TEKSTEJÄ EI VIELÄ OLE OIKOLUETTU + tää on muutenkin vielä hiukan kesken

[i]Kokonimi:[/i] Carmen Amelia Borealis De Martino
[i]Kutsumanimi:[/i] Tuttavat saavat kutsua Camiksi tai Amyksi, oppilaat professori Martinoksi
[i]Syntymäpäivä ja ikä:[/i] 16.08.1983, 34-vuotias
[i]Sukupuoli:[/i] Nainen

[i]Syntymäpaikka:[/i] Eguisheim, Ranska
[i]Kielitaito:[/i] Puhuu sujuvasti ranskaa, italiaa ja englantia, osaa hieman espanjaa sekä saksaa
[i]Ammatti:[/i] Loitsujen opettaja Taikakoulu Châteaussa
[i]Verisääty:[/i] Puhdasverinen

[i]Perhe:[/i] äiti Marié-Claire De Martino (tyttönimi Vaugrenard) (64), isä Arcadio De Martino (66), isoveli Rémi De Martino (38) ja pikkusisko Zenobia De Martino (31)
[i]Asuinpaikka:[/i] Amiens, Ranska

[i]Taikasauva:[/i] Panamanpalisanteria, 11,5 tuumaa, feenikslinnun sulka
[i]Suojelius:[/i] Rewantiikeri
[i]Mörkö:[/i] Iso musta hämähäkki
[i]Lemmikki:[/i] Tunturipöllö Lorenzo, punertava metsäkissa Azul

[b][i][size=150]Luonne[/b][/i][/size]

Oikea ilopilleri vai aina murjottava teini-ikään jämähtänyt aikuinen ihminen, joka ei edelleenkään hyväksy olevansa yli kolmekymppinen? Mennään tuolla ensimmäisellä vaihtoehdolla! Carmen on nimittäin erittäin eloisa persoona, joka saattaa vaikuttaa välillä vähän liiankin iloiselta ja ulospäin suuntautuneelta. Yleensä nainen liikkuu julkisilla paikoilla leveä hymy huulillaan silmät loistaen. Tämä saattaa olla niiden pessimistien mielestä ärsyttävä tapa, mutta Carmen kun auttamaton optimisti on, ei häntä voisi vähempää kiinnostaa muiden mielipide omasta luonteestaan.

Iloisen luonteensa takia Carmen on myös erittäin puhelias. Hän saattaa tylsistyttää seuralaisensa helposti puolikuoliaiksi höpöttämällä minuuttitolkulla milloin mistäkin. Mikäli siis mietit joskus lähestyväsi tätä naista, kannattaa pitää mielessä, että tuossa jatkuvassa puhevirrassa saattaa aika ajoin olla paljonkin kestämistä. On Carmen toki myös hyvä kuuntelija, mutta puhuu siltin paljon mieluummin kuin kuuntelee. Hän saattaa myös kävellessään lauleskella vähän kaikenlaista. Läsnäolijoiden onneksi naisella on ihan siedettävä ääni eikä tuon laulamisen kuunteleminen niin kamalaa loppujen lopuksi ole.

Optimismisuus on niitä Carmenin vahvoja puolia. Hän osaa ajatella lähes aina positiivisesti ja yrittääkin etsiä jokaisesta tilanteesta jotain hyvää. Osaa hän olla vihainen ja pessimistinenkin, jos asiat menevät oikein huonosti. Yleensä nainen on kuitenkin varsin positiivinen ja kannustaa muitakin olemaan avoimempi asioille sekä ajattelemaan niitä hyviä asioita huonojen sijasta.

On Carmenissa kuitenkin se kärttyinenkin puoli. Nainen osaa kyllä olla ilkeä ja ärsyttävä, mikäli tällä on oikein huono päivä. Näitä on harvoin, mutta silloin kun niitä on, kannattaa jättää nainen ihan omaan rauhaan.

JATKUU

[b][i][size=150]Ulkonäkö [/size][/i][/b]
[url=https://i.pinimg.com/736x/dd/9d/b0/dd9db07d3ffceee1738abcb25f5db223--caroline-dhavernas.jpg]kuva 2[/url]
[img]https://pbs.twimg.com/profile_images/925197169933643776/VKWmhpVT_400x400.jpg[/img]

[i][b][size=150]Tausta[/size][/b][/i]

Carmen syntyi Eguisheimissa vuonna 1984. Hän syntyi jo valmiiksi kolmihenkiseen perheeseen, johon hänen äitinsä Marién ja isänsä Arcadion lisäksi kuuluu tuolloin 4-vuotias Rémi. Perheeseen syntyi vielä kolmas lapsi Carmenin ollessa 3-vuotias, tuolloin hän sai pikkusiskon Zenobian. Siskokset ovat edelleen hyvissä väleissä keskenään, vaikka asuvatkin aivan eri puolilla ranskaa. Perhe asui tuolloin isossa omakotitalossa muutaman kilometrin päässä kylästä tai pienestä kaupungista, riippuu siitä kumpaa ilmaisua tykkää enemmän käyttää. Talon tuntumassa oli pieni navetta, kahden hevosen talli sekä kanala. Carmen on elänyt lapsuutensa maalla näitä eläimiä hoitaen sekä peltotöitä tehden. Toki joissain töissä käytettiin myös taikuttaa, sillä lähin asutus oli melkein kilometrin päässä De Martinoiden tilasta. Naisen isä kuitenkin halusi, että suurin osa töistä tehtiin niin sanotusti jästien tavalla.

Molemmat naisen vanhemmista ovat puhdasverisiä velhoja. Carmen on kasvanut ympäristössä, jossa taikoja käytettiin ja tämän vanhemmat ovat aina innoissaan opettaneet lapsilleen kaikenlaista taikuuteen liittyvää. Naisen isoäiti isän puolelta oli vielä eläessään myöskin opettaja, hän opetti pimeyden voimia eräässä ranskalaisessa taikakoulussa. Tämä oli osasyy siihen, miksi Carmenista lopulta tuli opettaja. Arcadio De Martino taas on alkujaan italialainen. Lapset puhuivat aina isänsä kanssa italiaa, vaikka tämä osasi myös ranskaa. Näin kaikki perheenjäsenet ovat alkujaan kaksikielisiä, jota Carmen pitää suurena rikkautena. Arcadio työskenteli vielä ennen perheen lapsien syntymää parantajana sekä Italiassa että Ranskassa. Hän kuitenkin päätti jättää ammattinsa, hankkia kauan haaveilemansa maatilan ja muuttaa aloilleen Marién kanssa. Marié taas toimi aurorina Carmenin syntymään asti, mutta jätti ammattinsa lapsien takia. Nykyään hän kirjoittaa niin jästiromaaneja kuin erilaisia taikuudesta kertovia tietokirjoja.

Carmen on edelleen hyvissä väleissä molempien sisaruksiensa kanssa, vaikka näkeekin näitä vain harvoin. Rémi työskentelee aurorina ja on kahden lapsen isä, kun taas Zenobia omistaa pienen kahvilan aivan sisaruksien syntymäkaupungin keskustasta. Carmen itse asuu toistaiseksi yksin pienessä omakotitalossa Amensissa, joka myöskin on yksi Ranskan pienen pienistä kaupungeista. Carmen rakastaa yli kaiken Amensissa asumista, koska kaupunki on todella kaunis ja hänen mielestään se on juuri sellaine paikka, jossa sielu lepää.

Koulunsa Carmen kävi eräässä pienemmässä velhokoulussa aivan Ranskan pohjoisosassa. Hän opiskeli siellä kahdeksan vuotta valmistuen huippuarvosanoin. Oppiaineita naisella oli useita vielä viimeisinäkin vuosinaan. Hän halusi oppia mahdollisimman paljon mahdollisimman monesta asiasta, koska hän ajatteli niistä olevan hyötyä myöhemmin elämässä. Parhaiten hän kuitenkin pärjäsi muodonmuutoksissa, loitsuissa sekä taikajuomissa. Numerologiat sun muut sujuivat häneltä myöskin ihan hyvin. Muutenkin Carmen viihtyi koulussa ja piti opiskelusta. Hän oli myös kouluvuosinaan erittäin sosiaalinen, ja on edelleen, joka oli myös yksi syy koulussa viihtymiseen. Carmenilla oli monia ystäviä sekä kavereita koulussa, joista muutamien kanssa nainen tapaa edelleen säännöllisesti.

Kouluvuosien jäädessä taaksepäin Carmen suuntasi kulkunsa maailmalle. Hän kierteli ensin Pohjois-Euroopassa, Suomessa, Norjassa sekä muissa siellä päin olleissa maissa keräten tietoa loitsuista. Ei naisella oikeastaan ollut selkeää määränpäätä, mutta hän halusi oppia enemmän sekä kuulla eri velhojen sekä noitien taidoista ja vertailla muiden maiden velhokulttuureja Ranskan velhokulttuuriin. Hän jutteli monien professorien sekä aurorien kanssa ja vieraili eri kouluissa. Euroopasta Carmen suuntasi Etelä-Amerikkaan ja muutti muutamaksi vuodeksi Espanjaan asumaan, jossa hän toimi erään loitsujen professorin apulaisena.

Näiden matkusteltujen vuosien jälkeen Carmen halusi asettua aloilleen, jolloin hän osti tuon pienen omakotitalon Amensista ja hakeutui opiskelemaan lisää loitsuista sekä kävi siinä ohessa opettamiseen valmistavaa sivukoulutusta. Opinnot sujuivat hyvin ja muutamien vuosien kuluttua Carmen koki olevansa valmis opettamaan taitojaan muille, joten hän haki ensimmäistä kertaa opettajan virkaa. Nainen työskenteli aluksi vanhassa koulussaan, mutta paikan avauduttua Châteaussa hän päätti sitä hakea, ja onnekseen paikan hän saikin.

[i][b][size=150]Muuta[/size][/b][/i]

Naisen lempi harrastuksia ovat lukeminen, retkeily sekä tv:n katselu, tai nykyään hän suosii enemmän suoratoistopalveluja. Carmen on asunut lähes koko ikänsä jästien keskuudessa, jonka takia hän onkin jo aika kokenut erilaisen jästiteknologian ja tavaran keskeltä. Häneltä sujuu tietokoneenkin käyttö, vaikka hän ei edelleenkään kunnolla ymmärrä, miten se todellisuudessa toimii. Tällä hetkellä nainen on ihan koukussa Greyn anatomia nimiseen sarjaan, jota hän katsookin aina kotona käydessää, koska hänen pettymyksekseen tietokoneet eivät koulun alueella toimi.

Carmen rakastaa tuoksukynttilöitä sekä kuumia juomia, niin kahvia, teetä kuin kaakaotakin. Pimeinä ja kylminä iltoina hän viihtyy parhaiten sohvalla usean peiton alla kirjaa lukemassa kanelilta tuoksuvien kynttilöiden palaessa. Eikä unohdeta sitä kuumaa kaakaota, jota hän todennäköisesti juo talvella mukikaupalla päivittäin. Älä siis ihmettele, mikäli Carmen jonain päivänä saapuu tunnilleen valtava höyryävä kuppi käsissään pitämään tuntia. Iltojen pimetessä Carmen saattaa sytytellä kynttilöitä myös luokassaan, joten joinain päivinä luokka saattaa tuoksua aivan syksyiseltä kuusimetsältä tai omenapiirakalta. Naisen mielestä yksi parhaista velhokeksinnöistä on muunnellut tuoksukynttilät, jotka oikeasti tuoksuvat voimakkaasti eivätkä ole samanlaisia kuin jästikynttilät, jotka harvoin edes tuoksuvat siltä, miltä pitäisi.