Kuukauden haaste on jokaisen kuukauden alussa julkaistava tehtävä, jonka suorittamalla saa tupapisteitä. Tehtäviä on laidasta laitaan, mutta useimmiten ne liittyvät roolipelaamiseen tai taikamaailmaan. Jokainen tehtävä tulee suorittaa kyseisen kuukauden aikana saadakseen tupapisteet.

Joulukuun haaste liittyy joululahjojen antamiseen.

Haasteena on kertoa hahmon näkökulmasta, minkälaisia joululahjoja hän aikoo antaa kenellekin läheiselleen. Saako ehkä äiti uudet villasukat ja ystävä viuhpiiporeita tai jokamaunrakeita? Vai tekeekö hahmosi lahjat itse tai tykkää lähettää mieluummin kortteja tai kirjeitä? Vai onko hän aikeissa antaa lahjoja ollenkaan? Mikäli hahmosi ei anna lainkaan joululahjoja tänä vuonna, voit kertoa siitä, onko syynä kenties kulutusjuhlan vastustaminen, ujostelu, koululla sattuva pimeydenvelhojen hyökkäys tai jokin aivan muu.

Osallistumisaika: joulukuu 2017
Pisteytys: 10 p

Yhden hahmon lahjaideoiden esittelystä tässä topicissa saat 10p hahmolle, jonka tunnuksilla se on kirjoitettu. Halutessasi voit käyttää myös kuvia tai linkkejä havainnollistamaan lahjoja. Jos sinulla on useampi hahmo, voit osallistua haasteeseen vaikka niillä kaikilla.

Rouva Beaulieulle, joka on entinen kotiopettajani ja minulle vähän kuin isoäiti, annan joka joulu jotakin. Hän antaa minulle hienoja lahjoja juhlapäivinä, ja odotan niitä aina innolla. Ne ovat varmaan hienoimpia asioita, mitä ylipäätään saan omaksi mistään, joten tottakai minun täytyy antaa hänelle jotain takaisinkin.

Tänä vuonna ajattelin hankkia rouva Beaulieulle tällaisia appelsiinisuklaatryffeleitä, koska hän pitää kovasti kaikesta suklaasta, jossa on appelsiinin makua. Ja tietysti hienolle rouvalle pitää ostaa edes vähän hienompaa herkkua, vaikkei minulla kauheasti varaa olekaan.

Sen lisäksi aion kirjoittaa hänelle pitkän kirjeen, jossa kerron elämästäni Châteaussa sillä tavalla vähän romantisoiden. Kirjoitan vain mukavista ja kauniista asioista täällä ja vähän ehkä liioittelenkin, niin että hänelle tulee varmasti onnellinen olo, kun hän lukee sen. Ehkäpä yritän jopa saada lainattua joltakulta jotain hienompaa mustetta jollain keinolla, mistä en kuitenkaan joudu itse ihan liikaa maksamaan. Mutta se nyt harvemmin on edes mikään ongelma, kun pääsin onnekkaasti juuri tähän mukavien ihmisten tupaan.

Orpokotiin vähän kuin äideilleni kirjoitan myös samantapaisen joulukirjeen, mutta heille kerron kaikenlaista kiehtovaa taikuudesta. Lapsille asiasta en voi kertoa, mutta aikuiset kun tietävät jokatapauksessa ja ovat, osittain kyllä salaa, siitä kovin uteliaita. Sisaruksen tapaisille sitten taas on kirjeessä oma osa, jossa kirjoitan niin kuin opiskelisin vain tavallisessa sisäoppilaitoksessa ja koetan vältellä sanomasta liikaa mitään oppiaineisiin liittyvää. En kuitenkaan tiedä tarkkaan, mitä olisin nyt opiskelemassa, jos olisin jästi.

Haluaisin myös antaa jotain viehättäville tytöille koulussa, mutta en tiedä miten siitä oikein mitään tulisi, jos en tunne heitä kunnolla ja... millä rahalla edes ostaisin vaikka kukkia tai suklaata? Ehkäpä vain teen jotain niinkin riskialtista, kuin öh... lainaan yrttitarhasta tai taikajuomaluokan varastoista muutaman mistelin ja sujauttelen niitä tyttöjen huppuihin, laukkuihin tai johonkin silloin, kun he eivät huomaa. Sitten he ainakin tietävät olevansa jonkun mielestä söpöjä, eikö? Ainakin Rebecca Hopelle, Noah Anderssonille ja Aurora Smithille voisin yrittää sellaisen antaa salaa. Halloweenjuhlissa oli vielä muutama muukin kiva tyttö, mutta en valitettavasti tiedä, keitä he olivat, koska en ole tunnistanut heitä ilman asua.

Michelangelo Pele
Rakas poika saa joululahjaksi Botswanan historiasta kertovan kirjan sekä solmioneulan.

Aune
Kaukainen ystävä saa lahjaksi pussillisen omatekemää teetä, pienen laatikollisen tummasuklaakonvehteja ja kirjan Taikakoulu Châteaun historiasta.

Yleensä rehtori Molina lähettää joululahjat vain kahdelle yllä olevalle henkilölle, mutta tänä vuonna hän antaa poikkeuksellisesti kaksi muutakin lahjaa.

Alphonse Drake
Muinaisten riimujen opettaja saa modaalilogiikasta kertovan 5000-sivuisen kirjan.

Andrea Drake
Alphonse Draken tytär saa lahjaksi omatekemää teetä sekä lahjakortin, jolla hän saa kaikki Taikakoulu Châteaun ensimmäisen lukuvuoden kirjat Crayons & Règlesistä.

Neolla ei ole kovin ketään, kenelle antaa joululahjoja, ei sillä, että hän pystyisi kovin edes askartelemaankaan, saatika ostamaan mitään.
Mutta hän tietää kaksi henkilöä, joille voisi edes jotain antaa:

Reichard Lesauvage
Koska mies on naapuri ja vaikuttaa mukavalta (kaikkihan niin tekevät), joten pientä apua ennen aattoa pyydettäisiin mieheltä (jos tuo sattumoisin olisi paikalla), jotta mantikori saisi leikattua kaksi pientä tupsua harjastaan, sekä turkistaan. Yksi harjatupsu ja karvatupsu menisi miehelle. Neo kun tietää kuinka hyödyllinen turkki hänellä on, ainakin itselleen, hän toivoo, että lahja olisi mieluisa ja hyödyllinen jopa velholle.

Ja toinen lahja menisi
Mila Molinalle
Rehtori on oikeastaan se tärkein henkilö, jolle Neo haluaa lahjan antaa. Enemmän ehkä kiitoksena ja yrityksenä saada naisen luottamus.
Joten, Molina myös saisi harja- että kehotupsun mantikorilta.

Alain on immateriaalinen muistaja. Ei hänelle mitään niitä vastaan toki ole, jotka muistamisensa materiaalisemmin hoitavat. Hän itse ei vain oikein satu antamaan sellaisia niin sanottuja materialistisia lahjoja niinkään, antaessaan sellaisia ne kylläkin taitavat saada hieman kryptisemmän olomuodon tekstihuomautuksensa kautta.

Alainin muistamiset koostuvat pitkälti pienistä teoista ja yleisestä hyvästä mielestä. Tsemppaavat sanat, kehut ja olantaputukset hymyjä ja virneitä toki unohtamatta ovat ne, joilla Alain muistaa ihmisiä. Sanathan eivät riitä kuvaamaan jotain tunnetta, miten materia pystynee siis korvaamaan läheisyyden ja tällaiset huomionosoitukset.

Stressiä tämä Pouffsouffle ei kyllä aiheesta ota, eikä mitään listaa ihmisistä, joille pitäisi hymyillä pidä. Alain kyllä itse muistaa keistä on kyse ja tilannehan sitä pitkälti ohjaa. Ei hymyä irrotettuna kontekstista. Listaa niistä ihmisistä, joille Alain hymyilee, tsemppaavan sanan jos toisenkin jakaa, olkaa taputtaa, halaa ym. ei tähän siis luettavaksi tule. Enemmänkin koettavaksi peleissä, jos sikseen tulee.

Jos vielä hieman pienen maukkaan siemauksen Alainin mahdollisesta joululahjamateriakryptisyydestä halajanee niin peili, jonka yläreunaan on kirjoitettu ”Hymyile — ja katso — olet sen arvoinen!” antaa asiasta jo jonkinlaisen viitteen.

Lohis ei oikeastaan ymmärrä joulua, eikä sitä, miksi lahjoja oikein annetaan. Siitä huolimatta hän antaa lahjan rakkaalle (ainoalle) ystävälleen Marceau Forestille, jolle hän antaa aivan tuoreen peuran koiven.

Favreau ei ole turhan nirso sen suhteen, kelle antaa lahja ja kelle ei. Oikeastaan onkin niin, että hän jakelee lahjoja kaikille. Kaikki lahjat ovat jotakin syötävää tai juotavaa - suklaakonvehteja, kuita karkkeja, glögiä, teetä, kahvia... Jos Favreau tuntee toisen edes jotenkin (tupatoverinsa sekä ystävät muista tuvista!) saavat nuo luultavasti jotain mistä muo ovat joskus maininnut pitävänsä, ne joita Favreau ei tunne saavat jotakin, mistä poika toivoo saajan pitävän.

Andrea rakastaa lahjojen antamista, ja niitä hän tänäkin vuonna antaa perheelleen ja tuttavilleen.

Äidilleen (isänsä vaimolle, ei biologiselle) Andrea antaa erään tuon lukeman kirjasarjan neljännen osan. Isille hän antaa paketin, joka sisältää niin välineitä kuin aineksiakin alkemian harjoittamiseen. Adéle saa Andilta siepin, sillä tuo on jatkuvasti ollut viemässä Andin omaa. Ja viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä Antoine saa sisareltaan itsetehdyt puupalikat, joiden kyljissä on latinalaisia aakkosia, viikinkien riimuja, alkemistisia kuvioita sekä numeroita.

Seuraavaksi sitten hän onkin päätynyt miettimään, mitä ihmettä antaisi jästikoulunsa kavereille. Lydie sai lopulta päiväkirjan, jonka kannessa on kultakirjaimin hänen nimensä. Annabelle sekä Caitlyn saivat molemmat itsetehtyjä suklaakonvehteja, sillä nuo rakastavat suklaata. Kate ja Kim puolestaan saavat itsetehtyjä keksejä purkilliset, jälkimmäinen saa lisäksi uuden jalkapallon.

Lopuksi Andi päätyi vielä tulokseen, että ehkä hänen tulisi hankkia lahja myös Mila Molinalle. Tuo saakin tytöltä kaksi kirjaa, sekä itsetehtyjä suklaakonvehteja. Kirjat ovat "Kuinka käyttäytyä kuin aikuinen" ja "Saako ottaa?", joista jälkimmäinen on taaperoille suunnattu lastenkirja.

Ahanulla ei ole kuin yksi henkilö, jolle hän haluaa antaa lahjan, ja tämähän on tietenkin Lucy Beckett. Koska mies ei ole koskaan ennen joulua viettänyt, lahjojen antaminen tuli hänelle yllätyksenä. Hän ei tiennyt mitä olisi voinut ostaa nuorelle naiselle, joten hän päätti tehdä lahjan itse.
Hän antaakin Lucylle unisiepparin, johon käyttikin useamman viikon, yrittäessään herättää muistojaan, miten käsitöitä tehtiin, samalla kun hän keräsi materiaalit kokoon.
Langat ja helmet hän kävi ostamassa, se tuntui helpommalta, mutta erilaiset linnun sulat ovat luonnosta löydettyjä, kuten sarvikin.

Gwyn muistaa tänä jouluna kunnolla isoäitiään, Thalitaa, sekä Amazonia. Tottakai pikkuinen pörriäinenkin tarvitsee jotain, ja tuo saakin pienen talvipuvun ja tuoreita hedelmiä.

Isoäidilleen Gwyn sen sijaan ostaa pehmeän ja lämpimän viltin sekä liikkuvan kuvan itsestään ja Amazonista.

Hän olisi muistanut setäänsäkin, joka kuitenkin auttoi hänet pois Brasiliasta, mutta hän ei yhtään tiennyt, mitä mies haluaisi tai tarvitsisi. Joten hän lähetti tuolle vain kiitoskortin.
Ja isä.. vaikka Gwyn onkin tuolle katkera, on tuo kuitenkin hänen isänsä. Hän lähetti tällekin joulukortin ja kuvan itsestään ja Amazonista.