Tämä oppitunti on tarkoitettu Taikakoulu Châteaun jäsenlistoilla oleville 1.-luokkalaisille. Jokainen tunnille osallistunut 1.-luokkalainen saa 12 tupapistettä. Tunnille voi osallistua 20. kesäkuuta 2022 asti.
Oppitunnin pitää loitsujen opettaja Sophie Everett. Oppitunnin aikana käsitellään taikasauvan rakennetta, joitain peruskäsitteitä ja kipinöiden luomista. Tämä oppitunti sijoittuu syyskuun 3. päivään 2021.
Oli syyskuun kolmas päivä. Sophie Everett, Châteaun loitsujen professori, saapui luokkaansa hyvissä ajoin jo puoli yhdeltä. Luokka oli tilava ja suorakaiteen muotoinen. Siellä oli kolme riviä pulpetteja jotka oli kohdistettu luokan etuosaan, missä opettajan pöytä sijaitsi. Opettajan pöydän takana oli suuri liitutaulu ja opettajan pöydästä vasemmalla oli kirjahylly, jossa oli paljon loitsukirjoja ja erilaisia pieniä taikaesineitä. Valoa luokkaan toivat luokan vasemmalla seinustalla olevat korkeat suorakaiteenmuotoiset ruutuikkunat, joita reunustivat tummanvioletit satiiniverhot. Lisäksi katossa roikkui kristallikynttelikköjä, jotka toisivat valoa luokkaan vuoden pimeimpinä päivinä. Luokan perä- ja oikeanpuoleiselle seinälle oli ripustettu maalauksia joistain kuuluisista noidista ja velhoista.
Laivastonsiniseen työkaapuun pukeutunut vaaleahiuksinen noita heilautti jalavasauvallaan ikkunoihin päin, jolloin ne heilahtivat auki. Raikas syystuuli tulvahti luokkaan ja sai hymyn nousemaan professori Everettin kasvoille. Hän meni istumaan pöytänsä ääreen ja tutkiskeli päivän tuntisuunnitelmaa.
Pian lounaansa lopetelleet ekaluokkalaiset alkoivatkin saapua luokkaan ja valita itselleen paikkoja. Sophie katseli heitä ystävällinen ja iloinen hymy kasvoillaan. Kun kellon pisin viisari liikahti ja kertoi kellon olevan tasan yksi, Sophie aloitti tunnin. ”Päivää, oppilaat!” hän tervehti ja odotti oppilaiden tervehtivän häntä takaisin. Kuultuaan oppilaiden ”hyvää päivää professori”-kuoron Sophie kaivoi esille nimilistan. ”Aloitetaan nimenhuudolla. Kun sanon nimesi, ole hyvä ja sano vaikka ”täällä”. Aloitetaan…”
Nimenhuudon jälkeen Sophie päätti esitellä itsensä. ”Minä olen Sophie Everett, teidän loitsujen opettajanne sekä Serdaiglen tuvanjohtaja. Voitte kutsua minua professori Everettiksi. Jos teitä askarruttaa jokin niin viitatkaa vain rohkeasti tai tulkaa nykäisemään kaavunhihasta tunnin jälkeen, minä autan enemmän kuin mielelläni.” Sophie hymyili ja antoi katseensa kiertää luokkaa. Tämän jälkeen hän käännähti ympäri ja napautti taikasauvallaan liitutaulua, jolloin siihen piirtyi siistein, kauniisti yhteenliitetyin kirjaimin sana ”taikasauva”.
”Ennen kuin alamme harjoittelemaan loitsimista tutustumme parhaimpaan ystäväämme, eli taikasauvaan. Olkaa hyvät ja ottakaa muistiinpanovälineet esille, jos teillä ei niitä vielä ole”, Sophie kehotti. Hän odotti rauhallisesti, että kaikki saivat pergamenttinsa, mustepullonsa ja sulkakynänsä esille, ja alkoi sitten selittää.
”Taikasauva on velhon tai noidan apuväline, jonka kautta hän kanavoi ja ohjaa hänessä itsessään olevaa taikavoimaa. On mahdollista myös taikoa ilman taikasauvaa, mutta se on erittäin edistyksellistä ja haastavaa taikuutta, johon kaikki noidat ja velhot eivät ikinä kykene. Taikasauva ei ole kuitenkaan yleinen kaikkialla maailmassa – esimerkiksi Afrikassa noidat ja velhot käyttävät edelleen taikasauvan sijaan käsiään”, Sophie kertoi.
”Taikasauvojen voi sanoa olevan tunteellisia otuksia niiden sisältämän taikuuden vuoksi. Sauva valitsee velhonsa tai noitansa eikä aina ole selvää, miksi. Lisäksi ne kiintyvät velhoon tai noitaan, joka sitä käyttää ja kumpikin oppii toiselta. Siksi vain omalla sauvallaan pääsee parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Sauva voi kuitenkin vaihtaa uskollisuuttaan, jos toinen velho voittaa sen mestarin taistelussa.”
Sophie kuunteli tovin sulkakynien rapinaa. Kun kaikkien sulkakynät näyttivät pysähtyneen, hän kääntyi taas taulun puoleen ja napautti sitä taikasauvallaan. Tauluun piirtyi kuva taikasauvan rakenteesta. ”Taikasauva ei ole pelkästään puinen keppi. Sen sisällä on ydin, joka vahvistaa velhossa tai noidassa valmiiksi olevaa taikuutta. Taikasauvan puuaines suojaa ydintä ja vaikuttaa siihen, miten taikasauvan ydin on yhteydessä taikojaan.”
”Jos taikasauvat kiinnostavat teitä enemmänkin, suosittelen lämpimästi ottamaan sauvatieteen valinnaisaineeksi kolmantena lukuvuotenanne”, Sophie suositteli hymyillen lämpimästi.
”Ihan kohta päästän teidät kokeilemaan ihka ensimmäistä loitsuanne, mutta sitä ennen käydään läpi muutama peruskäsite. Nämäkin on hyvä kirjoittaa ylös.” Sophie napautti jälleen liitutaulua sauvallaan, jolloin siihen piirtyivät seuraavat sanat: taika, loitsu, vastaloitsu, muodonmuutos, herja, kirous, vastakirous, parantava taika.
”Osaako kukaan kertoa, mitä eroa näillä sanoilla on? Tai antaa jonkin esimerkin esimerkiksi loitsusta ja kirouksesta?” Sophie kysyi. Annettuaan muutaman viitanneen oppilaan vastata kysymykseensä Sophie alkoi käydä jokaisen termin läpi: ”Taika on yleiskäsite, jonka alle nämä kaikki muut sanat kuuluvat. Loitsu on taika, joka muuttaa kohteen luontaisia ominaisuuksia, esimerkiksi sen käytöstä tai kykyä tehdä jotain. Vastaloitsu on loitsu, joka kumoaa toisen loitsun vaikutuksen. Muodonmuutos on taika, joka muuttaa kohteen muotoa tai ulkonäköä. Herja on taika, jonka vaikutus on negatiivinen ja aiheuttaa jonkinlaista haittaa tai epämukavuutta kohteelle. Herjaa huomattavasti pahempi taika on kirous, jonka tehtävänä on aiheuttaa huomattavaa haittaa tai epämukavuutta kohteelle. Vastakirous kumoaa kirouksen vaikutuksen. Parantava taika on, kuten nimestä voi päätellä, taika, jonka tarkoitus on parantaa elävä kohde.”
”Ja nyt! Aika laittaa muistiinpanovälineet pois ja ottaa taikasauvat esille!” Sophie ilmoitti. ”Ensimmäinen taika, jonka opetan teille, on kipinöiden tekeminen. Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta se on todellisuudessa hyvin käytännöllinen loitsu, jos satut vaikka eksymään ja haluat muiden löytävän sinut. Kipinöitä voi myös käyttää kaksintaistelussa vastapuolen harhauttamiseksi”, Sophie kertoi.
”Luodaksenne kipinöitä teidän tarvitsee kuvitella kipinät mielessänne, keskittyä ja näpäyttää taikasauvaanne. Kas näin.” Sophie näpäytti taikasauvaansa ja sen kärjestä purskahti kauniisti kimaltelevia ja iloisesti rätiseviä keltaisia kipinöitä. ”Kipinöiden väri kuvastaa mielialaanne. Voitte aloittaa!”
Kipinöiden värien merkityksiä:
Punainen = energisyys, intohimo, aggressiivisuus
Sininen = rauhallisuus, keskittyminen, parantava
Keltainen = inspiraatio, aktiivisuus, levottomuus
Vihreä = eloisuus, rentous, parantava
Violetti = henkisyys, viisaus, voimakkuus
Musta = salaperäisyys, suojelevaisuus, synkkyys
Harmaa = luovuus, salaperäisyys, kaipaus
Valkoinen = puhtaus, hyvyys, eloisuus
Lopun tuntia Sophie kierteli luokassa katselemassa oppilaiden suorituksia. Hän kehui onnistuneita oppilaita ja rohkaisi ja auttoi oppilaita joilla näytti olevan hieman vaikeampaa. Tunnin päätyttyä Sophie kävi kirjoittamassa läksyt taululle ja päästi oppilaat seuraavalle oppitunnille.
Kommentoi tuntia haluamallasi tavalla saadaksesi tupapisteet. Voit kertoa lyhyesti hahmon toiminnasta oppitunnilla, tai kirjoittaa halutessasi pidemmän roolipeliviestin.
Opettaja antoi oppilaille kolme läksytehtävää. Palautathan läksyt yksityisviestinä Sophie Everettille viimeistään 20. kesäkuuta 2022. Tehdyistä läksyistä saa 1-6 pistettä opettajan harkinnan mukaan.
Vastaa kysymyksiin:
a) Miksi taikasauvoja voi kutsua tunteellisiksi olennoiksi? [max 3p]
b) Millainen on taikasauvan rakenne? [max 2p]
c) Millainen oma taikasauvasi on? (Pituus, puuaine, ydin) [max 1p]
