Kenelle: Tämä oppitunti on tarkoitettu Taikakoulu Châteaun jäsenlistoilla olevilla 3.-luokkalaisille. Vain ne, kenelle tunti on tarkoitettu saavat tuntiosallistumisesta tupapisteitä, mutta Fey sallii kaikkien halukkaiden tulla tunneilleen (lue lisää tästä ajatuksia aiheesta).
Peliaika: Peliin saa osallistua tästä hetkestä eteenpäin aina 20.6.2022 asti.
Ingame-ajankohta: lokakuussa
Aihe: Tunneliemet
Opettaja: liemien professori Deborah Fey
Tila: Liemiluokka
Palkinnot osallistumisesta: Jokainen tunnille osallistunut 3.-luokkalainen saa 10 tupapistettä. Kaikille osallistuneille on luvassa liemikeittiön täytettä (ks. viestin loppu).
Professori Fey vaikutti olevan hilpeällä tuulella, joka oikeastaan kuvasi tuota lähes aine, mutta erityisesti tänään. Nainen latosi vielä viimeisimmistä kattiloista liemiä pieniin lasipulloihin työpöydälleen hyräillen samalla jotakin vanhaa brittiläistä laulua. Kellon sirkuttaessa professori avasi luokan oven ja päästi oppilaat sisälle.
“Päivää, päivää! Mitä kuuluu? Ah, vai on ruokalassa tänään artisokkakeittoa… noh, keitto onkin ihanan lämmittävää. Muistakaa kirjoittaa nimenne tullessa läsnäolijalistaan, kiitos. Istukaa ihmeessä alas kuuntelemaan päivän asiaa.”
“Tällä tunnilla pääsette juomaan liemiä. Olen keittänyt valmiiksi kasan tunneliemiä ja seuraavaksi pääsette halutessanne arpomaan itsellenne yhden pullon ja arvaamaan, mitä emootiota se teissä aiheuttaa,” Fey selitti ja viittoi kädellään värikkäiden, kuplivien ja kimaltelevien pullojen suuntaan pöydällään.
Pullojen joukossa oli tietysti perustunteita, mutta professori oli sotkenut mukaan myös sellaisia viritelmiä kuin kyynisyys, epäoikeudenmukaisuus, huvittuneisuus ja kaihoisuus -liemet. Tehtävän tarkoitus oli saada ihmiset ihmettelemään tunteiden kirjoa, mutta samalla myös kokemaan liemien mahdollisuuksia.
“Sen enemmittä mietteittä, valitkaa itsellenne pullo ja katsotaan mitähän ihmeitä täälläkin tapahtuu. Ei välttämättä mitään tavallisesta poikkeavaa, sillä tunteet, tuntemukset ja emootiot ovat meille ihmisille tavallisia ja joka hetki koemme jotakin, jolloin tavallaan olemme kaiken aikaa erilaisten tunteiden keskellä täällä luokassa, vaikka emme manipuloisikaan omia kokemuksiamme keinotekoisesti. Tein niistä liemistä nopeavaikutteisia, joten vaikutus kestää ehkä minuutin pari, jotta saatte kokemuksen, mutta se ei jää päälle. Liemien kokeilu on vapaaehtoista, joten voit jättää tämän myös välistä.”
Professori odotteli hetken oppilaiden hakevan juomia ja testaavan niitä, sepostaen niitä näitä liibalaabaa yleistä ajankuluksi. “Miltä se tuntuu? Mitähän se voisi olla? Joistain liemistä voi jo pelkän ulkonäön tai hajun perusteella sanoa paljon, mutta joskus visuaaliset ominaisuudet voivat tehdä hallaa, ohjata harhaoletuksille. Minähän voisin testata kanssa, mutta koska tiedän sattumalta, mitä liemet sisältävät, niin valitkaas te… kuudes vasemmalta? Aah, oiva valinta”, professori sanoi ja kulautti sinertävää lientä suusta alas. “Mukava suutuntuma, ilmava, hieman makea tuoksu … kuin ruusut, jotka kukkivat kotini takapihan puutarhassa, voi, istuttaisin sinne mielelläni muutaman pioonin - kenties niitä vaaleanpunaisia. Voisin istua kukkien vieressä, juoda japanilaista teetä ja kuunnella lintujen laulua! Fabien kuuntelisi, kun kertoisin naapurin lasten kommelluksista ja sitten söisimme vastaleivottuja kakkusia”, Deborah huokasi autuas ilme kasvoillaan. “Tämän tarkoitus taitaa olla haaveellisuutta”, hän arvioi unelvoivalla äänensävyllä, mutta hetken tuijoteltuaan ikkunasta tunnetila laskeutui takaisin todellisuuteen.
“Aivan… mielenkiintoista tosiaan, mihin kaikkeen taikuuden avulla pystyy. Tavallaan teennäinenkin tunne saattaa kokemuksen hetkellä tuntua voimakkaalta ja todelliselta, osittain ihmisen oman luonteen kannustamana, sillä ihmisaivoilla on erityinen tapa täydentää kokemuksia ja aistimuksia vastaamaan omaa todellisuuttaan. Tämän voitte todeta esimerkiksi illuusioiden muodossa. Jos katsotte vaikka tätä esimerkkikuvaa, jonka heijastan taululle, niin havaitsette, miten mieli tekee meille herkästi kepposia. Montako jalkaa näette norsulla? Entä toinen kuva... itse näen kasvot selkeämmin, mutta tähänkin voidaan vaikuttaa, jos vaikka vaihdetaan valkoisen ja mustan paikkaa.”
“Tunteet… emootiot. Mielestäni ne kuvaavat hyvin liementeon haasteita. Se, mitä yritämme saavuttaa ei lähes koskaan ole sitä, miten käsitämme asiat, vaan meidän tulee mennä yhä syvemmälle rakenteisiin, ymmärtää aiheen luonnetta voidaksemme luoda sitä.” “Miettikää esimerkiksi hetki, mitä on haikeus? Tai mistä koostuu valppaus? Jopa perustunteemme ovat meille yksi mysteeri: mitä on suru? Mitä on viha? Voiko vihaa olla ilman surua? Voiko surua olla ilman rakkautta? Sillä se, mitä suremme, on lopulta sitä, mitä pelkäämme menettää, mistä välitämme, mikä on meille merkityksellistä. Tunteemme kertovat tarpeistamme, mutta niillä on paljon yhtymäkohtia keskenään, oma verkostonsa. Tässä heijastankin taululle kuvan tunnekartasta. Mitä tunneliemiä te tiedätte jo valmiiksi? Osaatteko nimetä jotakin?” professori kyseli ja nyökytteli sitten vastauksille. "Kyllä. Lemmenjuomat ovat selkeitä tunnejuomia." "Niin, Felix Felicis onkin mielenkiintoinen tapaus. Onko onni sidonnainen tunnetilaan? Sitä voimmekin pohtia sitten ylemmillä asteilla."
“Jaottelemme tunteita negatiivisiin ja positiivisiin, vaikka itse tunteethan eivät ole erilaisia, vain meidän tulkintamme niistä saa tietyn sävyn, hyvän tai pahan, mielessämme. Tietty se on normien rakentamaa, kulttuurin tuotos. Ja siinä mielessä tietyille tunteille onkin olemassa sanansa vain tietyllä kielellä. Esimerkiksi täällä Ranskassa käytetään termiä frisson, kun kuvataan esteettisestä tai musikaalisesta lähteestä syntynyttä vilunväristystä. Tälläisiä tunnesanoja ovat myös esimerkiksi portugalin kielen desenrascanço, joka viittaa itsensä etäännyttämiseen taidokkaasti hankalasta tilanteesta; inuiittien iktsuarpok, tunne odotukselle, jossa ravataan pihalla katselemassa, milloin odotettu henkilö saapuu, eräänlainen innostunut valppaus; tai saksalainen sehnsucht, joka kääntyy elämän kaipuuna ja tarkoittaa voimakasta halua elää vaihtoehtoista hetkeä, vaikka se olisi saavuttamattomissa, tai eräänlaista vaihtoehtoisen tilan kokemista. Näitä voitte vaikka etsiä kielitieteiden osalta lisää chateaun kirjastosta. “
“Liemitieteen valossa on tärkeä huomata, että jostain syystä negatiivisina pitämämme tunteet kuitenkin luovat ennemmin voimakkaita vaikutuksia, joten niiden kanssa kannattaa olla tarkkana ja kenties ainakin liemien keitossa laimentaa vaikutusta vastakkaisella emootiolla, jotta kokemus on ihmillinen. ”
“Perustunteita ovat suru, ilo, pelko, viha ja inho. Mitä pidemmälle siirrymme perustunteista erilaisiin yhdistelmiin tai voimakkaampiin tuntemuksiin, sitä haasteellisempi niitä on tuottaa liemitieteellisesti. Esimerkiksi rakkaus on aikalailla mahdoton luoda, vaikka lemmenjuomat ristiriitaisesti ovatkin ehkä suosituimpia liemiaiheita. Tänään yritämme kuitenkin luoda naurua ja liememme nimi on hilpeyslitku”, professori papattaa ja taululle poksahtaa resepti.
HILPEYSLITKU
Ainekset:
- 0,5 litraa vettä
- 1 teelusikallinen pollomuhkun mätää
- 2 kpl keijun siipiä
- 1 ruokalusikallinen hunajaa
- 1 teelusikallinen minttukaakaojauhetta
- 2 dl pegasoksen kermaa
- 3 teelusikallista vyötiäisen sappea
- 11 kpl hippihoppiaisia, värikkäiden nappien näköisiä kuoriaisia
Ohjeet:
Laita puoli litraa vettä kiehumaan kattilaan. Lisää pollomuhkun mätää. Sekoita minttukaakao hunajaan ja lisää liemeen. Vaahdota pegasoksen kerma vispilällä. Pilko keijunsiivet ja lisää kerman joukkoon. Lisää kerma kattilaan sekoittaen lientä samalla myötäpäivään. Jatka sekoittamista kunnes liemi on väriltään vihreää. Lisää vyötiäisen sappi. Tiputa mukaan hippihoppiaisia yksitellen. Anna hautua 12 minuuttia. Valmis liemi on keltaista. Liemi säilyy muutaman vuorokauden viileässä.
“Saa suorittaa”, professori kehottaa ja lähtee sitten tavanomaiselle opastuskierrokselleen pulpettien väliin auttamaan. Muutaman vaahdon hän saa itse vispata, kun oppilaat eivät meinaa saada niistä tarpeeksi kuohkeita. Lopulta liemet ovat jotakuinkin reerassa ja professori palaa luokan etuosaan.
“Täytyy huomioida, että tämän liemen vaikutus on aika lievä ja vastaa ehkä kokemuksena sitä kuin joku kutittaisi hetken. Mitä lähemmäs lopulta pääsemme liemessä ylitsepursuavaa iloisuutta, sitä harvemmin sellaista lientä saa käyttää, sillä ne aiheuttavat herkästi riippuvuutta ja sivuoireita. Voimmekin kysyä: Onko tunteiden muokkaaminen eettistä? Siinähän on hyvä kysymys. Käytännössä me kuitenkin vaikutamme päivittäin toistemme tunteisiin. Onkin tärkeä huomioida, että jos alat huutaa sisarukselle tai nauraa kaverin vitsille, niin se myös vaikuttaa häneen ja hänen tunteisiinsa. Tunteet tarttuvat herkästi ihmisten välillä ja ne ovat ehkä jopa se mahdollistava tekijä, jonka avulla ymmärrämme, mikä lopulta on eettistä, mikä oikein ja mikä väärin.”
KVAAK, sanoi kello ja Fey vilkaisi sitä ihmeissään siitä, miten aika aina hujahti ohitse. “Näihin mietteisiin tällä kertaa. Katsokaa taululta kotitehtävät ja viettäkää mukava päivä!”
Kommentoi tuntia haluamallasi tavalla saadaksesi tupapisteet. Voit kertoa lyhyesti hahmon toiminnasta oppitunnilla, tai kirjoittaa halutessasi pidemmän roolipeliviestin.
Opettaja antoi oppilaille läksyjä, jotka näkyvät alla. Palautathan linkin läksyaiheiseen roolipeliin yksityisviestinä Deborah Feylle viimeistään 20. kesäkuuta 2022. Tehdyistä läksyistä saa 1-6 pistettä opettajan harkinnan mukaan tavanomaisten roolipeliviestipisteiden lisäksi.
1. rope: kuvaa jotakin perustunnetta mahdollisen liemen muokkaamana
Tunnille osallistumisella voi kartuttaa liemikeittiötään ja napsia hahmon tietoihin jonkin perustunneliemistä,
,
,
,
