Kirjoittaja Heather Rose » 23 Tammi 2016, 18:12
~Nukkumatti, yönuttu~
Pulloposki, unisilmä, lurpsuvat luomet,
illan sumu leijailee tähtitaivaan alla.
Pieni pää painuu uneen, unen satumaahan.
Siellä höyhensaarilla nähdä me saadaan.
Kaiken sai aikaan Nukkumatti,
yö nutussaan pieni olento untenmaan.
Unihiekkaa se heittää koristaan,
tuo unen silmään pienen prinsessan.
Ja kun aamulla päivänsäde kajastaa,
prinsessa jättää höyhensaaret vaan.
Silloin lepää Nukkumatti,
pieni olento untenmaan
***
~Pelko & rauha~
Yksinäisyys on kuin pelon tunne,
kuin kirous, kuin pahan enne.
Se laskeutuu sattumanvaraisen kulkijan ylle,
ja vie mukanaan.
Mutta kaikella on vastakohta,
ja se yksinäisyyden pelonkin voittaa.
Se on Rauha.
Se ottaa syliinsä turvaisaan,
se käärii nuttuunsa pellavaan,
ja häätää pois pelon.
***
~Velhokylä Poudlardine~
Aurinko heittää säteitään,
ympäriinsä kiidetään.
Velhokylä Poudlardine,
maailman menoa viedään.
On sauvoja ja kirjoja,
jäätelöä ja pöllöjä.
Iloista väki on,
ompi päivä verraton!
***
~Satumaahan, unelmaan~
Linnan tornit taivasta vasten,
piirtävät tähden kauneuden.
Tänään seikkailu alkaa ja odottaa,
taikuuden maailmaa rakastunut olen vaan.
Jästien maailma taakse jää,
vaikka en siitä mitään tiedäkään.
tontut, maahisetkin mua kiinnostaa,
taikuuden alkeet sauvaa heilutellen kauniin maan.
Tämän päivän loppuun asti mä unessa leijun,
onko tämä vain unelmaa? Näinkö mä keijun?
Aamulla kun herään kotonain,
surun unelmasta sain.
***
~Värit~
Maailmassa on keltaista, vihreää ja sinistä, oranssia myös.
Vetää vertoja mustalle yötaivaalle,
värittömäs yös.
Mitä olisi ilman värejä?
Valkoistako vain?
Millainen on väritön?
Kohdata sen sain painajaisessain.
Kaikki kunnia väreille,
mustalle ja valkoiselle myös tietenkin.
Maailmaa ilmaisee kauniit sateenkaaret,
montako väriä näit?
***
~Salainen- salaisempi, salakäytävä~
Salakäytävä pitkä ja pimeä,
salakäytävä synkkä ja hämärä.
Kun kaksi ystävistä käsi kädessä,
kulkevat sen poikki vieri vieressä.
Täällä pelko on tuttu tunne,
mutta ystävän kanssa vain entinen kuule.
Rotkot pahamaineiset ja suuret,
pian valo kajastaa.
Me selvisimme jo tästäkin,
odotitko jotain muuta?
Ystävän kanssa tietenkin,
yksin vielä haaluilisin.
***
[color=#BF40FF]~Nukkumatti, yönuttu~
Pulloposki, unisilmä, lurpsuvat luomet,
illan sumu leijailee tähtitaivaan alla.
Pieni pää painuu uneen, unen satumaahan.
Siellä höyhensaarilla nähdä me saadaan.
Kaiken sai aikaan Nukkumatti,
yö nutussaan pieni olento untenmaan.
Unihiekkaa se heittää koristaan,
tuo unen silmään pienen prinsessan.
Ja kun aamulla päivänsäde kajastaa,
prinsessa jättää höyhensaaret vaan.
Silloin lepää Nukkumatti,
pieni olento untenmaan[/color]
***
[color=#80BFBF][i]~Pelko & rauha~
Yksinäisyys on kuin pelon tunne,
kuin kirous, kuin pahan enne.
Se laskeutuu sattumanvaraisen kulkijan ylle,
ja vie mukanaan.
Mutta kaikella on vastakohta,
ja se yksinäisyyden pelonkin voittaa.
Se on Rauha.
Se ottaa syliinsä turvaisaan,
se käärii nuttuunsa pellavaan,
ja häätää pois pelon.[/i][/color]
***
[color=#FFBF80]~Velhokylä Poudlardine~
Aurinko heittää säteitään,
ympäriinsä kiidetään.
Velhokylä Poudlardine,
maailman menoa viedään.
On sauvoja ja kirjoja,
jäätelöä ja pöllöjä.
Iloista väki on,
ompi päivä verraton![/color]
***
[color=#FF0080][i]~Satumaahan, unelmaan~
Linnan tornit taivasta vasten,
piirtävät tähden kauneuden.
Tänään seikkailu alkaa ja odottaa,
taikuuden maailmaa rakastunut olen vaan.
Jästien maailma taakse jää,
vaikka en siitä mitään tiedäkään.
tontut, maahisetkin mua kiinnostaa,
taikuuden alkeet sauvaa heilutellen kauniin maan.
Tämän päivän loppuun asti mä unessa leijun,
onko tämä vain unelmaa? Näinkö mä keijun?
Aamulla kun herään kotonain,
surun unelmasta sain.[/i][/color]
***
[color=#BFBF40]~Värit~
Maailmassa on keltaista, vihreää ja sinistä, oranssia myös.
Vetää vertoja mustalle yötaivaalle,
värittömäs yös.
Mitä olisi ilman värejä?
Valkoistako vain?
Millainen on väritön?
Kohdata sen sain painajaisessain.
Kaikki kunnia väreille,
mustalle ja valkoiselle myös tietenkin.
Maailmaa ilmaisee kauniit sateenkaaret,
montako väriä näit?[/color]
***
[color=#FF4000][i]~Salainen- salaisempi, salakäytävä~
Salakäytävä pitkä ja pimeä,
salakäytävä synkkä ja hämärä.
Kun kaksi ystävistä käsi kädessä,
kulkevat sen poikki vieri vieressä.
Täällä pelko on tuttu tunne,
mutta ystävän kanssa vain entinen kuule.
Rotkot pahamaineiset ja suuret,
pian valo kajastaa.
Me selvisimme jo tästäkin,
odotitko jotain muuta?
Ystävän kanssa tietenkin,
yksin vielä haaluilisin.[/i][/color]
***