Koko nimi: Sylviane Ingrid Gren
Kutsumanimi: Sylviane, Viane
Sukupuoli: Tyttö
Syntymäpäivä: 19.10
Asuinpaikka: Sainte-Gemme-la-Plaine, Ranska
Verisääty: Puoliverinen
Taikasauva: Hieman taipuisa, 10″ pitkän, puuaines pihlajaa, ytimenä feenikslinnun pyrstösulka
Luokka: 4
Tupa: Pouffsouffle
Valinnaisaineet: Taikaolentojen hoito, numerologia ja ennustus
Ulkonäkö:
Sylviane ei ole mitenkään erityisen näköinen nuorinoita. Ei hän ole se, joka kauneudella lumoaa tai jollain hienon poikkeavuuden ja erikoisuuden vuoksi mieleen jää. Hänet näkee ja sitten ehkä unohtaa ja sitten ehkä uudestaan näkee. Sylviane hymyilee paljon (paljastaen hampaansa), sipaisee hiuksiaan korvien taakse, katsoo silmiin ja innostuessaan lepattelee puhuessaan käsiään. Vakavaa ilmettä saa hakea, mutta kyllä hän siihen osaa taipua. Etenkin keskittyessään.
Sylvianen voisi sanoa tulleen pituuskasvun yllättämäksi. Hän on nykyisin 161 cm pitkä ja vielä hieman epävarma jaloillaan. Asiaan saattaa vaikuttaa myös se, että tyttö nykyään kokeileekin ihan tasapainoilun (ja surffausta) varten kävellä korkokengillä, olivatpa korot millaiset tahansa.
Sylvianen hiukset ovat rusehtavat taittuen jopa jossain valossa kupariin. Tämä tyttö pitää pitkistä hiuksista ja omat hiukset ylettyvätkin viime tasauksen jälkeen rintojen alapuolelle. Sylviane pitää hiuksiaan usein auki, mutta pitkien hiuksien käytännöllisyyskysymysten vuoksi omat hiukset pidetään aina välillä ponnarilla, joskus nutturalla ja joskus hiustyyli on jossain siinä välimaastossa. Hiusten välistä pilkottavat korvat, jotka etenkin liikkuessa tulevat vielä paremmin näkyviin. Juhliin Sylviane on kyllä ottanut tavakseen hieman tupeerata hiuksiaan ja joskus myös niitä krepataan. Virallisempiin juhliin tulee tietenkin myös virallisempi kampaus! Sylviane on kiinnostunut kampauksista, mutta ei aina jaksa keskittyä niin pitkäksi aikaa itse tekemään itsellensä jotain.
Tytön kulmakarvat eivät ole erityisen paksut eivätkä kovinkaan kaarevat. Niiden alapuolella sijaitsevat Sylvianen varsin tummat silmät. Ripsiväriä tyttö käyttää maltillisesti, huulikiiltoa myös. Muunlaista meikkausta ei Sylviane harrasta. Ei hänellä kuitenkaan mitään sitä vasten ole, jos joku hieman enemmän meikkaa ym.. Pisamat koristavat etenkin kesäisin tämän tytön kasvoja. Sylvianen hampaat ovat kiitos oikosmiskojeiden paremmassa kunnossa kuin aiemmin. Kiinteiden kojeiden sijaan hänellä kuitenkin on vielä oikomiskojeet.
Sylviane pitää käytännöllisistä vaatteista, vaikka mukavuuden ohella myös vaatteiden tuotantotapa kuin myös ulkonäkö on nousemassa tärkeysasteikolla. Lempiväreihin kuuluvat maroon ja burgundinpunainen, beige ja chamois sekä luonnon tarjoamat syvät vihreät sävyn, violetti tietenkin myös. Voisi sanoa, ettei Sylviane oikein ole kirkkaiden silmiinpistävien värien kantaja.
Sylviane käyttää koulupukuna sitä hameellista versiota, vaikka joskus housut ehkä olisivatkin kätevämmät. Vaatevalinnat kallistuvat mielellään kaikkeen pörröiseen, suureen (kokoja liian isoon), lämpimältä näyttävään. Talvi- ja syysvaatteet ovat Sylvianesta ihania, vaikka on hän nyt myös kesävaatteisiin tottunut. Ruskettuminen on myös ihan mukavaa, vaikka siihen vaaditaankin paljon suojakerroksia ja muuta, jottei oikeasti pala. Sylviane käyttää aika feminiinisiä vaatteita pääosin. Hän käyttää niin hameita kuin mekkoja sekä aina välillä myös lappuhaalaria. Mielellään tämä tyttö myös itse koristelee ja tuunaa vaatteitaan, joten ei kannata yllättyä, jos jostain taskusta kurkistaa kukkanen tai mekon alareuna on ihan täynnä perhosia tai mitä parasta ehkä jotain säihkyvää.
Luonne:Sylviane on aika iloinen ja eloisa tyttönen, mikä ehkä jo ensitapaamisella ja -näkymällä käy ilmi. Vaihtovuosi on tehnyt hänestä oma-aloitteisemman, minkä vuoksi tämä tyttö ei taidakaan enää vaikuttaa siltä ujolta ja hiljaiselta hissukalta kuin ehkä joskus. Vaikka Sylviane mielellään jutustelee, asioista selittelee ja käsillään lepattelee, osaa hän myös olla hiljaa. Oppitunneilla hän on pääosin ahkera ja aktiivinen, vaikka joskus sortuukin hihittelemään vierustoverin kanssa jotain tai vaihtelemaan lappuja. Tämä on kuitenkin tarkoitettu vain suurella rakkaudella ja hyvällä tarkoituksella, sillä Sylviane ei ole vielä ymmärtänyt miksi jotkut juoruilevat ja puhuvat muista pahaa.
Vähän hupsu ja naiivi, sellainen on myös tämä tyttönen. Mitä sille voi, jos vain luontaisesti uskoo kaikesta hyvää? Sylviane on helposti sormen ympäri kiedottavissa, vaikka vuodet aina välillä opettavatkin, ettei kaikkien maailma ole niin ruusuinen kuin Sylvianen eikä heidän aikomuksetkaan. Tytöstä saa seuraa vähän kaikkeen, kunhan se ei liity sääntöjen rikkomiseen. Jos se liittyy, niin siitä ei kannata Sylvianelle mainita, sillä hän ei ehkä tajuaisi sitä, ellei se olisi todella ilmiselvää. Ja ai niin voihan olla, että kaveri sai jonkun erityisoikeuden! Sylviane elää hetkessä ja seuraukset tulevat joskus sieltä kaukaa perässä. Hän on huono tekemään kauas tulevaisuuteen asti vaikuttavia suunnitelmia ja päätöksiä. Ei tämä tyttö niitä edes aina pysty ajattelemaan.
Sylviane joutuu tekemään koulutöitä, jotta saisi hyviä tuloksia. Hän ei ole mikään luonnonlahjakkuus, jolle koulunkäynti olisi lastenleikkiä. Tyttö mielellään tekee itse ja kokeilee erehdyksen kautta kuin ymmärtäisi ja muistaisi kaiken kirjoista. Asiaa toki auttaa se, jos Sylviane on siitä kiinnostunut. Jos se kiinnostaa, niin siihen toki paneudutaan. Sylviane innostuu aika helposti asiasta kuin asiasta, kunhan niistä kertova vastakumppani on siitä innoissaan ja näyttää innostuksensa avoimesti. Sylviane ja ihastuminen ei ole myöskään uusi yhtälö, ja tällöin hän on myös ihan kokonaan kohteensa pauloissa ja toivoo tuolle kaikkea hyvää päällä maan ja alla taivaan. Ihastumisen huomaa ehkä ensimmäisenä katseissa, sanoissa sekoilu ja jatkuva myötäily (haaveilu) ovat myös hyviä tuntomerkkejä asiasta.
Sylviane haluaa, että kaikilla on hyvä olla. Se onkin ehkä yksi syy, että miksi hän hymyilee paljon ja yrittää vaikuttaa ja olla positiivinen. Positiivinen asenne vaikuttaa myös muihin! Sylviane ei pelkää kokeilla uutta ja usein heittäytyykin uuden pariin. Vähän ehkä jännittää aluksi olla uudessa ympäristössä, mutta vaihtovuosi on opettanut, että tällainen jännityskin voi olla hyväksi. Turhaksi pitkää aikaa ei sovi jäädä pohtimaan, koska tilaisuus voi mennä ohi yhdessä silmänräpäyksessä.
Kunnollisen Pouffsoufflen tavoin olla rehellisiä ja uskotaan ystävyyden voimaan. Se murtaa vaikka kallion! Sylviane on teoissaan vilpitön ja epätotuuden puhuminen ei tulekaan kuuloon. Kovin utelias ja muiden asioihin tunkia, hän ei ole. Muut kertovat kyllä, kun he katsovat, että kertomisen aika on. Sylviane osaa pitää salaisuuksia eikä lupauksienkaan pitäminen, yleensä, tuota vaikeuksia. Oikeastaan Sylviane on hieman se tyylitelty naapurintyttö, joka on ehkä vähän hupsu ja naiivi, mutta joka on oikeasti ihan jees hyvä kaveri.
Menneisyys:Tyttö syntyi tuon lokakuun kylmimpänä päivänä eli 19 lokakuuta kello 6.32 tai niin ainakin hänelle on kerrottu, sillä myös yritetään selittää huumorillisesti hänen mieltymyksensä hivenen lämpimimpiin vaatteisiin. Sylvianen veli oli täyttänyt tasan neljä kuukautta kuusi päivää aiemmin viisi vuotta ja oli erityisen ylpeä pikkusiskostaan hänen vanhempiensa iloksi.
Tyttö kasvoi siihen tietoon veljensä kanssa, että heidän äitinsä on noita ja isä velho, vaikka he eivät kauheasti taikuutta tarvinneet kotona, pienoisella maatilalla. Sylvianen varhaisin lapsuusmuisto liittyy siihen, miten hänen veljensä Darius, oli yhtäkkiä hirvittävän vihainen hänelle ja rikkoi isän tekemän keppihevosen, jonka kanssa tyttö oli ollut juuri leikkimässä naapurin tytön kanssa, ja muutenkin paiskoi astioita ja esineitä sinne tänne. Sen kohtauksen jälkeen heidän perheensä on luopunut taikuuden harjoittamisesta useammaksi vuodeksi.
Jälkikäteen Sylviane on saanut tietoonsa miksi hänen veljensä oli käyttäytynyt niin. Darius oli raivostunut siitä, että oli surkki, eikä velho niin kuin hän ja muu perhe oli odottanut. Hänet tosin lähetettiin parin muunkin selkkauksen vuoksi myöhemmin yhteen yksityiskouluun toiselle puolelle Ranskaa.
Veljensä käydessä muualla koulunsa Sylviane osoitti vuosien päästä pienoisia merkkejä taikuudesta, yrittäen ensiksi salata niitä lomillaan veljeltänsä, koska halusi pitää yllä heidän hyvät välit, jotka taisivat olla paremmat kuin tytön välit vanhempiinsa. Kun sitten eräänä päivänä tuli kutsu Taikakoulu Châteauhun, Darius näytti jopa Sylvianen yllätykseksi olevan aidosti iloinen siskonsa puolesta, eikä hänen silmissään tai missään näyttänyt olevan merkkiäkään surusta tai kateudesta, sillä hetkellä he molemmat olivat äärettömän ylpeitä toisistaan.
Sylvianen ensimmäinen luokka Taikakoulu Chãteaussa sujui aika hyvin. Hän oppi paljon uutta ja kokien kaikenlaista uutta ja ihmeellistä. Tyttö niin nyrjäytti nilkkansa huispauksen ja lentämisen tunnilla, kuuli totuuden joulupukin olemassaolosta sekä näki miten muodonmuutosten ja loitsujen sijaiset vaihtuivat tiuhaan tahtiin. Kummallisin kokemus oli kuitenkin basiliski – huhusta kuuleminen ja sitten se paljastus, että koulussa tosiaan oli riehunut vapaana basiliski. Lukuvuoden päättäjäispidossa Sylviane palkittiin aktiivisena oppilaana ja hän sai täten 50 kaljuunan arvoisen stipendin.
Sylvianen toinen lukuvuosi Taikakoulu Châteaussa sujui ehkä jopa paremmin kuin se ensimmäinen: paikat olivat tuttuja, oli kavereita ja tiesi mitä odottaa. Kidnappauksia tyttö ei oikeasti osannut odottaa, mutta ne painuivatkin pian unholaan kavereiden ja ulkomailla asuvan ystävän jälleennäkemisen yhteydessä. Sylviane sai pari uutta hyvää kaveria sekä ihan tasoonsa nähden kiitettäviä arvosanoja koulutöistään.
Sylviane ei kokonaan viettänyt kolmatta lukuvuottaan Taikakoulu Châteaussa. Syksyn hän kyllä koulussa vietti ja pääsi auttelemaan tupalaisiaan. Erityisen otettu tyttö oli siitä, että hänen letitystaitoihinsa uskottiin ja luotettiin. Joululoman Sylviane vietti kotona ja sitten oli jo pian lähdön aika. Tämä tyttö olisi lähdössä ”Ameriikkoihin” vaihtoon. Se oli aika jännittävää, mutta onneksi Darius tuli mukaan seuraksi jästilentokoneeseen.
Vuodessa ehtii tapahtua kaikenlaista. Sylviane oppi luottamaan enemmän omaan englantiinsa. Kun suurimmaksi osaksi oli myös hieman pakko sitä käyttää, niin turha ujostelu jäi jo alkuvaiheessa vähemmälle. Muutenhan häntä ei ymmärrettäisi yhtään! Vuoden kohokohtiin lukeutui kasvitieteellisen museon vierailut, parantamiskurssi, uudet ystävät, seurustelujakso sekä mahdollisuus opetella surffausta Kaliforniassa. Josta jälkimmäisestä hän vain pystyi kiittämään kirjeystävänsä Sebastian Madisonia ja tämän kaveria. Iih, se oli jännittävää.
Vuoden 2017 loppupuoliskolla Sylviane kotoutui takaisin Ranskaan monien uusien kokemuksien ja suhteiden rikastuttamana. Matka oli ollut pitkä, mutta ei hän sitä poiskaan antaisi. Hieman kypsemmäksi hän itsensä tuntee. Alkuvuodesta 2018 Sylviane palasi takaisin Taikakoulu Chãteauhon ja vuoden poissaolon jälkeen tällainen paluu tuntuu aika oudolta ja jännittävältä (positiivisessa mielessä).
Muuta:• Lempiaineena yrttitieto ja loitsut.
• Huono muodonmuutoksissa ja lentämisessä.
• Käyttää koulussa reppua.
• Äiti on puoliverinen ja oli aikoinaan Gryffondorissa ja jästisyntyinen isä oli Pouffsoufflessa.
• Menestyi jästikoulussa keskinkertaisesti.
• Hänen isänsä sukulaisjästien teettämän sukututkimuksen mukaan heillä on kaukaisia sukulaisia Skandinaviasta.
Hahmo luotu 09.07.2014 || Päivitetty viimeksi 19.12.2017 || Kuva vaihdettu 18.12.2018
