28.1.2016

Kirjoitan tätä illalla sängyssä, mutta runosuoni sykki.

[i]Kävelen eteenpäin vaikka kaadun,
nousen ylös vaikka tiedän etten kykene.
Tulevaisuuteen katsominen on vaikeaa,
vaikka ehkä joskus menneisyyteen palata saa.
Askel eteen, toinen, kolmas.
Elämä ompi tätä vaan.[/i]

[i]Katso kelloa, kuinka paljon se näyttää,
elämä minua hyväksi käyttää,
taivallus jatkuu loputtomiin,
mutta silti painun syviin uniin,
unta auringosta,
unta mistä vaan,
unta kukista,
kesästä,
kavereista.
Unta ihan mistä vaan,
minkä tie minulle kertoo,
mutta tiedän sen silti,
voin siihen vaikuttaa.[/i]


[i]Kaunis taulu, kukkia taustalla
Meren kohina, ihmisiä uimassa,
Onko mahdollisuus tulla mukaan?
Oonko ainoo jota kukaan ei haluu?
Oonko se joka oikeesti jää yksin?
Yksin, yksin, yksin, yksin,
jää yksin, yksin, yksin, yksin.[/i]

[img]http://t14.imagechef.com/ic/imgout/samp5e2419dc9bca8f81.jpg[/img]

"[i]Rakas tyttäreni, tänään on 15-vuotispäiväsi, onnea.
Tähän päiväkirjaan voit kirjoittaa tärkeät mietteesi ihanasta elämästäsi.
Perheessäni on tapana siirtää eteenpäin hieman viisautta tässä vaiheessa.
Niin minunkin isäni teki minulle.[/i]"

Melody Woodin päiväkirja ¤