sanansaattajan nimi.